Lipsanen & Ruso

Älä rakasta verojasi

Verovirasto
Helsingin silhuetissa korkeimmalle ulottuva Verovirasto (valtiouskovaisuuden eräs temppeli) ja Uutispäivä ”rakasta verojasi” Demarin toimitus (valtiouskovaisuuden papiston jäsen) / Henrik Ruso 26.2.2006

Lintukodon asukit saavat vuosittain veroehdotuksen, jossa määrätään jokaiselle hyvinvointiyhteiskunnan kekoon kannettava korsi. Samalla opetetaan, että veroja on rakastettava. Onko?

Yhtäältä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen houkuttelee korkeaan veroasteeseen, mutta toisaalta liian korkeana se lamaannuttaa taloudellisen toimeliaisuuden.

Kiistat asiassa eivät ole järin kovia. Matalampaa veroastetta kannattavatkin tunnustavat hyvinvointiyhteiskunnan merkityksen yhteiskuntarauhan kannalta. Toisaalta korkeampaa veroastetta kannattavatkin tunnustavat kannustavuuden merkityksen verotulojen kannalta.

Veropolitiikan peruskysymyksenä on siis, kuinka pyrkiä mahdollisimman korkeaan veroasteeseen lamaannuttamatta taloudellista toimeliaisuutta.

Verotuksessa voidaan siis epäonnistua. Lisäksi verotulojen tulee olla tarkoituksenmukaisella tasolla poliittisten tavoitteiden suhteen. Verotus ei ole itsetarkoitus. Toisin sanoen veroja ei pidä rakastaa, vaan mahdollisesti sitä, mitä ja miten niillä saadaan aikaan.

Mikäli lopputulos ei miellytä, tulee esittää, minkälaista hyvinvointiyhteiskuntaa haluaa ja kuinka tämän haluaa resursoida. Keskustelun konkretisoimiseksi ehdotan veroehdotuksen yhteyteen piirakkadiagrammia, jossa karkeasti kuvataan veroeuroilla rahoitettavien kohteiden osuudet valtionbudjetissa.

Näin lintukodon asukki pysyy paremmin selvillä siitä, mitä toimintaa ja millä osuuksin hän rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntatalkoissa.

Kommentointitoiminto on pois käytöstä.

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO