Lipsanen & Ruso

Pysäköintinormit

Parkkipaikka
Sokoksen pysäköintialue Mikkelissä / Niko Lipsanen 22.12.2003

Pysäköintinormeilla määritellään kaavoituksen yhteydessä, kuinka paljon pysäköintipaikkoja määrätylle alueelle tulee rakentaa. Periaatteessa on mahdollista määritellä sekä minimi- että maksiminormi, eli kuinka paljon pitää ja kuinka paljon pysäköintipaikkoja saa rakentaa. Käytännössä etenkin kaupunkialueilla kyse on yleensä miniminormeista, eli kuinka paljon pysäköintipaikkoja vähintään on rakennettava. Helsingin kantakaupungissa ja sen liepeillä hyvin liikenneyhteyksien varrella saatetaan määrätä esimerkiksi, että tontille pitää rakentaa pysäköintipaikkoja yksi per 140 kerrosneliömetriä. Jossain sivuummalla saatetaan vaatia pysäköintipaikkaa jokaista 50 kerrosneliömetriä kohden, tai tiukemminkin.

Kritiikki pysäköintinormeja kohtaan on usein kiihkeää. Toiset ovat sitä mieltä, että normeja pitäisi tiukentaa, jotta autopaikkoja olisi paremmin saatavilla. Toisten mielestä normeja pitäisi ennemminkin väljentää, jotta autoilua saataisiin sitä kautta rajoitettua. Harvoin kuulee kuitenkaan kritisoitavan sitä, miksi normeja ylipäänsä pitää määrittää.

Pysäköintinormi on kaupungin tukimuoto autoilijalle. Se on vieläpä kaupungille siitä varsin kätevä tukimuoto, ettei sen itse tarvitse sitä maksaa kuin omien rakennustensa osalta. Kaavoituksen yhteydessä kaupunki velvoittaa rakennuttajia ja sitä kautta asuntojen, toimistojen ja liiketilojen tulevia omistajia kustantamaan pysäköinnin täysin riippumatta siitä, onko heillä itsellään siihen tarvetta vaiko ei.

Pysäköinnin viemä maa-ala on tiiviillä kaupunkialueella kallista ja hallipaikkojen rakentaminen myös. Hallissa autopaikka vie ramppeineen ja hallin sisäisine väyline tilaa noin 30 neliömetriä eli reilun kokoisen kaupunkiyksiön (tai pienen kaksion) verran. Niiden rakentaminen ei ole erityisen hyvää bisnestä eikä niitä siksi yleensä rakenneta juurikaan yli vaaditun minimimäärän. Vapailla markkinoilla parkkipaikkoja ei rakennettaisi yhtä paljon ainakaan suoraan asuintalotonteille.

Pysäköintinormien poistaminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että parkkipaikkoja ei jatkossa olisi. Erilliset pysäköintiyhtiöt kykenevät rakentamaan pysäköintihalleja kustannustehokkaammin kuin, että paikat ripoteltaisiin kiinteistöjen yhteyteen. Kustannukset pysäköintipaikan tarvitsijalle toki nousisivat, kun kaikki kiinteistönomistajat pysäköintitarpeestaan riippumatta eivät joutuisi kustannuksiin osallistumaan ja paikasta joutuisi maksamaan markkinahintaa. Mutta jos pysäköintipaikka vie tilaa yksiön verran niin kai se saa sen verran maksaakin? Tosin aivan niin paljon pysäköintipaikka tuskin markkinoillakaan maksaisi.

Lisäksi se, että pysäköintipaikka olisi erillisessä hallissa eikä omalla tontilla kannustaisi kulkemaan erityisesti lyhyempiä matkoja julkisilla kulkuvälineillä, pyörällä tai kävellen. Tämä vähentäisi katujen ruuhkaisuutta ja olisi siten kaikkien etu.

Näin ollen myös pysäköinnissä markkinamekanismit tuottavat tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja kuin sääntely. Poliitikkojen ja byrokraattien sääntelyinnokkuutta on laannutettava.

Keskustelu

Yhteensä 4 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Pysäköintinormit”

  1. ruso 5.4.2006 klo 12:13:

    Erinomaisen mielenkiintoinen teksti.

    Yleisestihän ympäristökysymykset mielletään reunaehtoja asettaviksi ja siten ympäristöpolitiikan merkitsevän aina sääntelyä (esim kaksirunkoiset tankkerit Itämerelle).

    Nikon kirjoitus muistuttaa, ettei näin aina ole.

  2. Ams 21.4.2006 klo 12:29:

    Yhdyskuntasuunnittelijan näkökulmastakin kirjoitus oli mielenkiintoinen, kiitos vain. Se, millaista ympäristöä pysäköintihalliyhtiöt pystyisivät luomaan onkin sitten toinen juttu. Jotenkin taidan uskoa siihen, että asumisen välittömässä läheisyydessä parkkeeraamisen järjestelyihin uhrataan helpommin edes se vähä suunnitteluintoa mikä nykyisin. Jos suurparkkihalleja oli yksi joka viidennessä korttelissa, se taitaisi helposti muodostua alueen häpeäpilkuksi ja viihtyisyys olisi taattu vain parkkihallittomissa kortteleissa. Niissä tosin varmasti nykyistä paljon laadukkaammin, kun autot eivät veisi elintilaa.

    Maanalaispysäköinnin järjestelyillä ja niiden kehittämisellä myös kaupallisessa mielessä voitaisiin varmasti päästä hyviin lopputuloksiin. Hollannissa hyvin organisoidut hissiparkit, joissa robotti tuo auton tiiviistä ”hyllystä” kadulle olisivat yksi ratkaisu.

  3. Lipsanen 22.4.2006 klo 10:34:

    Toteutuneet parkkihallit esimerkiksi Herttoniemenrannassa ja Kallahdessa eivät minusta ole mitenkään ala-arvoisen oloisia. En siksi varsinaisesti usko, että erillisiin halleihin keskitetty pysäköinti olisi esteettisesti sen heikkotasoisempaa kuin tonttipysäköintikään.

    Tuollaiset hissiparkkisysteemit olisivat kokeilemisen arvoisia kantakaupungissa, jossa tila on kallista. Ehkä saamme sellaisia Jätkäsaareen?

  4. Paluuviite: Lipsanen & Ruso (14.9.2011 17:59)

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO