Lipsanen & Ruso

Kysymys Tuomiojalle

Tuomioja toteaa 27.1.2006 ulko- ja turvallisuuspolitiikan presidentin keskeiseksi tehtäväksi ja tivaa Niinistön kantaa:

”Olisi hyvä saada presidenttiehdokas Niinistöltä suora vastaus kysymykseen, haluaako hän presidenttinä päästä tekemään tällaisen esityksen? Vastaukseksi ei kelpaa viittaus “Eurooppalaiseen NATO:oon” tai muihin satuolentoihin.”

Lipponen puolestaan veti oman Nato-korttinsa ja puoli Suomea oli huuli pyöreänä. Hän ei ole kuitenkaan kääntänyt takkiansa. Sen paljasti Halosen eilisen vaalitentin vastaus kysymykseen siitä, yllättikö Lipposen kanta. Ei kuulemma yllättänyt.

Joko Halonen on epärehellinen tai hän ei seuraa ulkopoliittista keskustelua lainkaan tai hän on tuntenut Lipposen kannan jo pitkään.

Kahta ensimmäistä emme voi presidentiltä hyväksyä, joten jäljelle jää kolmas. Eli kaikki ulkopoliittista keskustelua jo vuosia seuranneet ja siitä johtopäätöksensä Lipposen osalta vetäneet ovat olleet väärässä. Hän on väärinymmärretty.

Mitä tästä opitaan? Politiikka ei ole mustavalkoista, ei myöskään ulkopolitiikka. Mahdollisia Nato-kantoja eivät ole vain ’kyllä’ ja ’ei’, vaan asteikko on hienojakoisempi. Esim:

KYLLÄ – EHKÄ KYLLÄ/EI – EI

Lipponen ei siis olekaan ’kyllä’-mies, vaan ’ehkä kyllä’-mies. Tuomioja ja Halonen ovat tunnetusti ’ehkä kyllä’-porukassa. Niinistö on ’ehkä kyllä’-mies.

’Ehkä’ merkitsee ehtolausetta: missä tapauksessa Natoon kannattaisi liittyä?Lipposesta en tiedä. Tuomiojan-Halosen mukaan sitten, kun on syytä käyttää Nato-optio asiaa täsmentämättä. Niinistön mukaan Natoon voisi liittyä siinä tapauksessa, että se muuttuu järjestönä eurooppalaisemmaksi.

Arvoisa ulkoministeri, mistä ihmeessä tässä oikein riidellään?

Keskustelu

Yhteensä 10 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Kysymys Tuomiojalle”

  1. Jarkko Lahtinen 27.1.2006 klo 10:38:

    Halosen Tastula haastattelu puhtaaksi-kirjoitettuna
    http://punainenlanka.blogspot.com/

  2. Ruso 27.1.2006 klo 11:23:

    Tuo oli loistava haastattelu. Tastulalle suurkiitos! Sokraattista menetelmää käyttäen hän kysyi vaikeita kysymyksiä, yritti päästä pintaa syvemmälle, pysyi tarvittaessa tiukkana ja antoi tyyllikkäästi tilaa haastateltavalle.

    Natostakin haastattelussa puhuttiin, mutta itselleni jäi enemmän mieleen kohta:
    “Maarit: Mut moni suomalainen on myös sitä mieltä että rikastuminen ei ole rikos eikä se ole keneltäkään pois! Mitä mieltä te olette?

    Tarja: Se ei ole rikos, mutta se on joltakin pois! ”

    Tätä tulen pohtimaan vielä tarkemmin tässäkin blogissa. Kysymys on pysyvästi ajankohtainen.

    Onko muka pois? Jos, niin missä mielessä? Liittyy kysymykseen köyhyydestä (absoluuttinen vs suhteellinen). Onko talous nollasummapeliä? jne…jne…

  3. jari 28.1.2006 klo 12:54:

    Osmo Soininvaaran pohdintoja ehdokkaista:

    http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/265/presidenttiehdokkaista_260106.html

  4. Lipsanen 28.1.2006 klo 15:48:

    Soininvaaran kirjoitus on hyvin analyyttinen. Suosittelen, enkä pelkästään siksi, että se antaa Niinistöstä varsin hyvin kuvan. En voi silti olla tarttumatta kiinni viimeiseen kappaleeseen:

    Olen kuitenkin kirjoittamassa kirjaa, jonka koko perusajatus on, että vauraudessa merkitystä on vain suhteellisella vauraudella, jolloin Niinistön suosima teoria on täysin vastoin sitä, mitä maailmasta ajattelen.

    Eli jos kaikki näkevät nälkää, niin mitään ongelmaa ei ole?

  5. Teppo 29.1.2006 klo 12:42:

    Suhteellisessa vauraudessa lienee kysymys siitä, että mahdollisimman suuren kansantuotteen sijaan tavoiteltaisiin jonkinlaista “bruttokansanonnea”. Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että suuret tuloerot ovat omiaan vähentämään yhteiskunnallista hyvinvointia, koska ne aiheuttavat tulohaitarin yläpäässä pelkoa oman aseman menetyksestä ja alapäässä tyytymättömyyttä. Tieteenä nämä tutkimukset ovat toistaiseksi käsittääkseni olleet aika kevyttä kamaa, mutta niiden tulokset kuulostavat melko arkijärkeen sopivilta.

    Nälkä on nykymaailmassa tulonjakokysymys. Ruokaa on tarpeeksi, mutta sen jakelu mättää. Sekä globaalisti että alueellisesti – useissa Afrikan maissa kelvollinen perustoimeentulo olisi saavutettavissa koko väestölle, mikäli rahat käytettäisiin maan sisällä johonkin muuhun kuin korruptoituneen johdon palatseihin ja asevarusteluun. Globaalilla tasolla väite siitä, että ruoka ei riitä kaikille, on lähinnä huvittava. Kuinka monta ihmistä saisi ruokittua yhden SUVin tuotantopanoksella?

    Tosin en tiedä, onko tämä Soininvaaran pointti. Tasapuoliseen nälän näkemiseen viittaaminen on joka tapauksessa retorinen kikka, olkiukko.

  6. Lipsanen 29.1.2006 klo 19:00:

    Soininvaaran “vain” teki hänen lausunnostaan sen verran jyrkän, että vastaesimerkkini oli mielestäni täysin oikeutettu. Se ei ollut olkinukke, sillä en vastannut itse asettamaani kysymykseen enkä siten laittanut kenellekään sanoja suuhun.

    Miten tuohon “bruttokansanonneen” sitten suhteutuu se, että onnellisuustutkimuksissa korkeisiin tuloksiin päästään usein köyhissä kehitysmaissa, joissa tuloerot ovat varsin suuret?

    Toinen mielenkiintoinen lähestyminen Soininvaaran kysymyksenasetteluun on, että ilmeisesti hänen kannattamansa perustulomallin pitäisi johtaa tuloerojen tasaantumiseen (vai miksi hän sitä kannattaisi?). Niinistö suhtautui siihen kokeilemisen arvoisena siinä missä Halonen sen torjui. Eli käytännössä Niinistön politiikka johtaisi kuitenkin paremmin niihin tavoitteisiin, joita Soininvaaralla on. Eikö tuossa olisi syytä kannattaa mieluummin Niinistön politiikkaa kuin Halosen sanahelinää? Halonenhan käytännössä ammentaa poliittisen linjansa SAK:sta, jonka tehtävänä on valvoa niiden etua, joilla jo menee hyvin.

  7. Teppo 30.1.2006 klo 10:00:

    No, sanahelinäähän se politiikka on ennen käytäntöön viemistä joka tapauksessa. Niinistö ei päässyt siihen asemaan, jonka pohjalta hänen lupaustensa ja käytännön tekojen suhdetta oltaisiin voitu jälkikäteen arvioida – Halosen suoriutumisesta saadaan taas kuusi vuotta empiriaa.

  8. Ruso 31.1.2006 klo 13:05:

    Jostain syystä Tuomioja on poistanut sivuiltaan ko. merkinnän, josta lainaukseni oli.

  9. Lipsanen 31.1.2006 klo 18:56:

    Taitaa olla Tuomiojan tapa, ettei jätetä arkistoja turhaan jälkikäteen tongittaviksi. Samaa harmitteli taannoin muun muassa Kai Hirvasnoro.

  10. Ruso 2.2.2006 klo 10:27:

    ET puhuu usein myös asiaa. Toivottavasti tätä ei siivota pois sivuilta:

    “Tanskalaisen Jyllands-Postenin jo syyskuussa julkaisemat pilapiirrokset ovat synnyttäneet kohtuuttomaan kohun ja suoranaisen kriisin. Itsestään selvää on, että kaikkien EU-maiden on yhdessä tuomittava ja torjuttava kaikki asiaan liitetty väkivalta tai sillä uhkaaminen samoin kuin kauppasuhteisiin puuttuminen. Sananvapaus ei voi olla kaupan eikä suhteellista.

    Samalla on kuitenkin todettava – ja tämän teen henkilönä joka ei itse kuulu mihinkään uskontokuntaan – ettei kenenkään uskonnollisten tunteiden tahallinen loukkaaminen ole viisasta eikä hyväksyttävää. Kenenkään sananvapautta ei tahattomankaan tapauksen pahoittelu eikä anteeksipyyntö loukkaa. Nyt ei todellakaan ole aika jolloin kannattaa ehdoin tahdoin kärjistää suurten kulttuurien ja uskontokuntien keskinäisiä epäluuloja tai provosoida hihhuleita, puolin tai toisin. Asia olisi luultavasti poistunut jo päiväjärjestyksestä, jos Tanskassa olisi jo syksyllä sanottu se, minkä nyt ovat tehneet.

    2.2. 2006”

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO