Lipsanen & Ruso

Lisää yksityiskouluja

Kulosaaren yhteiskoulu
Kulosaaren yhteiskoulu on yksi Suomen yksityiskouluista / Niko Lipsanen 4.7.2006

Parissakin seuraamassani blogissa on äskettäin kirjoitettu kouluasioista, tosin hyvin eri näkökulmista. Esa Suominen (sd) kauhistelee populistiseen tyyliinsä yksityiskoulujen saamia vakinaisia toimilupia ja Lasse Pitkäniemi (kok) vastustaa lakisääteisiä opetussuunnitelmia.

Suominen vetää esiin Pisa-kortin ja väittää, että Pisa-tulosten ja yksityiskoulujen määrän välillä on suora yhteys. Kuten tiedämme, Suomen hyvät tulokset kyseisessä tutkimuksessa perustuvat siihen, että huonoimmin menestyvät oppilaamme eivät ole aivan yhtä huonoja kuin muissa tutkituissa maissa. Monissa maissa nuo huonoimpia tuloksia saavat oppilaat ovat kuitenkin siirtolaistaustaisia, joita Suomessa on edelleen suhteellisen vähän. Onkin syytä kysyä, onko Pisa-menestyksemme sittenkin enemmän maahanmuutto- kuin koulutuspolitiikan ansiota?

Sen sijaan Suomen kouluissa huippulahjakkaita oppilaita on vähemmän kuin useissa muissa Pisa-maissa. Oletetaan, että Suominen on oikeassa, ja Pisa-tuloksien ja yksityiskoulujen suhteellisen määrän välillä on yhteys. Tarkoittaako se siis, että suomalaisessa peruskoulussa jatkuvasti hukataan suuret määrät lahjakkaiden oppilaiden potentiaalista? Eikö Suomisen pitäisi vaatia enemmän yksityiskouluja, jotta lahjakkuuksia ei Suomessa tasapäistettäisi? Vai onko lahjakkuus sosialidemokraattisen tasa-arvokäsityksen vastaista?

Neljä viidestä vakinaisen luvan nyt saaneesta koulusta on kristillisiä. Suominen kysyykin, pitäisikö myös islamilaiselle koululle antaa toimilupa sitten, kun sellaista aletaan perustaa? Mikäpä siinä, kunhan sielläkin opettajat ovat päteviä, opetussuunnitelmat säädetyn mukaisia ja tiedeopetus perustuu tieteelliselle tutkimukselle. Esimerkiksi kreationismia voi opettaa uskonnon yhteydessä, mutta biologiassa on opetettava evoluutioteorian mukaisesti ihan riippumatta siitä onko kyseessä jonkin sortin uskontoa tai jotain tiettyä pedagogiaa tunnustava koulu tahi sitten ei.

Tämä liittyykin sitten siihen, miksi olen Pitkäniemen kanssa eri mieltä pakollisen opetussuunnitelman tarpeettomuudesta. Vanhemmilla on toki oltava mahdollisuus vaikuttaa lastensa opetukseen. En jaa Suomisen naiivia lapsenuskoa julkisen vallan kaikinpuolisesta hyvyydestä ja oikeamielisyydestä. On lasten etu, että järkevät vanhemmat voivat valita heille muutakin kuin standardisoitua pakkopullaa. Samalla lapsia on kuitenkin suojeltava typeriltä vanhemmilta. Vaikka lapsi olisi saanut vanhemmiksi minkälaiset ääliöt tahansa, on varmistettava, että hän saa tasokkaan kouluopetuksen. En näe tämän varmistamiseen muuta käytännöllistä vaihtoehtoa kuin pakolliset opetussuunnitelmat.

Opetussuunnitelmissa on kuitenkin oltava joustoa. Pitkäniemi on oikeassa huomauttaessaan siitä, kuinka laadutonta talousopetusta Suomen peruskouluissa saa, kun edes koron käsite ei tunnu olevan koulun käyneille tuttu. Tunnustuksellisille yksityiskouluille toivoisinkin vaihtoehdoksi kouluja, joita pitäisivät avoimesti voittoa tavoittelevat yritykset. Ne joutuisivat oikeasti kilpailemaan sillä, että heidän tarjoamansa opetus olisi laadukasta (se, olisiko näissä kouluissa siltikään lukukausimaksuja, on sitten oma erillinen kysymyksensä, johon en tässä yhteydessä mene).

