Lipsanen & Ruso

Ilmasto ja kulutusyhteiskunta

Joulukuu 2006 oli Suomessa lämpimämpi kuin yksikään aiemmin mitattu joulukuu. Itse asiassa koko viime vuosi oli harvinaisen lämmin ja Britanniassa meteorologit ennustavat, että vuodesta 2007 olisi maailmanlaajuisesti tulossa ennätyksellisen lämmin. Tähän vaikuttavat El Niño -ilmiö ja ilmastonmuutos. Poikkeuksellisia vuosia esiintyy ilman ilmastonmuutostakin, mutta vuosittaiset lämpöennätykset eivät ole enää poikkeuksia. Mainitussa uutisessa brittiläiset meteorologit kertovat, että “[k]aikki kymmenen maailman kuumimmiksi mitattua vuotta ovat esiintyneet vuoden 1994 jälkeen.”

Ilmastonmuutoksen tulemista ei enää juurikaan tarvitse todistella, kun se alkaa olla käsillä. Nyt keskustellaankin jo siitä, kuinka siihen pitäisi sopeutua. Keskustelua ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä ei ehditty edes käydä. Ja realiteetti onkin, että ilmastonmuutos tulee ja siihen on sopeuduttava. Yhä voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka voimakas muutoksesta tulee.

Antti Kökkö epäili taannoin, että ympäristöaktivistit vastustavat kulutusyhteiskuntaa sinänsä eivätkä ainoastaan sen kestämättömyyttä. Emmekä vastusta, sanon minä. Kulutus voi kasvaa ja talouskin on vain numeroita. Olennaista on kytkentä luonnonvarojen käyttöön. Jos ihmiset materiaalin sijasta käyttävät rahansa vaikka hierojalla käymiseen, nettipornoon ja pelaamiseen, niin ympäristö kiittää iloista kuluttajaa. Kökön kaipaamien isojen autojen ja kodinelektroniikan suhteen kysymyksenasettelu on kuitenkin jotakuinkin sama, kuin kuolemantuomion vastustajilta tivattaisiin, vastustaisivatko he hirttotuomiota siinäkin tapauksessa, että tuomittu ei sen seurauksena kuolisi.

Materiaalisen kulutuksen kytkentä ympäristökysymyksiin on niin kiinteä, että tuollaisen kysymyksen pohtimisella on lähinnä teoreettista arvoa. Koska teoreettinenkin arvo on arvo sinänsä, niin vastataan sitten: jos voidaan luoda maailma, jossa isoilla autoilla ajaminen ei aiheuta merkittävää ympäristörasitusta, niin en minä sitä vastusta. Itse asiassa sellainen maailma olisi kuviteltavissakin, mutta se edellyttäisi, että väkiluku olisi vain murto-osa nykyisestä. Nykymaailmassa isoilla autoilla voi huristella ekosti lähinnä matkustamalla bussilla.

Kökön peräänkuuluttamasta fuusioenergiasta ei ole ratkaisuksi. Ensinnäkin, villeimmissäkin arvioissa kaupallisesti hyödynnettävät ratkaisut ovat niin kaukana tulevaisuudessa, että ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ne tulevat auttamattoman myöhään. Toiseksi, ongelma ei ole pelkästään energian tuotanto vaan myös sen käyttö. Esimerkiksi autoilun ympäristöongelmat eivät jää siihen, mitä pakoputkesta tulee ulos. Autot vievät tilaa ja hajoittavat yhdyskuntarakennetta. Teitä, ylläpitokalustoa, sähköjohtoja ja putkia tarvitaan henkeä kohti enemmän, kun ihmiset asuvat hajallaan. Luonnonvaroja tärvääntyy ja enemmän luontoa jää rakentamisen alle. Nämä ongelmat eivät katoa, vaikka energiantuotannosta saataisiinkin päästötöntä. Toki se olisi valtava edistysaskel ilmastokysymyksen kannalta saavutettiin se sitten uusiutuvilla energialähteillä, fuusiovoimalla, hiilidioksidin talteenotolla tai vaikka ydinvoimalla. Mutta sen olisi tapahduttava kovin pian.

Keskustelu

Yhteensä 5 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Ilmasto ja kulutusyhteiskunta”

  1. Sami Suomalainen 4.1.2007 klo 11:31:

    Ilmastonmuutos on tosiaan jo käynnissä, eikä sitä voida enää niinkään estää kuin yrittää hallita parhaan mukaan. Hallittavuus riippuu paljon siitä, miten nopeasti ryhdymme oikeasti toimiin. Vuosikin nyt ilman mitään toimenpiteitä vaikuttaa kerrannaisesti ilmastonmuutoksen vakavuuteen tulevaisuudessa. Hallittavuus on vielä mahdollista kun maapallon keskilämpötila pysyy 14-16 asteessa. Nykytiedon valossa tämä on jo nyt erittäin kova haaste.

    Uskon, että kaikkein parhaiten voimme vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan tekemällä paljon ehkä pieniltäkin vaikuttavia asioita. Esimerkiksi sillä, että aktiivisin toimenpitein vaikutamme siihen miten erilaiset tuotteet pakataan (elinkaariajattelu), vaikutetaan hyvinkin paljon metaanin tuotantoon. Maanviljelyn muuttaminen mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaiseksi tai luonnonmukaisemmaksi tulisi olla myös lähiajan tavoitteena. Energiantuotannossa pitää alkaa suosia hajautettua uusiutuvaa tuotantoa, joskaan ydinvoimasta ei voida missään tapauksessa lähiaikoina luopua. Liikenteen päästöjä tulee vähentää esimerkiksi kehittämällä erilaisia etätyöskentelytapoja tai suosimalla sitä vaikkapa erilaisin verotuksellisin keinoin.

    Hajautettu uusiutuva energiantuotanto ei kuitenkaan palvele suurten energiayhtiöiden etuja, eikä tee poliittista päätöksentekoa helpoksi. Olisi esimerkiksi paljon helpompaa päättää uuden ydinvoimalan rakentamisesta kuin vaikkapa päättää niistä toimenpiteistä millä Suomen tuulivoimakapasiteetti saataisiin edes eurooppalaiselle keskitasolle. On myös helpompaa puhua jätteenpoltosta kuin laatia aktiivisia toimenpiteitä jätteiden vähentämiselle. Meidän ei kuitenkaan pidä alistua tekemään helppoja lyhytnäköisiä päätöksiä, vaan leikata nopeasti hiilidioksidin ja metaanin päästöjä eri tavoin (ml. ydinvoima) sekä samalla toimia pitkän tähtäimen ilmastostrategian puitteissa. Ongelma on kuitenkin se, ettei nykyisellä hallituksella ole ollut ilmastostrategiaa ilmastonäkemyksestä puhumattakaan, ja ilmastopuheetkin ovat tulleet vasta nyt vaalien alla.

  2. ruso 4.1.2007 klo 11:47:

    Linkistä löytyvän rapsan perusargumentti yksinkertainen: ilmastonmuutokseen ajoissa vastaaminen myös taloudellisesti kannattavaa.

    http://www.hm-treasury.gov.uk/independent_reviews/stern_review_economics_climate_change/sternreview_index.cfm

  3. Niko Lipsanen 4.1.2007 klo 12:05:

    Sternin raportti pitäisi varmaan tosiaankin lukea läpi. Onhan siitä aika laajasti uutisoitukin.

    Tuosta tämän vuoden lämpimyysennusteesta on hieman laajemmin Helsingin Sanomain tämän aamun uutisessa.

    Mielenkiintoisia pointteja myös Samilta. Niistä riittäisi blogattavaa useampaankin merkintään.

  4. Sami Suomalainen 4.1.2007 klo 12:07:

    Niin, aivan, ja tämänkin tajuamiseen tarvittiin Sternin raportti… 🙂 Itse asiassa on jokseenkin yllättävää, miten paljon mainitsemiani pieniä asioita esimerkiksi konservatiivisessa Britanniassa jo tehdään päästöjen vähentämiseksi, kun meillä Suomessa yritetään karrikoidusti löytää yhtä viisastenkiveä päästöjen vähentämiseksi. Pitäisi tehdä molempia, sillä kaikkia munia ei kannata laittaa yhteen koriin.

  5. Välittäjä 4.1.2007 klo 23:58:

    Kävin tänään pyörimässä haja-asutulla omakotitaloalueella. Epäilen, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi, miten merkittävän päätöksen he tekevät asuntoa ostaessaan. Keskimääräisen suomalaisen kasvihuonekaasupäästöistä reilu puolet tulee asumisesta ja päivittäisestä liikkumisesta. Milloin mennään asuntomessuille esittelemään asiaa?