Lipsanen & Ruso

Yksilön vastuu terveydestään

Kun Esko Ahosta on viime aikoina jotain kuullut, on hän yleensä puhunut asiaa. Saattaa olla, että tuli viime presidentinvaalien toisella kierroksella äänestettyä väärää ehdokasta. Tosin se oli Ahon perhearvokeskeinen kampanja, joka minun osaltani ratkaisi vaalin vastapuolen eduksi. Niillä teemoilla en voisi häntä äänestää, vaikka vaalit olisivatkin nyt.

Aho ehdottaa Kauppalehdessä, että omasta terveydestään huolehtivien pitäisi saada siitä hyvästä ”bonuspisteitä” terveydenhoitoon. Aho”vaatii ihmisiä kantamaan nykyistä paremmin vastuuta omasta terveydestään. Jos lenkkipolun sijasta maistuvat vain tupakka, viina ja rasva, yhteiskunta ei hänen mielestään voi täysin kustantaa sairastelua.” Sairastelun pitäisi olla halvempaa terveydestään huolehtiville kuin niille, jotka siitä eivät huolehdi.

Blogilistan haulla löysin toveri Oksan merkinnän samasta aiheesta. Häntä Ahon avaus ei ilmeisestikään miellyttänyt. Oksa näkee vaikeuksia muun muassa kunnosta huolehtimisen toteamisessa, ja siinä voin hänen näkemykseensä yhtyä. Mitään elämäntapapoliisia kukaan tuskin haluaa. Lisäksi byrokratia olisi pidettävä vähäisenä jo sen vuoksi, etteivät saavutettavat säästöt terveydenhuollossa kuluisi valvonnan järjestämiseen.

Aho ei Kauppalehdessä kerro, kuinka bonusjärjestelmä käytännössä toteutettaisiin eikä Oksakaan häntä siinä auta. Ehkä lääkärit voisivat toteuttaa uudistuksen normaalien vastaanottokäyntien yhteydessä? Antavathan lääkärit jo nykyäänkin neuvoja elämäntapojen muuttamiseksi. Tehdään niistä sitovia: jos lääkäri antaa määräyksen laihduttaa tai kuntoilla, niin neuvon noudattamatta jättäminen tulkittaisiin hoidosta kieltäytymiseksi. Hoito-ohjeita tunnollisesti noudattava potilas taas saisi alennusta hoitomaksuista. Kontrolli tapahtuisi tässä mallissa jälkikäteen ja tietysti tapahtuu niin, että monet päästävät itsensä varsin huonoon kuntoon jo ennen lääkärille menemistä. Silloin vain kunnonkohotusurakkakin olisi suurempi. Tärkeintä on ennaltaehkäisevä vaikutus: jos tietää, että lääkärit määräävät sitovia kunnonkohotusmääräyksiä ja niistä lipsuminen näkyy suoraan lompakossa, niin kunnostaan huolehtiminen muuttuu entistä houkuttelevammaksi.

Oksa on huolissaan myös yksityisyyteen puuttumisesta. Yksityisyyteen mitä suurimmassa määrin puuttuvaa niin sanottua hyvinvoitivaltiota puolustavalta demarilta tuollainen kommentti on jokseenkin tekopyhä. Sitä paitsi se on myös väärä: ei ole yksityisyyteen puuttumista vaatia, että ihmiset kantavat vastuuta siitä, mitä itse päättävät. Valintahan jää edelleen jokaiselle itselleen, sen seuraukset vain pitää myös maksaa itse. Kuten Oksa itsekin sen sanoo: jos ei välitä julkisista terveysbonuksista voi ostaa hoidon yksityisesti ja elää niin epäterveellisesti kuin haluaa.

En yritä väittää, että ehdotettu uudistus olisi ongelmaton. Ahon huoli kohdistuu kuitenkin oikeaan asiaan: ”Tässä uhkaa käydä niin, että terveydenhuollon resurssit menevät sellaisiin asioihin, jotka voitaisiin estää.” Yritetään välttää tuhlaamista. Sillä tavalla resursseja riittää paremmin niille, jotka oikeasti niitä tarvitsevat ja itsekin välittävät terveydestään.

Keskustelu

Yhteensä 17 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Yksilön vastuu terveydestään”

  1. Lipsanen 31.8.2005 klo 13:12:

    Pari muutakin blogia näyttää kommentoineen aihetta. Soopa on samaa mieltä kuin Aho ja minä: ”Itsestään huolehtivien ihmisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta on oleellista, ettei valtio käytä rahaa suhteettomasti kohteisiin, joilla ei ole aikomustakaan auttaa itse itseään.” Haltian sekavaa vuodatusta lienee turha lainata, mutta mielipide tuli selväksi. Hänen mielestään läskit ja tupakoitsijat pitäisi samalla vapauttaa veroista, jos ihmisiltä edellytetään vastuunottoa omasta terveydestään.

  2. Mirva Haltia 31.8.2005 klo 14:09:

    Ei tarvitse olla niin ryppyotsainen 🙂 Korjaisin kuitenkin väännelmäänne sen verran, että tarkoitukseni oli irvailla sille, että jos ihmisiä aletaan erottelemaan niihin, jotka ansaitsevat hoitoa (luetaan: eivät tarvitse koska ovat terveitä) ja niihin, jotka eivät ansaitse (luetaan: jotka tarvitsevat, mutta ovat itse laiminlyöneet oman terveytensä), voidaan sitten samalla miettiä, että miksi huonoa elämää viettävän pitäisi sitten maksaa sekä oma yksityinen terveydenhuoltonsta että muiden? Yksilön pitäisi olla vastuussa itsestään, mutta erityisesti muista palveluissa joihin hän ei itse ole oikeutettu?

    Se varsinainen mielipide kirjoitukseni takana on se, että Ahon ehdotus on typerä ja eriarvoistava. Kuka saisi valtuudet vetää rajan ihmisestä riippumattomien ja ihmisestä itsestään riippuvien sairauksien välillä? Raja kun on häilyväinen. Ahon puheenvuoron positiivinen puoli on se, että ihmisten terveys ja itsestään huolehtiminen nostetaan puheenaiheeksi. On kuitenkin melko absurdia kannattaa yksilönvastuun nimissä mallia, joka perustuu holhoamiseen, eikö?

  3. Ruso 31.8.2005 klo 16:34:

    Minä en lämpene ollenkaan. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulee koskea kaikkia tasapuolisesti: ikään, sukupuoleen, uskontokuntaan, tyhmyyteen (mitä kai tupakointi on) jne katsomatta.

    Muuten olemme vaarallisella tiellä, jonka päässä yritetään epätoivoisesti määritellä ihanne-elämäntapaa (esim nukkumaanmenoaikoineen) ja jalostaa yksilöitä tähän muottiin. Nykyisessä tupakkavainossa on jo näitä piirteitä, joita on tehnyt mieli vastustaa aloittamalla ketjuröyhyttely.

    Koska huoli on kuitenkin aiheellinen, lähestyisin ongelmaa veroin. Sitä, mikä katsotaan haitalliseksi, tulee verottaa niin, että haitallinen toiminta rahoittaa myös seurauksensa. Mahtaako esim nykyinen tupakkavero kattaa aiheutuvat kustannukset? Tietääkö kukaan? Voi hyvinkin kattaa.

    Itse asiassa työssäkäyvä 60-luvun jenkkirautaa ajava viinan ja tupakan suurkuluttaja on suuri isänmaanystävä kantaessaan kekoon jättimäiset verorahat ja todennäköisesti kuolemalla nuorena pois rasittamasta yhteistä kukkaroa.

  4. Ruso 31.8.2005 klo 16:38:

    Olen siis toveri Oksan kanssa aika lailla samaa mieltä. Teveisiä vaan sinne!

  5. Lipsanen 31.8.2005 klo 18:22:

    Rajanveto on hankalaa, senhän myönsinkin. Periaatteessa minusta on kuitenkin oikein, että itse terveyteensä panostamalla saa etuja terveydenhoidossa (vaikka omat bonukseni eivät kovin suuria varmaan olisikaan…). Mutta kai ihmisiltä voi vaatia edes sen, että suostuvat ottamaan hoitoa vastaan? Määräys kuntoilla tai lopettaa tupakan polttaminen ei ole sen kummempi kuin määräys syödä pillereitä. Jos potilaalla ei ole halua osallistua hoitoon, niin miksi yhteiskunnalla olisi velvollisuus sitä tarjota ainakaan samaan hintaan kuin sellaiselle henkilölle, joka aktiivisesti elämäntapojaan kohentamalla edistää hoitotavoitteiden saavuttamista? Valinta jää joka tapauksessa jokaiselle itselleen.

  6. OKsa 1.9.2005 klo 8:23:

    Ou yeah, nyt olen tekopyhäkin demariuteni lisäksi. Kiva kiva. Olen ihan tosissani yksityisyydestä(kin). Julkisella vallalla saa olla käsitys siitä hyvästä elämästä, jota se pyrkii edistämään sanktioin ja eduin. Mutta jos se tunkeutuu – korostan – laillisten valintojen alueelle ja tekee valinnoista yksilöille eri tavalla mahdollisia niin pieleen meneen.

  7. Ruso 1.9.2005 klo 11:25:

    ”miksi yhteiskunnalla olisi velvollisuus sitä tarjota ainakaan samaan hintaan”

    Siksi, että meillä nyt sattuu olemaan sellainen ideaali, että kaikki sairauksiksi luokitellut hoidetaan. Toisaalta on totta, että aina joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen (siinä on Nikon näkemyksen voima). Voidaan esim kyseenalaistaa, tuleeko veronmaksajien kustantaa sukupuolenvaihdosleikkaukset.

  8. Lipsanen 1.9.2005 klo 11:50:

    Ei ole yksityisyyden loukkaamista vaatia vastaamaan niistä seurauksista, mitä yksilöllisistä valinnoista syntyy.

  9. Ruso 1.9.2005 klo 13:19:

    Aiheesta myös tämän päivän Hesarissa. Matti Wuori (jota suuresti arvostan) iskee jälleen!

  10. OKsa 1.9.2005 klo 19:38:

    also spracht Lipsanen: Ei ole yksityisyyden loukkaamista vaatia vastaamaan niistä seurauksista, mitä yksilöllisistä valinnoista syntyy.

    Ei noin sanottuna ei. Yksilö joutuu kuitenkin ja tämän pitääkin joutua vastaamaan valinnoistaan – itselleen, ei yhteiskunnalle. Siinä on pieni ero.

    Sitä paitsi, kaikki yksilöt eivät ole tasavertaisessa asemassa huolehtimassa terveydestään. Onko yksilön vastuulla, että kotona on opittu rasvaisen ruuan syönti ja ollaan huonommassa asemassa kuin terveet elämäntavat oppinut?

  11. Lipsanen 1.9.2005 klo 22:01:

    Kyse onkin siitä, kuinka paljon yhteiskunnan on tasoitettava yksilön valintojen seurauksia. Elämäntapasairauksista johtuvat hoitokulut ovat seurausta omista valinnoista.

    Mitä kotioppeihin tulee, niin alaikäisille vastuuta ei pidä täysimääräisenä sälyttää. Sen jälkeen se on jokaisen oma asia.

  12. Lipsanen 1.9.2005 klo 22:01:

    Mitä se Wuori muuten kirjoitti? Minulle ei tule Hesaria.

  13. Oksa 2.9.2005 klo 9:32:

    Mitä kotioppeihin tulee, niin alaikäisille vastuuta ei pidä täysimääräisenä sälyttää. Sen jälkeen se on jokaisen oma asia.

    Niin. Mutta ihmiset eivät ole tasa-arvoisessta tai yhtäläisessä asemassa, koska he ovat oppineet kotoa asioita eri tavoin. He eivät yhtäläisesti ole kykeneviä huolehtimaan elämäntavoistaan. Eikä tahdonvoimakaan ole tasaisesti jaettu ominaisuus yksilöiden välillä.

  14. Ruso 2.9.2005 klo 10:10:

    Olennaista on, että hyvinvointiyhteiskuntaideaalin mukaisesti kaikki hoidetaan taustaan (siis myös mahdolliseen tyhmyyteen) katsomatta. Ahon mallia voidaan perustella, mutta sitten luovutaan tästä periaatteesta.

    Lisäksi terveellisen elämän kuvailu on mahdoton tehtävä. Mitä Aho sanoo urheiluvammoista? Entä sikarinpolttelustani, jolla hoidan mielenterveyttäni paetessani modernin elämän hektistä rytmiä. Esimerkkejä on loputtomasti.

    Toisaalta on olennaista pohtia, mitä verorahoilla kustannetaan. Ilman priorisointia koko valtion budjetti saataisiin varmasti uppoamaan terveyspalveluihin.

  15. Lipsanen 2.9.2005 klo 12:41:

    Oksa: ”Mutta ihmiset eivät ole tasa-arvoisessta tai yhtäläisessä asemassa, koska he ovat oppineet kotoa asioita eri tavoin.”

    Niinpä. Tuolla nyt voi perustella mitä tahansa vaikka siitä, että kaikille pitäisi antaa peruskoulussa samat arvosanat (onhan se epäreilua, että älykkyydellä ja/tai kovalla työllä menestyy paremmin) aina tasapalkkaisuuteen ja kommunismiin asti. Toiset saavat paremman kasvatuksen kuin toiset, mutta ei sitä auta jäädä uikuttamaan vaan tehdä asian eteen jotain. Itse. Vielä pahempi on, jos toveri Oksaa uskoen ihmiset näkevät itsensä avuttomina uhreina eivätkä enää edes yritä tehdä mitään, vaan tuudittautuvat yhteiskunnan varaan.

    Ruso: ”Lisäksi terveellisen elämän kuvailu on mahdoton tehtävä.”

    Ei sitä yhteiskunnan puolesta edes tarvitse kuvailla. Antaa lääkäreiden tehdä hoitosuosituksia sen mukaan, mikä kenenkin tilanne on. Jos ei halua noudattaa hoitosuunnitelmaa voi tietysti maksaa täyden hinnan hoidostaan ja elää niin epäterveellisesti kuin haluaa.

  16. Oksa 2.9.2005 klo 13:13:

    Toiset saavat paremman kasvatuksen kuin toiset, mutta ei sitä auta jäädä uikuttamaan vaan tehdä asian eteen jotain. Itse. Vielä pahempi on, jos toveri Oksaa uskoen ihmiset näkevät itsensä avuttomina uhreina eivätkä enää edes yritä tehdä mitään, vaan tuudittautuvat yhteiskunnan varaan.

    En ole missään enkä koskaan sanonut, että erot pitäisi yhteiskunnan keinoin poistaa tuloksista. Ei tietenkään. Mutta homman nimi on se, että kukaan ei ole ansainnut niitä ominaisuuksia, jotka hänelle geenien, kasvatuksen, perhetaustan, varallisuuden jne takia on.

    Näin ollen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ei voi rakentaa noiden ansioiden varaan. Yhteiskunnan tehtävänä on tasapainottaa niitä mahdollisuuksia, jotka yksilöillä näistä ansaitsemattomista eroista johtuen on. Se ei tarkoita samoja arvosanoja peruskoulussa, vaan sitä, että yksilöllä, jolla on esimerkiksi heikommat kielelliset lähtökohdat, on mahdollisuus saada niitä tasapainottavaa opetusta. Ja tietysti sillä jolla nämä edellytykset on paremmat, pitää olla mahdollisuus jalostaa niitä vielä pidemmälle.

    Yhteiskunnan pitää tarjota mahdollisimman tasaiset mahdollisuudet jäsenilleen – ei sulkea niitä pois. Sitten on yksilön asia, miten nuo mahdollisuudet käytetään.

  17. Lipsanen 2.9.2005 klo 13:54:

    Huomasin, että olet kirjoittanut aiheesta myös omaan blogiisi. Palaan vapaus/velvollisuus -tematiikkaan vielä uudestaan. Sanotaan nyt vain lyhyesti, että minunkin mielestäni yhteiskunnan on tarjottava kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet. Se ei edellytä erojen tasoittamista eikä myöskään vaatimus hoito-ohjeiden noudattamisesta millään lailla loukkaa sen enempää tasa-arvoa kuin yksilönvapauttakaan.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO