Lipsanen & Ruso

Maltillinen pasifismi

Olin viime viikon kertausharjoituksissa. Vanhat kysymykset asevelvollisuusarmeijan oikeutuksesta ja tarkoituksenmukaisuudesta palautuivat pitkästä aikaa mieleeni.

Aseistakieltäytyjä pitää usein asevelvollisuutta vapaudenriistona. Jos asevelvollisuus on sitä, niin on myös verovelvollisuuskin.

Silti yleinen asevelvollisuus eettisenä kysymyksenä tuntuu perustavammalta. Pasifistin vetoomus ”jos maailmassa ei olisi aseita, niin ei olisi sotia” on väkevä. Sotaväki ja yleinen asevelvollisuus tarvitsevat instituutioina vahvat perusteet.

1) Perinteinen perustelu kuuluu: historia opettaa, että sotilaalliset tyhjiöt on aina täytetty. Jotta täyttäjänä ei olisi vieras valta, on oltava turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden takaava, uskottava koneisto – siis puolustusvoimat. Taustaoletuksena on tällöin, että kotimainen valta edustaa arvoja, joita ylipäänsä kannattaa puolustaa (Suomi täyttää mielestäni kriteerin).

2) Perinteiseen perusteluun on lisättävä myös sisäpoliittinen näkökulma. Huoli turvallisuudesta on aseellisten järjestöjen kasvualusta. Tällaisten järjestöjen politisoitumisella on ikävät seurauksensa, kuten Suomen 1918 tapahtumat osoittavat.

Miksi sitten yleinen asevelvollisuus? Muodollisesta vallastaan huolimatta yhteiskunnalliset instituutiot ovat myös tosiasiallisen vallan käyttäjinä (esim. keskustelu virkamiesvallasta perustuu tähän). Aseellinen valta on äärimmäistä: jos on ase ohimolla, niin laulaa aseenheiluttajan virsiä.

Tätä taustaa vasten ymmärrän yleisen asevelvollisuuden aseellisen vallan demokratisoimisena. Ulkoisen turvallisuuden kannalta (yllä perustelu 1) tämä merkitsee asevoimia, jotka eivät ole yhtä helposti mobilisoitavissa kansan tahdon vastaisiin seikkailuihin. Sisäisen turvallisuuden kannalta (yllä perustelu 2) tämä merkitsee asevoimia, joista on vähäisempi sisäpoliittisen vallankäytön uhka (vrt. sotilasjuntat).

Onko asevelvollisuusarmeija sitten tarkoituksenmukainen? Ei kai ressuarmeijasta ole mihinkään? Sodat perustuvat kannattavuuslaskelmille. Puolustusvoimiamme ei ole suunniteltu estämään kaikki mahdolliset hyökkäykset, vaan tekemään ne kannattamattomiksi. Valloitus voi olla helppokin, mutta hallinta ei (esim. Irak).

Yleistä asevelvollisuutta pidetään edullisena puolustusjärjestelmänä (asiasta toki väitellään). Varat voidaan näin sijoittaa rauhanomaisempaan kilvoitteluun mm tutkimuksessa ja koulutuksessa. Suomi on hyvä esimerkki: olemme hyvinvointiyhteiskunnan nimissä mobilisoineet voimankäytön sijaan intellektuaalisen kapasiteettimme maksuttomalla koulutusjärjestelmällä eli takaamalla kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kykyjensä hyödyntämiseen. Ja hyvin ollaan pärjätty!

Pasifisti on oikeassa: jos maailmassa todella ei olisi aseita, niin ei olisi sotiakaan. Maailma on kuitenkin täynnä toinen toistaan viheliäisempiä tappovälineitä ja ihmisiä, jotka ovat näihin valmiita tarttumaan. Hyökkäämättömyyttä noudattava puolustusjärjestelmämme ei sotia aloita, mutta ottaa myös huomioon maailman turvattomuuden.

Yleistäen: jos maailman armeijat olisivat aidosti hyökkäämättömyyttä noudattavia puolustusvoimia, niin ei olisi sotia. Kutsun linjaa maltilliseksi pasifismiksi.

Keskustelu

Yhteensä 6 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Maltillinen pasifismi”

  1. mr_Zombie 15.9.2005 klo 11:05:

    Aseistäkieltäytyjä on semmoinen tyyppi joka ei halua olla aseiden kanssa tekemisissä. Hänhän kieltäytyy vain armeijasta eli menee joko sivariin tai vankilaan. Kuitenkin sivari ja vankila ovat yhtälailla vapauden loukkauksia kuin inttikin. Ja jos tarkennetaan, niin intti ja sivari ovat pakkotyötä, eli orjuutta, jota ei minun mielestäni voida missään tapauksessa hyväksyä sivistysvaltiossa.

    Yleinen asevelvollisuus ei ole nimestään huolimatta yleinen. Se koskee vain miehiä, jolloin se on ehdottomasti suurin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen este tällä hetkellä Suomessa.

    Yleinen asevelvollisuus ei myöskään ole halpa. Sen halpuus on vain näennäistä, koska kannattavuutta laskettaessa ei oteta ikinä huomioon vaihtoehtoiskustannuksia.

  2. Oksa 15.9.2005 klo 11:18:

    Mikä sitten onkaan yleinen asevelvollisuus? Meillä vannotaan kovasti ’yleisyyden’ nimiin ja samalla selonteko selonteolta pienennetään sisäänotettavien prosentuaalista määrä vuosiluokasta. Yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä ja loukkaa näin sukupuolten välistä tasa-arvoa.

    Asevelvollisuuden suorittaminen on myös yksi suurimmista syistä opintojen hidastumiseen eli monesti vuosi pois opiskeluajasta. Muitakin voisi listata.

    Selektiivinen asevelvollisuusjärjestelmä olisi minun suosikkini – siihen suuntaan meillä ollaankin menossa, vaikka sitä ääneen ei myönnetäkkään.

  3. Ruso 15.9.2005 klo 11:46:

    Zombie kirjoittaa: ”Aseistäkieltäytyjä on semmoinen tyyppi joka ei halua olla aseiden kanssa tekemisissä.”

    Totta, kuten veroistakieltäytyjä on semmoinen tyyppi, joka ei halua luovuttaa ansaitsemaansa yhteiseen käyttöön (tässä mielessä verot ovat myös orjuuden muoto). Olennaista on, että yhteiskunnalliset toimet (tässä tapauksessa siis asevelvollisuus ja verot) saavat tuen demokraattisen kontrollin puitteissa.

    Zombie jatkaa: ”Yleinen asevelvollisuus ei myöskään ole halpa. Sen halpuus on vain näennäistä, koska kannattavuutta laskettaessa ei oteta ikinä huomioon vaihtoehtoiskustannuksia.”

    Ymmärrän tämän perinteiseksi huomioksi, jonka mukaan palvelus on pois muusta, kansantaloutta hyödyttävästä toiminnasta. Toisaalta kyse on vain 6kk elämysmatkasta (usein muutenkin nuorten välivuosivaiheessa), jonka antina on myös muutakin kuin sotaoppia (mielessäni erilaiset yhteiskunnalliset, sosiologiset, sosialipsykologiset yms ilmiöt). Kritiikki on sikäli oikea, että annin tulee vastata kustannuksia ja pv pitäköön tämän mielessään.

    Oksan selektiivistä asevelvollisuutta vieroksun juuri sen takia, etten halua luovuttaa aseellista valtaa kapealle joukolle, joka palvelee mahdollisesti kapeaa intressiä (tästä tunnetaan mälsiä sotilasjuntta- ja seikkailupolitiikkaesimerkkejä).

  4. Mikko 15.9.2005 klo 16:48:

    En yhdy Zombien kommenttiin ”pakkotyön” roolista sivistysvaltiossa. Kaikissa yhteiskunnissa on töitä tai askareita, joita on pakko suorittaa. Tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko tehdään asiat yhdessä, tai sitten maksetaan jollekin ihmiselle tai yritykselle siitä, että asiat tulevat tehdyiksi. Olen itse sitä mieltä, että yhteisiä asioita voidaan aivan hyvin suorittaa yhdessä, ikään kuin talkoohengessä. En koe tätä pakkotyönä, vaan yhteiskunnan yhtenä ilmenemismuotona ja yhteiskunnan rakentamisena.

    En kuitenkaan pidä armeijaa sellaisena yhteisenä askareena, joka voidaan lukea em. rakentamistyöhön. Tästä syystä olen itsekin aseistakieltäytyjä. Moni on sanonut minulle, että tosielämässä aina jostain tulee vallantavoittelija, joka ei kaihda mitään keinoja, ja että näitä tilanteita varten tarvitaan armeijoita. Monet ajattelevat, että kyllähän minä, mutta kun nuo muut… Olen sitä mieltä, että jos kerran jotkut osaavat olla ihmisiksi, niin kyllä muutkin siihen kykenevät. Sotien ja konfliktien kasvualustana on aina kokemus eriarvoisuudesta. Kun eriarvoisuus poistetaan, poistuu myös suuri osa väkivallan siemenistä.

  5. Ruso 16.9.2005 klo 8:28:

    Mikko: ”Kun eriarvoisuus poistetaan, poistuu myös suuri osa väkivallan siemenistä.” Allekirjoitan.

  6. krisu 10.12.2010 klo 20:17:

    Jos tulisi tilanne, jossa ei yleisen asevelvollisuuden taakkaa olisi tarpeen vaatiessa, unohtuisi pahin kansalliskiihko ehkä noin neljän tai viiden sukupolven aikana nykyisen ajattelumallin pitäessä paikkansa.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO