Verkkouutiset uutisoi Saksan korruptioskandaaleista. Tulilinjalla on nyt erityisesti Volkswagenin entinen henkilöstöjohtaja Peter Hartz, joka oli lahjonut ay-pomoja muun muassa bordellikäynneillä ja seksilomilla. Entisenä ay-pomona hän ilmeisesti tiesi, mitkä asiat väkeen purevat.

Ei tietysti voi olla mainitsematta sitäkään, että Hartz on demari. Hän oli aiemmin maapäiväedustajana Saarin osavaltiossa. En sinänsä usko, että demarit olisivat sen taipuvaisempia korruptioon kuin muutkaan, mutta demarien harrastama politiikka, jossa kaikelle tarvitaan lupa, tai ainakin kaikkea jollain tavoin säädellään, luo vahvasti yhteiskuntaa, jossa korruptio rehottaa. Korruptiota kun esiintyy vain, jos virkamiehen tai jonkin muun tahon lahjomalla voi saavuttaa etuja, jotka ovat suurempia kuin korruptioon kuluva summa. Avoimilla markkinoilla sellaisia tilanteita ei ole.

Hartzin tapaus ja uutisessa myös mainittu Siemensin korruptioskandaali ovat vain jäävuoren huippuja. Korruptio on levinnyt Saksassa yhteiskunnan kaikille tasoille. Yli 90 prosentissa tapauksista lahjonnan kohde oli julkisen hallinnon virkamies tai työntekijä.

Lukumääräisesti eniten korruptiotapauksia liittyy päiväkotien ja koulujen opettajien lahjomiseen. Kouluvalokuvaajat kärttävät heiltä kuvauslupia. On tietysti selvää, että jonkinlainen lupa on vaadittava. Eihän siitä mitään tulisi, jos kouluissa ravaisi vähän väliä valokuvaajia ottamassa luokkakuvia. Korruption voisi tässä yhteydessä välttää avoimuudella. Koulut ja päiväkodit voisivat huutokaupata kuvausluvat eniten tarjoaville. Korruptiolle ei jäisi sijaa ja koulut saisivat lisätuloja.

Vapaassa taloudessa ei ole syytä korruptoida ketään. Täysin vapaa talous on utopia, johon ei ikinä päästä, mutta mitä vapaampi talous on, sitä vähemmän on myös korruptiota.