Lipsanen & Ruso

Nato? osa II

Erilaisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja pohditaan vastauksina koettuihin uhkiin. Natosta voidaan kuitenkin väitellä myös periaatteellisilla päättelyillä. Ks. lisää: Nato? (osa I).

Toinen mahdollisuus on vähätellä Natoa yksittäiskysymyksenä ja nähdä se osana Eurooppa-politiikkaa, ei osana Washington-politiikkaa. Nato-vastustus nimittäin selittynee ainakin osittain sillä, että se mielletään USA:n käsikassarana.

Tällöin ajatus on seuraava:

1) Oma tontti on hoidettava.
2) EU ei hoida omaa tonttiaan, vaan on USA:sta riippuvainen.
Johtopäätös: EU:n puolustusta on siis kehitettävä.

Tämän jälkeen on pohdittava käytännöllisiä ratkaisuja asian hoitamiseksi. On helppo todeta, että suurin osa EU-maista toimii Nato-puitteissa. Siksi siis Nato näyttäytyy houkuttelevammalta kuin kokonaan uuden järjestelmän luominen. Nimihän voidaan tarvittaessa muuttaa!

Olennaista kuitenkin on, että tällöin Nato käsitetään käytännöllisenä ratkaisuna osana eurooppalaista puolustusjärjestelmää. Lähdetään siis eurooppalaisista intresseistä.

Suunnilleen näin olen käsittänyt Niinistön puheet ”eurooppalaisemmasta Natosta” tai kenraali Hägglundin puheet ”kahden pilarin Natosta”.

Jälkimmäinen on myös osuvasti kysynyt, että mikä se sellainen puolen miljardin joukko on, joka ei pidä huolta omasta tontistaan. Nimenomaan nykytilanteessa olemme USA:sta riippuvaisia, mikä lienee Nato-vastustajien pelko.

Keskustelu

Yhteensä 4 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Nato? osa II”

  1. Mikko Sandt 23.1.2006 klo 13:20:

    Niinistön ”eurooppalainen Nato” vaikuttaa puhtaalta sanahelinältä, jolla yritetään ajaa USA pois äänestäjien mielistä. Olen itse sekä Naton että Yhdysvaltain kannalla, mutta eurooppalainen Nato kuulostaa kovin heikolta hankkeelta. Eurooppalaisten velvollisuudentunne muita eurooppalaisia valtioita ja kansoja kohtaan on ehkä jopa heikompi kuin Yhdysvaltain, pitkälti moralismiin (ja strategisiin/taloudellisiin tekijöihin) perustuva, velvollisuudentunne toimia länsimaiden suojelijana kriiseissä. Eurooppalainen Nato olisi todennäköisesti nihkeä, riitelevä, byrokraattinen ja uskomattoman hidas.

  2. Ruso 23.1.2006 klo 13:43:

    ”Eurooppalainen Nato olisi todennäköisesti nihkeä, riitelevä, byrokraattinen ja uskomattoman hidas.”

    Voi olla, mutta tämä ei poista sitä intressiä, että oma puolustus olisi hyvä hoitaa itse (Nato puitteissa tai ei).

    Suomen liittymisen kannalta on olennaista, millaiseksi järjestö mielletään.

    Olen itse ollut todistamassa (2004 SDP:n ulkopoliittinen seminaari), kun jopa ulkoministeri Tuomioja sanoi jotain seuraavantapaista:

    -jos Nato on USA:n käsikassara, niin sitten se on ongelmallinen Suomen kannalta, jos se on jotain muuta, niin sitten ei välttämättä.

    Tivasin ulkoministeriltä, minkälaiseksi hän sitten Naton mieltää. Hänellä ei ollut asiasta (julkista) näkemystä!

    Jaakonsaari huomautti tuolloin, että joskus voisi olla hyvä hypätä kelkkaan mukaan kehittämään järjestöä itsensä kannalta suotuisaksi eikä vain odotella.

    Ja jonon jatkeeksi tulkintani Niinistön näkemyksestä: jos Eurooppa ottaa itsestään ja samalla Natossa enemmän vastuuta, niin sitten se ei ole Suomen kannalta ongelma.

    Ei nyt niin kovin erimielistä sakkia!!! Siksi myös Lipposen eiliset kommentit Niinistön Nato-myönteisyydestä ihmetyttävät. Tulkitisn hänet em seminaarissa Jaakonsaaren hengenheimolaiseksi; ihmetellyt mm., että mitä pahaa Natossa on?

    Takki on Paavolla kääntynyt.

  3. Ruso 23.1.2006 klo 14:14:

    Itse muuten tulkitsin 2004 Tuomiojan puheet seuraavasti:
    1. Jos Nato USA:n käsikassara, niin Suomen kannalta ongelmallinen…
    2. ET ei tunnetusti kovinkaan innostunut Natosta
    Siis: joko
    i) ET:n mukaan Nato USA:n käsikassara
    tai
    ii) ET:llä ei todellakaan asiasta käsitystä

    ii):een vaikea uskoa, joten i)

  4. Mikko Sandt 23.1.2006 klo 15:05:

    USA:n panos on oleellinen Naton toimivuuden ja jopa Suomen puolustuksen kannalta.

    Suomi on nykyisellään kykenemätön hoitamaan omaa puolustustaan. Suomalaiset uskovat myyttiin uskottavasta puolustuksesta, jota Suomella ei tällä hetkellä ole. Varsinaisia uhkia ei ehkä tällä hetkellä ole, mutta puolustus onkin tarkoitus rakentaa niitä tuntemattomia tulevaisuuden uhkia varten. Enkä nyt puhu terrorismista – Nato-jäsenyys ei tuo terrorismia takapihallemme, eikä terrorismi vaadi Suomen puolustusbudjetin kasvattamista.

    Minusta tuntuu, että Suomen on turha mennä vinkumaan Nato-jäsenyyttä siinä vaiheessa, kun ryssä jo rynnii rajan yli.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO