Lipsanen & Ruso

Edustajan edustavuus

Eduskuntatalo
Eduskuntatalo / Niko Lipsanen 6/2003

Poliittiset nuorisojärjestöt vaativat eduskuntaan lisää nuoria kansanedustajia. Aiheesta kirjoittaa muiden muassa Charmi Club. Julkilausuttuna tavoitteena järjestöillä on “sukupolvivallankumous”.

En ymmärrä, miksi eduskunnassa pitäisi olla enemmän nuoria. Ei niin, että minulla olisi mitään sitä vastaakaan. Se vain ei ole oleellista. Vaatimus muistuttaa naisjärjestön ikuista ruikutusta siitä, ettei eduskunnassa/valtuustoissa/yhtiöiden hallituksissa ole niiden mielestä tarpeeksi naisia.

Tällaisista vaatimuksista näkyy lähinnä se, ettei edustuksellisen demokratian edustuksellisuutta ole ymmärretty oikein. Ei se, etteivät valitut edustajat kaikilta mahdollisilta ominaisuuksiltaan tilastollisesti jakaannu samoin kuin valitsijakunta tarkoita, että edustuksellisuudessa olisi jotain pielessä. Voin aivan hyvin äänestää 60-vuotiasta oikeakätistä maahanmuuttajanaista, jos hän sattuu edustamaan parhaiten niitä arvoja ja tavoitteita, joita haluaisin yhteiskunnassa edistää. Jos taas haluaisin edustajani kaikin mahdollisin tavoin muistuttavan itseäni, niin silloin ei kai auttaisi kuin asettua itse ehdolle.

Esimerkiksi naiset eivät todennäköisesti ole sen enempää eduskunnassa kuin kunnanvaltuustoissakaan aliedustettuja. Naiset äänestävät jotakuinkin yhtä aktiivisesti kuin miehet, joten voidaan olettaa, että heidän äänestämiään ehdokkaita on mennyt suunnilleen yhtä paljon myös läpi (sanon “todennäköisesti”, koska onhan mahdollista, että naisten äänestämiä ehdokkaita on mennyt vähemmän läpi, mutta tämä on tietysti aivan yhtä mahdollista toisinkin päin). Se, kumpaa sukupuolta naisten tai miesten äänestämät edustajat ovat, ei ole oleellista. He edustavat äänestäjiään sukupuolesta riippumatta.

Nuorten kohdalla tilanne on siinä mielessä toinen, että nuoret äänestävät laiskemmin kuin äänioikeutetut keskimäärin. Voisi myös kuvitella, että nuoret äänestävät keskimääräistä enemmän marginaaliehdokkaita, jolloin voi olla, että nuorten kannattamia ehdokkaita on suhteessa nuorten äänestäjien määräänkin mennyt vähemmän läpi. Nuorten äänestysaktiivisuuden kohoaminen olisikin siksi tervetullutta, vaikka äänestämättä jättäminenkin on toki oikeus. Se, äänestävätkö he sitten nuoria ehdokkaita, on toissijaista.

Mielestäni ei siis ole millään lailla ongelma, jos äänestäjät äänestävät muita kuin omia demografisia tai muita viiteryhmiään eikä se, jos tästä seuraa, että kansanedustajat eri taustaryhmiltään eivät tilastollisesti vastaa koko väestöä. Muutoinhan pitäisi olla huolissaan esimerkiksi siitä, että eduskunnassa on juristeja moninkertaisesti enemmän kuin väestössä keskimäärin. Tietysti äänestäjä saa itse valita, millä perusteella ehdokkaansa valitsee. Jos haluaa äänestää vaikka ehdokasta, jolla on sama etunimi, niin mikäpä siinä (tunnen yhden henkilön, joka on ainakin kerran tehnyt valintansa tällä perusteella).

Ja tietysti nuorisojärjestöt saavat kampanjoida nuorten ehdokkaiden puolesta ja naisjärjestöt naisehdokkaiden. Onhan niillä siinä pitkälti oma etu kyseessä. Minusta ikä ja sukupuoli vain ovat kovin köykäisiä valintaperusteita äänestyskopissa.

Keskustelu

Yhteensä 8 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Edustajan edustavuus”

  1. Sami Suomalainen 4.10.2006 klo 11:10:

    Tästä olen pitkälti kanssasi samaa mieltä. En ymmärrä, miksi alle kolmekymppisiä pitäisi olla suhteessa yhtä paljon eduskunnassa kuin äänestäjäkunnassa. Yhtäläinen vaatimus olisi se, että yrityksessä pitäisi olla johtotehtävissä olevien ikäjakauma samanlainen kuin koko yrityksessä. Ei ikä ole tässä ratkaiseva tekijä, vaan se mitä tarjottavaa sinulla on. Nuorellakin voi olla tarjottavaa, sitä en toki kiistä, mutta ikä ei yksinkertaisesti voi olla merkittävänä kriteerinä.

  2. Niko Lipsanen 4.10.2006 klo 15:57:

    Oletko muuten samaa mieltä kanssani siitäkin, että edustajan iän ohella myös tämän sukupuoli on suhteellisen irrelevantti tekijä?

  3. Sami Suomalainen 4.10.2006 klo 17:06:

    Siitä olen samaa mieltä, että sen pitäisi olla. Valitettavasti näin ei käytännössä kuitenkaan ole.

  4. Niko Lipsanen 4.10.2006 klo 20:12:

    Nyt en kyllä ymmärtänyt. Mitä mieltä siis olet ja miten naiskysymys tässä mielestäsi poikkeaa nuorisokysymyksestä?

  5. Sami Suomalainen 4.10.2006 klo 22:26:

    Yritän nyt sitten rautalangalla… 😉

    Olen sitä mieltä, että ehdokkaan sukupuolen pitäisi olla irrelevantti tekijä äänestettäessä sopivinta ehdokasta.

    Samalla tapaa olen sitä mieltä, että ehdokkaan iän pitäisi olla irrelevantti tekijä äänestettäessä sopivinta ehdokasta.

    Siksi suhtaudun kielteisesti kaikkeen “äänestä naista” tai “äänestä miestä” tai “äänestä alle kolmekymppistä” tai “äänestä parrakasta” -tyyppisiin heittoihin. Olisi tietysti hienoa, jos edustajien jakauma olisi mahdollisimman lähellä äänestäjien jakaumaa, mutta onko tämä oikeasti relevanttia?

    Mielestäni ei ole.

    Oliko mielipiteeni nyt selkeä?

  6. Niko Lipsanen 5.10.2006 klo 13:08:

    En ymmärrä, miksi alle kolmekymppisiä pitäisi olla suhteessa yhtä paljon eduskunnassa kuin äänestäjäkunnassa.

    Olisi tietysti hienoa, jos edustajien jakauma olisi mahdollisimman lähellä äänestäjien jakaumaa,

    Eikö sinun mielestäsi noiden kahden lainauksen välillä ole ristiriitaa? Minusta on. Ja ne molemmat ovat sinun kommenttejasi tähän samaan merkintään.

    Minusta siinä, jos äänestäjät keskimäärin näkevät tietynlaisten ihmisten sopivan edustamaan heitä paremmin kuin toisenlaisten, ei ole minkään sortin ongelma. Juuri niinhän demokratia toimii. Siksi minusta siinä, että edustajat jakautuisivat taustoiltaan mahdollisimman paljon äänestäjien taustojen kaltaisesti ei olisi mitään erityisen hienoa.

    Jos ihmiset demokraattisesti päättävät, että parhaat yhteisten asioiden hoitajat keskimääräistä useammin löytyvät vaikkapa keski-ikäisten miesten joukosta niin silloin on vain hienoa, että he noudattavat tätä näkemystä ja äänestävät eduskuntaan keski-ikäisiä miehiä.

    Minusta mielipiteesi on siis kaikkea muuta kuin selkeä.

  7. Sami Suomalainen 5.10.2006 klo 15:39:

    Jätit jälkimmäisestä lainauksestasi tärkeän sivulauseen pois, tässä se vielä kokonaisuudessaan:

    Olisi tietysti hienoa, jos edustajien jakauma olisi mahdollisimman lähellä äänestäjien jakaumaa, mutta onko tämä oikeasti relevanttia?

    Ja edellinen:

    En ymmärrä, miksi alle kolmekymppisiä pitäisi olla suhteessa yhtä paljon eduskunnassa kuin äänestäjäkunnassa.

    Eli miksi näin pitäisi olla, kun se ei ole oikeasti relevanttia? Idealisti voisi ajatella, että olisi hienoa jos edustajien demografia olisi sama kuin äänestäjien demografia, mutta onko tällä oikeasti mitään merkitystä, eli onko se relevanttia?

    Ihmettelen, miten saamme aikaan kiistelyä asiasta, josta olemme harvinaisen paljon samaa mieltä.

  8. Paluuviite: Aiheita (25.5.2009 7:20)