Lipsanen & Ruso

Julkisten palvelujen hinnoittelusta

Raisa Omaheimo kirjoittaa Vahtikoirassa kunnallisten palvelujen hinnoittelusta ja Rovaniemeä esimerkkinä käyttäen valittaa, että kaikelle halutaan lyödä hintalaput.

Mutta kuten Mikko Särelä on jo ehtinyt hänelle kommentoimaan, ”asioilla tuppaa olemaan hinta”. Omaheimo kirjoittaa:

Minun on vaikeaa keksiä kuntapalvelua jonka arvo olisi helppo määritellä tuloksien mukaan. Palveluissa on aina kyse niin paljon enemmästä. Aina on asioita joita ei voi mitata, pisteyttää tai hinnoitella: lähihoitaja, jolla on aikaa harjata vanhuksen hiukset; koulu, jossa kaikki tuntevat toisensa nimeltä; hiljainen tieto; kiireetön ilmapiiri.

Vaikka arvoa voisikin olla vaikea laskea, niin hinta on eri asia. Jotain sen palvelun tuottaminen kunnalle joka tapauksessa maksaa.

Samankaltaista debattia on välillä käyty myös esimerkiksi yliopistojen sisäisestä laskutuksesta tai siitä, että valtion Senaatti-kiinteistöt perii yliopistolta tilavuokria. Monet ovat sitä mieltä, että julkisen vallan toisesta taskusta toiseen taskuun kiertävän rahan laskuttaminen ja budjetoiminen on turhaa byrokratiaa. Sinänsä ihailtavaa, että niinkin monet ovat huolissaan julkisen sektorin byrokraattisuudessa, mutta tässä kohtaa arvostelu ei välttämättä mene kohdalleen. Asialla on nimittäin toinenkin puoli.

Se, että kaikella on hintalappu, tekee rahoituksesta avoimempaa. Minä en halua sellaista politiikkaa, jossa kulissien takana syydetään piilotukia milloin minkäkin poliittisen tahon suosikkihankkeille. Haluan tietää, mihin julkinen valta verorahat käyttää. Siksi on tärkeää, että hinnat on määritelty. Moni hallintobyrokraatti tai poliitikko olisi varmaan tyytyväisempi Omaheimon malliin, jossa voisi tukea poliittisia suosikkejaan vaikkapa puoli-ilmaisilla tiloilla ilman, että tukea voisi laskea suoraan budjetista. Kansalaisyhteiskunta kuitenkin tarvitsee tuon tiedon, ja myös kunta tarvitsee sen, jotta se voi suunnitella toimiaan pitkällä tähtäimellä.

Olin ymmärtänyt, että Vahtikoira olisi nimenomaan vallankäytön avoimuuden asialla. Omaheimon avaus on kuitenkin hyökkäys avoimuutta kohtaan ja ylistys julkisuudelta piilossa tehtävälle kabinettipolitiikalle.

Keskustelu

Yhteensä 2 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Julkisten palvelujen hinnoittelusta”

  1. Janne Boman 19.1.2006 klo 14:33:

    Hyvä huomio. Avoimuus voisi toimia ennenkaikkea, jos näitä euroa/nide-hintoja julkaistaisiin nimen omaan julkisena historiatietona, jolloin yleisö ja kuntalaiset näkisivät päätösten seuraukset konkreettisemmin. Mutta sisäisenä ohjenuorana en haluaisi noita hintoja pidettävän, julkisen palvelun toimintaa ei pidä ”yhtiöittää” ja etsiä mahdollisimman kustannustehokasta toimintaa. Tämä voi todellakin johtaa kulttuurin köyhtymiseen. Jopa osakeyhtiöilläkin on omat arvot!

  2. Ruso 19.1.2006 klo 15:04:

    Yhtiöittäminen ja kustannustietoisuus ovat eri asioita.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO