Lipsanen & Ruso

Ylittämätön periaate

Miten yhteiskunnalliset tavoitteet näkyvät toiminnassa? Entä kuinka todellisuus vaikuttaa tavoitteisiin, siis asetettuihin yhteiskunnallisiin ideaaleihin. Missä on realismin ja idealismin leikkauspiste?

Välineet ja resurssit ilman tavoitteita ja päämääriä ovat sokeita ja tyhjiä, kuten päämäärät ja tavoitteet ilman resursseja ja välineitä ovat taivaanrannanmaalailua ja tuulenpesien rakentamista. (merkintäni 2.4.2006.)

Toisin sanoen, ilman perusteltuja arvoja päätöksenteko on rituaalinomaista hallinnointia – kirjaimellisesti arvotonta, mutta ilman käytännöllisiä ehdotuksia päädytään elämästä vieraaseen teoretisointiin ja päättämättömyyteen.

Käytännölliset ehdotukset puolestaan osoittavat usein niitä arvoja, joista luopumisen hinta joudutaan jonkin toisen arvon nimissä kustantamaan. Esimerkiksi kansallinen turvallisuus ja yksityisyyden suoja asettuvat usein eri puolille arvovaakaa.

Idealismin ja realismin leikkauspiste näyttää kulkevan siinä, mitä voidaan kutsua ylittämättömäksi periaatteeksi. Ylittämättömän periaate on se periaate, jota kukin yhteiskunnallinen ajattelija ei ole valmis loukkaamaan määrittelemiensä tosiasioiden vallitessa.

Sellainen vaatimus näyttää liian ankaralta, jonka mukaan periaatteitaan ei saa loukata minkään tosiasioiden vallitessa. Esimerkiksi aseistakieltäytyjän ylittämättömänä periaatteena saattaa olla: ”en tapa toisia ihmisiä”. Mutta miten hän toimisi suuren vaaran uhatessa omia jälkeläisiään?

Reaalipolitiikan ja ideaalipolitiikan leikkauspiste syntyy juuri siinä, missä perusteltuja arvoja täydennetään sellaisilla ehdoilla ja tosiasioilla, joiden vallitessa niitä toteutetaan – siis siinä, kun muotoillaan ylittämätön periaate.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO