Lipsanen & Ruso

Lakeja typeryydestä

Aamu alkoi tavalliseen tapaan kisaillessa suojatiellä autojen kanssa. Astuin määrätietoisesti suojatielle, autot pysähtyivät voimakkaasti jarruttaen ja sivusilmällä huomasin kuskien ärtyneet ilmeet. Autoilijat eivät taaskaan olleet minkäänlaisissa aikeissa pysähtyä.

Samaan tapaan jatkaessaan nämä typerykset ajavat vielä jonkun yli, johon reagoidaan asentamalla jälleen uudet liikennevalot. Tämän jälkeen liikenne sujuu taas piirun verran jähmeämmin. On luotu hallinnollinen este typerysten takia, ja luotu samalla lisätyperyyttä.

Paljastuu hallinnointia – siis myös lainsäädäntöä – koskeva paradoksi. Yhtäältä lain, säännön, ohjeen tai hallinnollisen ratkaisun löytyessä tulee olla iloinen, että sopimus toimintatavoista kanssaihmisten joukossa on syntynyt. Toisaalta mielen valtaa suru siitä, että ratkaisu on saattanut sekä syntyä typeryys sytykkeenään että synnyttää typeryyttä lopputuloksenaan.

Kysynkin: symboloivatko lait, säännöt, ohjeet ja hallinnolliset ratkaisut ensisijaisesti voittoa typeryydestä vai niitä ennen ilmennyttä typeryyttä itseään?

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO