Lipsanen & Ruso

Tulonsiirrot eivät tasoita tuloeroja

Verkkouutiset viittaa Seppo Sallilan artikkeliin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ja kirjoittaa:

Tulosten mukaan hyvinvointivaltion laajuudella on yhteys markkinatulon mukaiseen köyhyyteen. Mitä enemmän hyvinvointivaltio antaa tulonsiirtoja, sitä enemmän on markkinatulon mukaista köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Hyvinvointivaltion yhteys hyvinvointiin näyttää siis olevan varsin heikko tässäkin suhteessa. Markkinatuloon ei tosin ole laskettu tulonsiirtoja mukaan. Kun ne lisätään markkinatuloon, köyhimpien tulot nousevat yli sen, minkä he ansaitsisivat tulonsiirrottomassa järjestelmässä. Suurin osa tulonsiirroista katoaa kuitenkin markkinoille: markkinat huomioivat yhteiskunnalliset tulonsiirrot hinnoissa ja palkoissa.

Lopputulos siis on, että niin sanottu hyvinvointipolitiikka on kovin tehotonta. Valtiokoneisto ei pysty kiertämään markkinoiden vaikutusta. Tulee mieleen taannoinen merkintäni, jossa kirjoitin vasemmiston tarvitsevan tulonsiirtoja pitämään köyhät köyhinä ja vasemmiston äänestäjinä. Provosoivaa ja kärjistävää varmasti, mutta en välttämättä ollut täysin väärässä. Ainakaan tulonsiirroilla ei nosteta ihmisiä köyhyydestä, se on osoitettu.

Pitää kuitenkin vielä lukea itse artikkeli, ennen kuin pystyy sanomaan enemmän aiheesta. Ainakin uutisoinnin perusteella tutkimustulokset vaikuttavat mielenkiintoisilta.

Keskustelu

Yhteensä 7 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Tulonsiirrot eivät tasoita tuloeroja”

  1. Ams 4.1.2006 klo 17:55:

    Anteeksi vain…en millään ymmärrä miten markkinavoimien hinnoissa huomioimat tulonsiirrot vaikuttaisivat itse asiaan eli tuloEROihin. Hinnathan ovat kaikille samat nykymarkettimeiningillä, eli ihmisten välillä siinä ei pitäisi olla mitään eroa. Ja tuloeroja nimenomaan vertaillaan kansalaisten välillä.

    Jos tulonsiirrottomassa yhteiskunnassa tuote A maksaa X rahaa ja kansalainen B:llä on rahaa 3X toisin kuin kansalaisella C, jolla on vain 0,7X. Sitten siirretään B:ltä 1X C:lle. A-tuotteen hinta nousee hintaan 1,5X, jolloin se on kummallekin aika kallis, mutta kumpikin saa sen omakseen ja heidän välisensä elintasoero pienenee. …..vai jäikö multa jotain olennaista ymmärtämättä?

    Siis onko tuotteet nyt kategorisoitu niin, että kalliille tuotteille on tarkasti etsitty hinta juuri tuohon väliin eli ettei köyhempi saa ostettua sitä siirtojen jälkeenkään? Ja miksi näin tehtäisiin, siinähän menetettäisi asiakkaita?

  2. Lipsanen 4.1.2006 klo 21:51:

    Siitä oli joskus viime tai toissa vuonna uutisia, että esimerkiksi asuntojen vuokrissa tulonsiirrot näkyvät selvästi. Halvimpien asuntojen hinta on muuttovoittopaikkakunnilla korkeampi kuin mitä se muuten markkinoilla olisi, koska vuokranantajilla on vara korottaa hintoja tukien ansiosta. Asuminen maksaa siis tuetuilla markkinoilla jotakuinkin tuen suuruuden verran enemmän.

    Tästä seuraa, että pienituloiset eivät löydä halpoja asuntoja, joita toisenlaisessa markkinatilanteessa olisi tarjolla. Tulonsiirrot siis valuvat vuokranantajille eivätkä nosta tuettujen ihmisten elintasoa. Varakkaampiin tämä ei vaikuta, koska he eivät pääsääntöisesti kilpaile markkinoilla samoista asunnoista. He joko vuokraavat isompia asuntoja tai paremmilta paikoilta tai sitten ostavat omistusasunnon. Niinpä heidän asumiskustannuksiinsa tulonsiirtojen aiheuttama hintanousu ei vaikuta.

    Samankaltaisia hintamekanismeja saattaa esiintyä muuallakin kuin asuntomarkkinoilla silloin, jos pienempi- ja suurempituloisten kysyntä suuntautuu eri tuotteisiin.

    Joka tapauksessa asumiseen menee niin suuri osa pienituloisten varoista, että jo yksin siellä mekanismin olemassaolo aiheuttaa tulonsiirtojen tehottomuuden tuloerojen tasaajana. En kuitenkaan tiedä, onko Sallila käyttänyt asuntojen vuokria esimerkkinä, joten hänen suullaan en puhu. En ole vielä lukenut hänen artikkeliaan, johon Verkkouutisten uutisessa viitattiin.

  3. Ruso 5.1.2006 klo 13:51:

    Jamppa Perusjätkä (keskituloinen) saattaa olla suurin kärsijä: varat ei riitä kohtuulliseen vapaiden markkinoiden vuokrakämppään ja kaupungin kämppiin ei ole asiaa.

    Tulonsiirron sijaan palvelun tarjoaminenkaan ei välttämättä auta. Ns. sosiaalinen asuntotuotanto (stadissa joskus politiikkana, että 40% kaikesta asuntotuotannosta; en tunne nykytilannetta) voi nimittäin olla markkinoilta pois, tarjonta siten liian pientä kysyntään nähden ja siten hinnat jälleen vapailla markkinoilla pilvissä. Sama seuraus lienee omistusasumista tukevilla verohelpotuksilla.

  4. Ams 7.1.2006 klo 17:08:

    Kiitos selityksista, mielenkiintoista. Nyt oivalsin mitä ajettiin takaa. Mikähän systeemi tasoittaisi sitten tuloeroja tehokkaammin? Jos sosiaalisen asuntotuotannon sääntöjä muutettaisi niin, että ne tasaisemmin kiertäisivät ja pyrittäisiin tukkimaan porsaanreikiä sisäpiirikaupoissa yms… vaikea pulma.

  5. Kelmi 2.11.2006 klo 10:42:

    Ei tuloeroja kannata yrittää tasoittaa. Se johtaa tilanteeseen jossa kaikkea työtä ei arvosteta. Monet kotitaloudet voisivat suoraan työllistää jos nykyisenkaltaista progressiivista verotusta ei olisi ansiotuloille, mutta tällaista työtä ei SAK arvosta. Kuitenkin mikä tahansa työ on työttömyyttä parempi vaihtoehto.

    Tuettu asuminen oikeasti vaikuttaa vuokrien tasoon. Itselläni oli asunto, jonka vuokrasin kahdelle opiskelijalle. Laitoin vuokraksi sen maksimin, mihin valtiolta saa opintotuen asumislisää. Koko asunnosta en ikinä olisi vapailla markkinoilla saanut niin hyvää vuokraa, mutta kyseiset opiskelijat eivät pitäneet hintaa liian pahana. Saatoin nostaa vuokran yli sata euroa korkeammalle tasolle kuin mitä olisin voinut siitä muuten pyytää rahaa, sain neljäsataa euroa kolmensadan sijaan eikä vuokralaiset joutuneet paljoa enempää maksamaan.

    Vapaa markkinatalous korjaisi kaikki tämänkaltaiset vääristymät. Valtion pitäisi ainoastaan pitää huoli, ettei kartelleja pääse syntymään.

  6. Niko Lipsanen 24.11.2008 klo 2:02:

    Asumistuen saajilla muita korkeampi vuokra (HS 23.11.08)

  7. Seppo Sallila 25.2.2009 klo 13:48:

    Kommentoin Niko Lipsanen 02.01.2006 19:20 käsityksiä.

    Ei pitäisi kommentoida asiaa perehtymättä edes artikkeliin.

    On täysin kaksi eri asiaa:
    1) markkinatulon mukaan määritelty köyhyys ja
    2) markkinatulon+tulonsiirtojen-verojen=käytettävissä olevan tulon mukaan määritelty köyhyys.
    Normaalisti kun puhutaan köyhyydestä tarkoitetaan jälkimmäistä, joka on ihmisten todellista köyhyyttä. Suomessa tulonsiirrot ja verotus ovat erittäin suuri tähän todelliseen köyhyyteen vaikuttava tekijä. Osa kotitalouksia ei saa ollenkaan tulonsiirtoja ja heidän todelliset käytettävissä olevat tulonsa muodostuvat vain markkinatuloista, joista on vähennetty verot. Näiden verojen avulla yhteiskunnassa maksetaan kaikki sosiaalipalvelut, tulonsiirrot, julkinen kulutus jne. Ilman laajaa verotusta näitä ei olisi olemassa.

    Markkinatulon mukaan määritelty köyhyys sen sijaan tarkoittaa sitä, että hyvin suurella osalla ei ole markkinatuloa, siis palkkaa, yritystuloa tai omaisuustuloa. Nämä ihmiset ovat suhteessa markkinoihin köyhiä, esimerkiksi opiskelijoita, eläkeläisiä, sairaita, työttömiä, työllisyyskoulutuksessa. Markkinoiden ja näiden ryhmien välille muodostuu yhteiskunnassa tietty positiivinen suhde, joka sitten näkyy positiivisena korrelaationa markkinatulolla määriteltyjen köyhien ja tulonsiirtojen laajuuden välillä. Näinhän asoiden pitäisikin mennä, on hyvä asia, että tämä korrelaatio vallitsee, sillä sehän vain kertoo, että markkinoilta (siis työmarkkinoilta) syystä tai toisesta poissaolevat saavat keinon millä elää. Ja koska aineistoni on kansainvälinen, niin voidaan väittää että tämä on yleinen asiain tila.

    Sen sijaan sitä johtopäätöstä artikkelistani ei voi Lipsasen lailla vetää, että tulonsiirrot ovat tehotonta köyhäinhoitopolitiikkaa tai hyvinvointipolitiikkaa.

    Sen sijaan väitän edelleenkin, että hyvinvointipolitiikan tehokkuuden mittaamisessa ei saa unohtaa tätä positiivista korrelaatiota.
    Mittaaminenhan suoritetaan (väärin) siten että lasketaan ensin markkinatulon mukainen köyhyys (%) ja vähennetään siitä käytettävissä olevan tulon mukainen köyhyys (%) ja kutsutaan erotusta hyvinvointivaltion tehokkuudeksi. Tehokkuus näyttäytyy liian suurena. Tämä oli artikkelini ydin, josta monikaan ei ole puhunut.

    On vain väännetty asia sellaiseksi, että tulonsiirrot valuvat markkinoille esim. asumiskustannusten yhteydessä. Tietysti kaikenlaista negatiivista vääristymää markkinahintoihin ja sitä kautta markkinakilpailuun tapahtuu, mutta sen on jo toinen asia.

    Mutta mitään puhdasta kilpailua ei markkinoilla juurikaan näe, on kaikenlaisia rajoitteita, joista yrittäjät ja valtiot itse ovat vastuussa. Esimerkiksi EU:n maataloustuet ovat hyvin suuri maatalouden tuotteita tukeva, siis vapaata maailmanmarkkinakilpailua rajoittava tekijä. Kehitysmaan maatalouden tuotteet eivät näin ollen EU:n markkinoille pääse. Periaatteessa vapaan kilpailun pitäisi toimia siten, että elintarvikkeita tuotetaan siellä, missä se on edullisinta. Tällöin kehitysmaat voisivat toimia maailmanmarkkinoilla omilla tuotteillaan samoin ehdoin kuin kehittyneet EU-maat. Mutta maailman kaupan rajoituksista on aineistoa moneen kirjaan.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO