Lipsanen & Ruso

Kakunjako ja buffet-sukupolvi

Jakaja valitsee viimeisenä. Tuttu kakunjakoperiaate. Millainen yhteiskunta on oikeudenmukainen ja tasapuolinen? Kakunjakoperiaatteen mukaisesti se on sellainen, jossa tulevan järjestyksen säätäjät eivät tiedä omaa asemaansa tulevassa yhteiskunnassa. Kakunjakoperiaatteen mukainen yhteiskunta säädetään ikään kuin tietämättömyyden verhon (Rawls) takana.

Hyvinvointiyhteiskunta on yksi tällainen yritys. Mahdollisuuksien tasa-arvo on yleisesti hyväksytty arvo (jonka demarit yrittävät omia). Ajatus on, että kaikilla on taustaansa katsomatta tasavertaiset mahdollisuudet tavoitella arvostuksiensa mukaista elämää. Siksi koulutuskustannukset eivät saa olla esteenä. Siksi yllättävä sairaus ei saa merkitä taloudellista ahdinkoa. Hyvinvointiyhteiskunnan on toimittava vakuutuksen tavoin: vakuutusmaksua eli veroa vastaan saa turvaverkon.

Mahdollisuuksien tasa-arvo merkitsee pyrkimystä laajentaa mahdollisuuksien kenttää. Näin hyvinvointi-ideaali on myös oppi vapaudesta: mitä enemmän mahdollisuuksia, sitä vapaampaa.

Joskus ajatellaan, että valinnat tekevät ihmisen. Muussa tapauksessa yksilö on vain sokea kone (esimerkiksi tappokoneena sotilashallinnon alaisena) tai eläin (reagoidessaan vain ärsykkeisiin) tai orja (mahdollisessa oravanpyörässään). Jos näin on, niin hyvinvointiyhteiskunta on myös pyrkimystä mahdollistaa, jopa luoda, ihminen.

Millaisen ihmisen se sitten luo? Vanhempi sukupolvi puhuu pullamössöistä. Sukupolveni edustaja, kirjailija Juha Itkonen kertoo kirjassaan Kohti Soinisen suulla termin olevan pielessä. Olemme seisovan pöydän sukupolvi (suosittelen myös Platonin lyömätöntä parodiaa demokraattisesta ihmisestä teoksessa Valtio).

”Näille (siis sukupolvellemme) maailma on seisova pöytä. Näille maailma on 24 tunnin buffet, auki aamusta iltaan, öisinkin. Ja nämä raukat seisovat buffet-pöydän äärellä lautanen käpälissään eivätkä osaa päättää mistä aloittaisivat, aurinkokuivatuista tomaateista vai viininlehtikääryleistä vai mädistä vai blineistä. Hyppäisikö suoraan pääruokaan, perkele saman tien suklaavaahtoon, kaikki on nykyään sallittua, kukaan ei sanele sääntöjä.”

Niinpä. Vapaa on potentiaalisesti myös onneton.

Oikeudenmukainen yhteiskunta ei näin välttämättä merkitse kaikkien kansalaistensa onnellisuutta. Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ei ole yhtä kuin pyrkimys kaikkien onnellisuuteen. Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen kakunjakoperiaatteen mukaisesti merkitsee pyrkimystä kaikkien tasavertaiseen mahdollisuuteen tavoitella onnellisuutta.

Vapaa toimija on valintansa edessä, kuilunsa (Kierkegaard) partaalla yksin. Vapaan on valittava kakunpalansa – itse.

Keskustelu

Yhteensä 12 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Kakunjako ja buffet-sukupolvi”

  1. Asko 5.1.2008 klo 0:50:

    Vertauskuvaasi vähän ihmettelen. Hyvinvointiyhteiskunta ei ainakaan nykyisin ole seisova pöytä. Eihän yksilölle tarjota mitään, ainakaan mitään seisovaan pöytään verrattavaa. Ilmeisesti kaikki tarjottava on yksityiseen ns. kovan rahan tarjontaan verrattuna kakkoslaatua samaan hintaan ja muiden maksamana. Lisäksi yhteiskunta/valtio ei itse tuota palveluita, se osaa vain verottaa ja hallinnoida.

    Itse näkisin hyvinvointiyhteiskunnan byrokraattien tarkoituksena ohjata kansaa kieltojen ja sääntelyn avulla. Meiltä kielletään asioita, jotta se ongelmaporukkakin pysyisi vauhdissa mukana. Mutta kai sen voi nähdä myös valinnan mahdollisuutena, mutta silloin pitää kyllä olla melkoinen optimisti.

    Esimerkiksi verotuksen kiristäminen niin kireäksi, että molemmat vanhemmasta joutuvat töihin, voidakseen tulla toimeen perheineen ja sitten saadakseen kotihoidon tukea, on enemmänkin sääntelyä kuin valinnan mahdollisuuksien antamista. Silti näköjään joku voi nähdä kotihoidon tuen tuovan lisää vaihtoehtoja ja hyvinvointia.

  2. Esa Suominen 5.1.2008 klo 19:09:

    Olipa Askolta paksua tekstiä. Ihanko oikeasti olet tuota mieltä?

    Suomen kaltaisesta maasta ei milloinkaan olisi tullut edes teollisuusmaata ilman valtion merkittävää panosta pääomien suhteen. Myöhemmin mahdollisuuksia on tarjottu mm. koulutuspalveluiden tarjoamisen suhteen. Niistä sinäkin Asko olet nauttinut, toisten maksamana. Kyseisten palveluiden tarjoaminen kokonaan yksityisinä voisi jättää suurimman osan niiden ulkopuolelle, ehkä sinutkin? Viime vuoden puolelta taitaa löytyä kuvaava SK:n juttu, jossa Jertta Blomstedt laskee mitä sairastaminen maksaisi yksilölle, kun vastuu yksityistetään viimeisen päälle.

    Mitä taas tulee kotihoidon tukeen, niin verotus tuskin on syynä. Työllisyyttä tuetaan taloudellisista ja tasa-arvosyistä.

  3. Asko 10.1.2008 klo 2:42:

    Tyypillinen asiaan perehtymättömän kommentti Esa Suomiselta. Miksi puolustelet valtiota, kun sinulla ei ole kuin tunteella perusteltuja argumentteja?

    Ensinnäkään valtio ei panosta mitään mihinkään. Valtio on mielikuvitusolento. Nimeä käytetään kansaa hallitsevasta joukosta, jotka pitävät oikeutenaan yksipuolisesti viedä kansalta resursseja ja vapautta. Jos valtiota ei tottele, niin poliisi vie vapauden ja mahdollisesti jopa hengen. Valtio ei itsessään siis tuota yhtään mitään. Se vaan käyttää kansalaisiltaan viemiään rahoja. Et varmaan itsekään pitäisi kunnioitettavana saavutuksena sitä, että mafia saa ympäristöönsä aikaan järjestystä ja vaurautta. Miten mafia sitten eroaa valtiosta? Demokratiako tekee synnistä neitseellistä?

    Olen valitettavasti joutunut valtion pakottamana käymään koulun julkisessa kunnan koulussa. Ongelma on siinä, että minä tai kukaan muukaan ei voinut valita. Verot on pakko maksaa vaikka ei haluakaan julkisia palveluita. Tähän vastataan tyypillisesti siten, että minullahan on aina vapaus muuttaa muualle. Siihen taas vastaan, että kumpaa varten täällä olemme, valtiota vai ihmistä? Olemmeko vain valtion orjia, joiden on pakko maksaa kymmenyksensä tai siirtyä toiselle isännälle?

    Koulutuksen ja kaikki muutkin valtion vastuualueet voitaisiin hoitaa yksityisesti huomattavasti nykyistä paremmin. Koulutus voitaisiin hoitaa tasa-arvoisesti vakuutuksella, poliisi turvallisuussopimuksilla yksityisen turvallisuusfirman kanssa jne.

    Et voi käyttää järjestelmän perusteluna sitä, että olen itse käyttänyt palvelua, jos minulta ei ole kysytty tai minulle ei ole annettu vaihtoehtoja. Ihan sama kuin orjuus olisi persteltua siksi, että isäntä järjestää orjalleen ruokaa ja leposijan.

    Miten yksityinen palveluntarjonta voisi jättää valtaosan palvelujen ulkopuolelle? Mikä tekee julkisesta sellaisen erikoisen toimijan, joka ei jätä ulkopuolelle? Onko avainsana pakottaminen? Onko ihminen aina paha, jota varten tarvitaan hyvä valtio pakottamaan ihmisen hyväksi? Missä sitten piilee se valtion hyvyys, jos ihmiset ovat pahoja? Valtion ja yksityisen erottaa mielestäni toisistaan vain se, että valtio on ainoa joka voi pakottaa, yksityinen joutuu tyytymään vapaaehtoisuuteen.

    Jos työläinen ei maksaisi veroa, ei hän tarvisisi myöskään kotihoidon tukea. Onko tuki jotenkin parempi, kuin vastaava veronkevennys? Tuki on sidoksissa tuloihin, joten eroa ei pitäisi olla myöskään sosiaalisin perustein. Työllisyyttä tuetaan siis vain poliittisista syistä. Sanoisin tätä ‘bonuskorttitilanteeksi’. Kansa on tyytyväinen saadessaan osan menetetyksi luulemistaan rahoista takaisin ja valtio saa itselleen lisää valtaa ja suosiota.

  4. ruso 10.1.2008 klo 11:51:

    Asko, terve valtioepäily on aina tarpeen ja nähdäksi turhan harvinaista: http://www.domnik.net/blogi/index.php/2005/08/valtioepaily-vs-valtiouskovaisuus/

    Itse näen kilpailuideologina sekä yksityisen että julkisen molemmat huonoina ideologisina vaihtoehtoina: http://www.domnik.net/blogi/index.php/2006/11/julkisesti-vai-yksityisesti/

    Valtio/julkinen taho tuottaa siinä mielessä, että se saa varansa jotakin tarkoitusta varten. Noista tarkoituksista väitellään sitten poliittisesti (eduskunta ylimpänä tahona), minkä katsotaan legitimoivan (siis takaavan julkisen vallan hyväksyttävyyden) toiminnan.

    Vielä alkuperäisestä tekstistä…

    Voidaan tietty kysyä, tuottaako nimenomaan ns hyvinvointiyhteiskunta Itkosen kuvaaman sukupolven kun kuvaus sopii myös muihinkin yhteiskunnallisiin järjestelyihin. Vastaus on sikäli kyllä, että uskon meikäläisten järjestelyiden taanneen taloudellista vaurautta, ja siten valinnan vaikeutta, laajemmalle joukolle.

  5. e.e.maa 10.1.2008 klo 13:15:

    Onhan se kakku tietenkin jollain tavalla jaettava, mutta mielenkiintoisempaa on kakun kasvattaminen. Ameriikan residentinvaalihumua seuratessani törmäsin ehdokas Mike Huckabeen kannattamaan Fair Tax:iin (http://www.fairtax.org/).

    Asiaa tuntemattomille pähkinänkuoressa: kaikki verot korvataan arvonlisäveron kaltaisella Fair Tax:illa. Eli mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat veroa.

    En ole kovin syvästi asiaan perehtynyt, mutta mielestäni yksinkertaisuudessaan loistava idea. Saadaan kaikki pimeän työn tekijätkin mukaan kasvattamaan kakkua ja samalla valtavaa verokoneistoa voidaan kutistaa huomattavasti.

    Kakku kasvuun!

  6. Pasi 11.1.2008 klo 11:38:

    FairTaxiin voi perehtyä tarkemmin vaikkapa täällä tai täällä. Lainaus jälkimmäisestä:

    Because the FairTax is a consumption tax, Murray Rothbard’s conclusion about consumption taxes is apropos:

    The consumption tax, on the other hand, can only be regarded as a payment for permission-to-live. It implies that a man will not be allowed to advance or even sustain his own life, unless he pays, off the top, a fee to the State for permission to do so. The consumption tax does not strike me, in its philosophical implications, as one whit more noble, or less presumptuous, than the income tax.

  7. Asko 11.1.2008 klo 12:24:

    Rusolle vielä:

    Kansa voidaan osittaa myös kahden muuttujan avulla. Kun mitataan taloudellista vapautta ja yksilöllistä vapautta, saadaan totalitaristit, sosialistit, konservatiivit ja libertaristit omiin määritelmiinsä. Silloin asia ei ole enää niin sekava, kuin annoit ymmärtää. Eli vaikka konservatiivin määritelmä on suuri taloudellinen vapaus ja pieni yksilöllinen vapaus.

    Mitä pahaa yksityisessä yrittämisessä on? Julkisessa toiminnassa on pakko, joka on kiistattomasti paha asia. Jos yksityisestä toiminnasta saataisiin julkinen puoli kokonaan pois, niin mitä pahaa siinä enää voisi olla? Arvelenpa sinun laittaneen julkisen puolen osaamattoman kilpailutuksen yksityisen puolen haitaksi.

    Me kaikki tiedämme ihmisluonnon. Valta korruptoi vääjäämättä ja ilman vastuuta valta on aina pahaa. Niinpä legitmiteetti on aika kyseenalainen. En ole suostunut missään vaiheessa eduskunnan alaiseksi. En myöskään voi järjestelmän sisällä vaikuttaa sen olemassaoloon, eikä voi kukaan muukaan. Valtio on loputtomasti turpoava jättikoneisto, joka kohtaa loppunsa niin kun kaikki muutkin luonnottomat organisaatiot ovat kohdanneet. Esimerkiksi valtio ei ikinä voisi myöntää suurimpia virheitään, kuten vaikka sosiaalitukia. Kun on huomattu etteivät ne tehoa köyhyyteen, niin ainoa ratkaisu on sosiaalitukien nostaminen.

    Mitenhän yrityksellä menisi, jos se toimisi samoilla periaatteilla valtion kanssa? Jo pelkästään ajatus siitä, että yritys tietää asiakasta paremmin johtaa vääjäämättömään tuhoon.

    Uskosi järjestelmäämme on varmaan aika vahva. Sitä on kuitenkin faktapohjaisesti vaikea tukea. Joka tapauksessa nykyinen järjestelmä on aina ollut lähinnä jarruna taloudelliselle vauraudelle. Esimerkiksi sosiaalijärjestelmä on varmasti suurin köyhyyttä aiheuttava yksittäinen asia.

  8. ruso 11.1.2008 klo 13:19:

    Asko: “Silloin asia ei ole enää niin sekava”

    Se on juuri niin sekava kuin osoitin…

    Asko: “Mitä pahaa yksityisessä yrittämisessä on? ”

    Ei yhtään mitään, päinvastoin. Yrittäjät ovat sankareita minun silmissäni.

    Asko: “Valta korruptoi vääjäämättä”

    Aika kova väite. Siitä nimittäin seuraa, että kaikilla joilla valtaa (mukaan lukien yritysjohtajat) korruptoituvat ajan kuluessa. En allekirjoita.

    Asko: “Valtio on loputtomasti turpoava jättikoneisto”

    Hieman karrikoiden demarit ovat juuri päinvastaista mieltä ja vaativat oikeistoa siitä tilille.

    Asko: “Uskosi järjestelmäämme on varmaan aika vahva.”

    …muttei lähestulkoonkaan kritiikitön, kuten tämän blogin 140 kirjoitustani osoittavat.

    Asko: “Sitä on kuitenkin faktapohjaisesti vaikea tukea.”

    Näen maailman ja asemamme siinä toisin. Hyvin meillä menee.

    Asko: “En ole suostunut missään vaiheessa eduskunnan alaiseksi.”

    Eikä monen muunkaan maailmassa olevan tosiasian alaisiksi. Eduskunnan suhteen voit kuitenkin nojata edellisten sukupolvien (jotka pistivät touhun pystyyn) kokemukseen ja muuttaakin sitä (esim pyrkimällä eduskuntaan). Esim fysiikan lakien suhteen et ole yhtä onnekas.

  9. ruso 11.1.2008 klo 13:23:

    Lisättäköön vielä, ettemme ole p-lain mukaan eduskunnan alaisia, vaan olemme delegoineet vallan eduskunnalle… miten se nyt menikään: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustetaan eduskunnassa tai jotenkin sinne päin…

  10. Asko 11.1.2008 klo 18:35:

    Asko: “Silloin asia ei ole enää niin sekava”

    Se on juuri niin sekava kuin osoitin…

    – Ehkä. Osoitit sen sitten mielestäni kokonaiskuvan kannalta sekavasti.

    Asko: “Mitä pahaa yksityisessä yrittämisessä on? ”

    Ei yhtään mitään, päinvastoin. Yrittäjät ovat sankareita minun silmissäni.

    – Pidät yksityistä kilpailuideologiaa huonona vaihtoehtona. Tulkitsin sen niin, että myös julkista tarvitaan pitämään yksityinen ‘kurissa’.

    Asko: “Valta korruptoi vääjäämättä”

    Aika kova väite. Siitä nimittäin seuraa, että kaikilla joilla valtaa (mukaan lukien yritysjohtajat) korruptoituvat ajan kuluessa. En allekirjoita.

    – Valta korruptoi vääjäämättä. Korruptoivaa vaikutusta voidaan kuitenkin kontrolloida yksityisellä puolella julkista paremmin. Esimerkiksi johtaja laitetaan riippuvaiseksi teoistaan ja hallitus voi antaa hänelle potkut. Eduskunnassa päätöksistä tehdään ryhmäpäätöksiä, joten vastuuta ei oikeastaan ole. Lisäksi pelattaessa muiden rahoilla korruptoiva vaikutus korostuu. Korruptoitumiseen ei tarvita ajan kulumista.

    Asko: “Valtio on loputtomasti turpoava jättikoneisto”

    Hieman karrikoiden demarit ovat juuri päinvastaista mieltä ja vaativat oikeistoa siitä tilille.

    – Tiedät varmaan demarit ja heidän mielipiteidensä painoarvon todellisuuteen.

    Asko: “Uskosi järjestelmäämme on varmaan aika vahva.”

    …muttei lähestulkoonkaan kritiikitön, kuten tämän blogin 140 kirjoitustani osoittavat.

    – Kiitos siitä sinulle. Kuulut suosikkeihini ja arvostan suuresti sitä, että et ole poistanut kommenttejani.

    Asko: “Sitä on kuitenkin faktapohjaisesti vaikea tukea.”

    Näen maailman ja asemamme siinä toisin. Hyvin meillä menee.

    – Hyvin menee, mutta se ei johdu nykyhallinnosta. Anglo-Amerikkalaiset tekijät ovat onneksi saaneet edistykselliset voimat kuriin maassamme. Muuten meillä ei menisi hyvin.

    Asko: “En ole suostunut missään vaiheessa eduskunnan alaiseksi.”

    Eikä monen muunkaan maailmassa olevan tosiasian alaisiksi. Eduskunnan suhteen voit kuitenkin nojata edellisten sukupolvien (jotka pistivät touhun pystyyn) kokemukseen ja muuttaakin sitä (esim pyrkimällä eduskuntaan). Esim fysiikan lakien suhteen et ole yhtä onnekas.

    – Edelliset sukupolvet eivät laittaneet meille mitään pystyyn. Monikaan ei olisi varmasti suostunut antamaan vapaaehtoisesti osaa tulostaan. Kyseessä on kansallisromanttinen uskomus yhtenäisestä kansasta, joka haluaa luovuttaa valtansa jollekin jalommalle ja ylemmälle yli-ihmiselle (sosialismi). Kansalta ei siis ole koskaan kysytty, sillä vastaus olisi aina ollut kielteinen.

    Kun järjestelmä on pystyssä lähinnä itseään varten, niin minulla ei ole järjestelmän puitteissa juuri mahdollisuutta vaikuttaa, kuten ei ole paljon muillakaan.

  11. ruso 11.1.2008 klo 18:47:

    Asko: “Kuulut suosikkeihini ja arvostan suuresti sitä, että et ole poistanut kommenttejani.”

    KIITOS! Myönteinen palaute lämmittää aina!

    Asiallista keskustelua ei tässä blogissa poisteta. Tietääkseni vain yksi viesti on poistettu 2,5 vuoden historian aikana.

    Byrokratia on kevyt… ei mitään hyväksymissohlailuja välissä.

  12. Asko 11.1.2008 klo 18:49:

    Rusolle:
    Kukapa ei tietäisi, että Suomessakin valta kuuluu kansalle, mutta kansa on silti pakotettu valitsemaan itselleen isännät.

    Lisäksi kansa ei ole saanut kirjoittaa perustuslakia, joten se siitä kansan vallasta. Hurjinta on eduskunnan oikeus muutella perustuslakia tahtonsa mukaan.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO