Lipsanen & Ruso

Kouluverkko harvemmaksi

Soinisen koulu
Soinisen koulu on yksi niistä, joita esitetään lakkautettavaksi / Niko Lipsanen 28.7.2006

Helsingin opetusvirasto on tilannut konsulttiselvityksen kaupungin kouluverkosta. Selvityksen taustalla on se tosiseikka, että kouluikäisten lasten lukumäärä Helsingissä vähenee. Selvityksen tehnyt Net Effect -yhtiö esittääkin, että kouluverkkoa harvennettaisiin lakkautamalla 17–20 keskikokoista 300–400 oppilaan koulua. Selvityksessä esitetään myös eräistä suunnitelluista kouluhankkeista ja väliaikaisista kouluista luopumista.

Luonnollista on, että kouluverkkoa harvennetaan oppilaiden vähentyessä. On parempi, että koulutoimen määrärahat käytetään lasten opettamiseen eikä seinien ylläpitämiseen. Toki niitä seiniäkin tarvitaan, mutta ylimääräisiä rakennuksia on turha pitää menoja kasvattamassa. Joka tapauksessa Helsinkiin jää edelleen kouluja niin paljon, etteivät kenenkään koulumatkat veny kohtuuttoman pitkiksi.

Vastaavaa keskustelua on käyty terveyskeskusten suhteen. En esimerkiksi ymmärrä kruununhakalaisten protestointia, kun Vironkadun terveysaseman toiminnot siirrettiin Viiskulmaan. Toki olen tyytyväinen, että lähelläni sijaitseva Viiskulman asema säilyy, mutta enpä olisi protestoinut vaikka yhdistäminen olisi tehty toisinkin päin. Matkat kantakaupungissa ovat kuitenkin lyhyitä. Enkä usko, että tuo tuottaa ylenmääräisiä ongelmia vanhuksillekaan, sillä bussit ja raitiovaunut kulkevat.

Ennemmin siis parempaa opetusta kouluissa ja parempaa hoitoa terveyskeskuksissa kuin turhien rakennusten ylläpitoa. Rahaa on kuitenkin vain rajallisesti. Siihen, ovatko kouluverkkoesitetyksessä luetellut koulut juuri niitä, joiden lakkauttaminen on tarkoituksenmukaisinta, en ota ainakaan tässä vaiheessa kantaa. Mutta jos oppilaiden määrä vähenee, niin parempi sitten vähentää myös kouluja.

Keskustelu

Yhteensä 5 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Kouluverkko harvemmaksi”

  1. Mikko 7.11.2006 klo 8:23:

    Osuvasti samalla uutisoitiin Suomen talouskasvun ylittävän 4.9%.

    Oikeistolaiseen retoriikkaan kuuluu, että nouseva vesi nostaa kaikkia laivoja. Talouskasvu ylittää kaikki odotukset. Silti julkisten palvelujen huonontaminen vain jatkuu.

    Eikä kyse ole edes säästöistä. Kuten oikeistolaisen ajattelun seurauksena usein käy, kvartaaliajattelu aiheuttaa tässäkin pitkällä tähtäimellä valtavat kustannukset. Valitettavasti suuri yksikkökoko ei ole välttämättä tehokkain tapa tuottaa palveluita, oli tuotanto yksityistä tai ei. HUS on hyvä esimerkki Parkinsonin lain toteutumisesta.

    Koulujen tärkein tehtävä eivät ole kustannussäästöt. Koulujen tärkein tehtävä on kasvattaa lapset toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Suurissa kouluissa yhteisöllisyyden puute vaarantaa perustehtävän täyttämisen.

    On ekologisesti kestämätöntä kuljetuttaa neljäkymmentä ihmistä pitkän maahan päähän kuin yksi riittäisi. Suomen kaltaisessa maassa olemassaolevien seinien ylläpidon kustannukset ovat minimaaliset verrattuna palkkakuluihin. Ison yksikkökoon lyhyen tähtäimen näennäiset kustannussäästöt tulevat hallinnollisten kulujen vähenemisestä.

    Onko bussiyhteyksien palvelun huonontamisessa muuta eroa koulujen ja terveyskeskusten palvelun huonontamiselle kuin se, että aiempi on sinulle henkilökohtaisesi jokapäiväisempi?

  2. Niko Lipsanen 7.11.2006 klo 13:32:

    Pointtina tässä nyt ei ollut yksikkökoon suurentaminen vaan se, että oppilaiden vähetessä koulurakennuksia nyt vaan on yli tarpeen. Ei kouluja kannata puolityhjinä pitää. Ja kyllä seinienkin ylläpito Suomessa maksaa, palkkakuluja siihenkin menee. Lisäksi koulurakennuksissa makaa paljon pääomaa, joka voitaisiin saada parempaankin käyttöön (joko myymällä koulurakennukset tai vaihtamalla niiden käyttötarkoitusta).

    Se on sinänsä totta, että suuruus ei aina laske kustannuksia. Etenkin julkishallinnon puolella tuollainen kun tahtoo kasvattaa byrokratiaa. Mutta kuten sanottua, se ei ollut asian ydin tässä kirjoituksessa.

    Onko bussiyhteyksien palvelun huonontamisessa muuta eroa koulujen ja terveyskeskusten palvelun huonontamiselle kuin se, että aiempi on sinulle henkilökohtaisesi jokapäiväisempi?

    En ole ehdottanut, että mitään noista huononnettaisiin. Jos luet vaikka HS:n terveyskeskuskeskustelua huomaat, että yhdistämisten myötä useimpien mielestä palvelut ovat vain parantuneet. Ja siihenhän tuolla uudistuksella pyrittiinkin.

    Mitä tulee joukkoliikenneyhteyksiin, niin niiden harventamisella on suoria ympäristövaikutuksia, koska harvempi joukkoliikenneverkko lisää riippuvuutta henkilöautosta. Jotkin lähes tyhjinä ajettavat vuorot ovat dilemma: toisaalta on samaan tapaan turha ajaa bussia tyhjänä kuin ylläpitää turhia seiniäkään. Toisaalta taas palvelutason ylläpitäminen myös hiljaisimpina aikoina on olennaista, jotta ihmiset eivät koe tarpeelliseksi hankkia henkilöautoa. Ratkaisuksi olenkin jo aiemmin esittänyt taksijärjestelmän kehittämistä.

  3. Markus W 10.11.2006 klo 12:34:

    Koulujen kohdalla tuo epäilen kovasti tuota palvelujen parantumista. Opetus ei mitenkään voi parantua, jos luokkakokoa suurennetaan. Kysehän on vain siitä mihin yhteiskunta haluaa satsata. On turha käyttää korulauseita korkeasti koulutetuista ihmisistä ja yhtesikunnasta, jos ei olla valmita siihen panostamaan. Myönnän kyllä tässä asiassa olevan hieman oma lehmä ojassa, kun lapseni käy yhtä lakkautettavaksi ehdotettua koulua. Tosiasioita se ei kuitenkaan muuta.

  4. Niko Lipsanen 11.11.2006 klo 0:36:

    Ensinnäkin, luokkakoko ja koulukoko ovat eri asioita. Toisekseen, minäkin olen sitä mieltä, että koulutukseen pitää panostaa. Mutta joka tapauksessa Helsinkiin jää varsin tiheä kouluverkko, vaikka ehdotettu määrä kouluja lakkautettaisiinkiin. En siis näe mitään syytä epäillä, että koulutuksen laatu heikkenisi sen takia, että oppilaiden vähentymisen myötä myös koulujen määrä pienenee.

  5. Arno Aalto 2.12.2006 klo 22:25:

    Koulun vertaaminen terveyskeskukseen ontuu pahasti. Ihmiset mieltävät nauttivansa Helsingin terveyskeskuspalveluja, mutta harvempi vastaa “Helsingin opetustointa”, kun kysytään mitä koulua kävit.

    Koulu on oppilaille, opettajille ja vanhemmille yhteisö, terveyskeskus on palvelupiste. Toimivia yhteisöjä ei luoda hallinnollisilla päätöksillä, mutta niitä voidaan helposti tuhota.

    Ehdotus tuottaisi muutamia noin tuhannen oppilaan kouluja. Koolla on väliä. Vaikutuksia tulisi ennakkoon arvioida opetussuunnitelman perusteiden asettamien velvoitteiden kannalta, ei pelkästään taloudellisten tekijöiden kannalta.

    3.2 Oppimisympäristö

    Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

    Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.
    Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.
    Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

    Nyt vastuu on lautakunnalla ja valtuustolla.
    Hyvin toimivia suuria kouluja voi muodostua monellakin tavalla, mutta kahden kouluyksikön väkivaltainen yhdistäminen on uhkapeliä lasten kustannuksella. Siihen ei ole varaa.