Entä jos poistettaisiinkin vakinaiset toimiluvat kaikilta kouluilta? Koulujen olisi säännöllisin väliajoin käytävä läpi auditointi, jonka avulla varmistettaisiin, että niiden toiminta täyttää vaaditut kriteerit. Samat periaatteet koskisivat tietysti niin julkisia kuin yksityisiäkin kouluja. Jos opettajat eivät ole päteviä, biologian tunnilla opetetaan kreationismia tai yhteiskuntaopin opetus perustuu sosialismiin, niin laitettaisiin koulu erityistarkkailuun. Ja jos ongelmat eivät poistuisi, niin sitten toimilupa pois. Olennaista kuitenkin on, että julkisen sektorin ylläpitämiä kouluja ei päästettäisi yhtään sen helpommalla kuin yksityisiäkään.

Keskustelu

Yhteensä 19 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Lisää yksityiskouluja”

  1. ruso 27.3.2008 klo 0:02:

    Tasapaino löytyy suunnilleen juuri siitä, mihin Niko ne piirtää. Kuten muillakin sektoreilla kuuluisi, säädetään vain tavoitteista (ne opetussuunnitelmat) ja pidettäköön toteutus vapaana: se että halutaan kollektiivina jotakin (siis se laadukas opetus) ei tarkoita et ne tarvitsee kollektiivina myös tuottaa (yksityisetkin käyvät).

    Mainittakoon, että olen yksityiskoulun kasvatti, vieläpä katolisen nunnakoulun. Kyllä ne opetussuunnitelmat ovat varsin tiukkoja. Meillä oli 9 luokkaa jaettu 4v alakouluun ja 5v yläkouluun. Se kiellettiin. Ohjelma oli jaksotettu kaksiviikkoiseksi (eli vuoroviikoin erilaiset viikot). Se kiellettiin. Toisin sanoen aika tilpehööritasolla asioista säädetään ja yksityiskoulujen on niiden mukaan mentävä, muuten touhu lopetetaan.

    Yleisesti ottaen koululaitos on varsin epäpoliittinen ja kun vielä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta päästään joskus tulevaisuudessa, niin Suomista ei pitäisi huolettaa.

    Minäkin olen jokseenkin täysijärkinen yksityiskoulukokemuksesta huolimatta. Ja jos juuri siksi, niin sittenhän niitä on saatava lisää!

  2. Venla Bernelius 27.3.2008 klo 10:56:

    En ehdi lähteä sen kummemmin keskusteluun yksityiskouluista, mutta haluaisin oikaista esittämäsi käsityksen siitä, että Suomen PISA-menestys perustuisi ainoastaan heikommin osaavien oppilaiden vähäiseen määrään. Tuo näkemys on ollut julkisuudessa paljon esillä, mutta se on paljosta toistelusta huolimatta täysin virheellinen tulkinta.

    Kaikki PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen tulokset ovat kauttaaltaan parempia kuin OECD-maissa keskimäärin. On totta, että Suomen menestyksessä merkittävää on, että heikoimmin osaavat suomalaisoppilaat (esim. heikoin 10 % tai heikoin 25 % oppilaista) ovat todella merkittävästi OECD-maiden heikkojen osaajien keskiarvoa parempia. Kuitenkin myös suomalaisten oppilaiden parhaiten menestyvä 10 prosenttia on TUNTUVASTI osaavampaa kuin OECD-maiden parhaiden menestyvät 10 prosenttia keskimäärin.

    Virheellinen käsitys julkisuudessa on syntynyt varmaankin siitä, että osaamistasoltaan heikoimmat suomalaisoppilaat ovat enemmän oman ryhmänsä OECD-keskiarvon yläpuolella kuin parhaiten osaavat suomalaisoppilaat. Kaikki ryhmät kuitenkin loistavat PISA-vertailussa. Suomessa on huippuoppijoita paljon enemmän kuin esimerkiksi koulujärjestelmänsä eriyttäneessä Ruotsissa.

    Tämä ilmiö on esitelty erittäin selkeästi esimerkiksi matematiikan oppimistulosten osalta sivulla 25 olevassa kuvassa seuraavassa artikkelissa:

    Törnroos, Jukka & Pekka Kupari (2005). Suomalaisnuorten matematiikan
    osaaminen. Teoksessa Kupari, Pekka ja Jouni Välijärvi (toim.) Osaaminen
    kestävällä pohjalla – PISA 2003 Suomessa, 7-36. Jyväskylän yliopiston
    Koulutuksen tutkimuslaitoksen, OECD:n ja Opetusministeriön yhteisjulkaisu. (Teos löytyy pdf:nä myös internetistä)

    OECD on muuten todennut omassa PISA-analyysissään, että koulujen eriyttäminen näyttää johtavan maan keskimääräisen osaamistason laskuun, joten ainakaan tästä näkökulmasta yksityiskoulut eivät näyttäydy kovinkaan kummoisena lääkkeenä kansallisen osaamistason nostamiseen. Kannattaa lukaista Pisa 2006: Science Competencies for Tomorrow’s World – Volume 1, Analysis (2007). OECD:n PISA-julkaisuja. Ainakin sivut 213-282 kannattaa lukaista, mikäli tämä ilmiö kiinnostaa.

  3. Niko Lipsanen 27.3.2008 klo 20:30:

    (Teos löytyy pdf:nä myös internetistä)

    Kun et linkkiä viitsinyt laittaa, niin kerrottakoon, että raportti löytyy tämän linkin takaa.

    Raportin sivulla 34 kirjoitetaan:

    Kuitenkaan huippusuorituksiin ei yltänyt aivan niin moni oppilas kuin monissa muissa hyvin menestyneissä maissa. Kokonaisuutena tulokset kertovat selkeästi suomalaisen perusopetuksen korkeasta laadusta ja tasa-arvoisista opiskelumahdollisuuksista.

    Ensimmäinen lause osoittaa siis todeksi nimenomaan sen, että huippuosaajia ei Suomen kouluista löydy niin paljon kuin pitäisi. Jälkimmäinen väite taas ei vaikuttaisi pohjautuvan mitenkään siihen, mitä Törnroos ja Kupari raportissaan kirjoittavat. On aika yksioikoista vetää johtopäätös, että hyvä suoriutumistaso olisi nimenomaan kouluopetuksen laadun ansiota. Itse asiassa ainakin yhdessä OECD:n Pisa-raportissa tuo yhteys nimenomaisesti kiistetään (Problem Solving for Tomorrow’s World: First Measures of Cross-Curricular Competencies from PISA 2003. OECD 2004. Via Nozick). Raportissa tutkijat ovat sitä mieltä, että hyvää menestystä testeissä ei suoraan voi pitää koulujärjestelmän ansiona.

    Oletuksena siis on, että oppilasaines on eri maissa jo lähtötasoltaan erilaista. Paremmista lähtökohdista on helppo saada hyviä tuloksia, vaikka opetus ei niin laadukasta olisikaan. Tuossa raportissa oppilasaineksen laatua katsotaan voitavan arvioida ongelmanratkaisutaitojen avulla. Vertaamalla tuloksia matematiikkataitoihin voidaan sitten arvioida, kuinka tasokasta koulujen matematiikan opetus on. Vertailun perusteella matematiikan opetus Suomessa olisi suorastaan heikkoa (ks. sivut 55-57).

    En nyt ehdi perehtyä tuohon viimeiseen viittaamaasi OECD:n raporttiin, mutta yritän palata siihen myöhemmin. Olisiko sinulla linkkiä siihen? Ja onko raportissa tosiaan jollain lailla osoitettu, että sillä, kuinka hyvin Pisa-testeissä pärjätään ja sillä, mikä taho koulut omistaa, olisi jokin yhteys? Sehän ainakin Suomisen teesi vaikuttaisi olevan.

  4. Antti 28.3.2008 klo 0:31:

    Parantaako 10 % huippuoppilaiden tulosten douppaaminen elämää Suomessa tai maailmassa tai näiden oppilaiden itsensä elämää? Vai miksi siitä niin kovasti kohistaan? Ilmeisesti ajatellaan, että he ovat niitä, jotka tuottavat paljon puhuttuja innovaatioita, nobeleja, sun muita arvomitaleja? Vai onko juuri näiden 10 % tulosten parantaminen arvo sinänsä?

  5. Niko Lipsanen 28.3.2008 klo 4:06:

    Mistä douppaamisesta Antti kirjoittelee? En nyt pysynyt kärryillä. Vai oliko tuo pelkkä trolli?

  6. Esa Suominen 28.3.2008 klo 8:32:

    Ensin ajattelin ettei tällainen populisti varmaankaan kelpaa tänne hienoille seinille kommentoimaan, mutta kun katsoin vastinetta niin huomasin olevani arvoisessani seurassa.

    Nikon artikkelissa toistellaan samaa moneen kertaan vääräksi todistettua fraasia huippuosaajien vähyydestä. Venlan vastaus riittänee kuittaamaan tämän. Niko myös epäilee maahanmuuttajien vähyyttä syyksi Pisa-menestykseen, koska tulostahan ei voi selittää järjestelmän toimivuudella. Sehän olisi pilkkaa markkinafundamentalismia kohtaan. No:
    http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2-2008/11-16-30-10.html

    OECD:n Pisa-raportista löytyy mm. seuraava mielenkiintoinen lainaus:

    Pisa 2006: Science Competencies for Tomorrow’s World – Volume 1, Analysis (2007). OECD:n PISA-julkaisuja. löytyy sivulta 276:

    ”Most importantly, in school systems where students are divided into different school groups at relatively early ages, the socio-economic differences in results by age 15 are relatively large through school compositional effects, while the average level of performance is not higher compared to comprehensive education systems. […] A smaller effect is the slightly lower overall performance of schools that group students by ability for all subjects internally, suggesting that such a policy might potentially hinder learning of certain students more than it enhances learning of others.”

    Ja tästähän on kyse. Yksityiskoulujen ongelma ei minusta kansainvälisessä katsannossa niinkään ole se, että ne ovat yksityisiä vaan se, että niihin liittyy hyvin vahvasti valikoituminen. Joka siis puolestaan laskee keskimääräisiä tuloksia, ei paranna parhaiden tuloksia juurikaan, mutta laskee heikompien tuloksia huomattavasti.

    Sinälläänhän on toki niinkin, että tilanteessa, jossa eletään julkisessa lähikoulutodellisuudessa ja asuinalueet alkavat voimakkaasti eriytyä, näin käy myös.

  7. ruso 28.3.2008 klo 16:24:

    Suomisen huoli liittyy käsittääkseni vaaraan eri kastien skoleista. Tätä ei kuitenkaan kannata nähdäkseni torjua kieltämällä yksityiskouluja, vaan pitämällä julkisen palvelun taso ja kattavuus riittävänä – siis kilpailukykyisenä. Näin yksityiset toimijat toimivat hyvinä sparraajina ja resurssilisänä, eikä näin ole keneltäkään pois (oikeastaan päinvastoin, kun yksityisskolen kävijä ei kuluta julkista resurssia).

  8. Antti 28.3.2008 klo 17:50:

    Douppaamisella tarkoitin parhaiden oppilaiden tulosten parantamista tai parhaiden oppilaiden määrän kasvattamista. Kentien olisi pitänyt valita sanani paremmin.

    Tarkoitin siis hämmästelyä ja kauhistelua, joka kohdistuu huippuoppilaiden vähäiseen määrään/laatuun (mikä ei tämän merkinnän keskustelujen perusteella vaikuta itsestään selvältä). Olen ollut havaitsevinani, että tällaista keskustelua käydään yleisemminkin kuin vain tässä blogissa. Kritiikin kohteena on useimmin suomalainen koulu, joka ei tuota riittävän korkeatasoisia huippuoppilaita. (Voi tosin olla, että olen havainnoissani mennyt täysin metsään.) Tällaista keskustelua ei varmaankaan käytäisi ellei haluttaisi parantaa näiden huippujen osaamista tai määrää. Ihmettelyni siis kohdistui siihen, onko peruskoulun huipputulosten parantaminen välttämätöntä, tarpeellista tai arvokasta?

  9. Niko Lipsanen 28.3.2008 klo 20:05:

    Esa Suominen:

    Nikon artikkelissa toistellaan samaa moneen kertaan vääräksi todistettua fraasia huippuosaajien vähyydestä. Venlan vastaus riittänee kuittaamaan tämän.

    Tuota ”vääräksi todistettu fraasia” kyllä väitetään todeksi lainauksessa, joka on peräisin Venlan osoittamasta lähteestä. Lisäksi OECD:n omista Pisa-tutkimuksista voi varsin selkeästi tehdä päätelmän, että esim. matematiikan opetus Suomen kouluissa on heikkotasoista. Miksi sivuutit nuo argumentit?

    Oheistamasi maahanmuuttajalinkin takana taas kerrotaan, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat parempia tuloksia kuin muiden maiden maahanmuuttajat. Tämä on varsin linjassa. Koska Suomeen ei ole ollut samanlaista massamuuttoa kolmannen maailman maista kuin moniin muihin tutkimuksessa mukana olleisiin maihin, lienee maahanmuuttaja-aineksemme keskimäärin erilaista. Ei siis mikään ihme, jos pärjäävät paremmin kuin muissa maissa. Lisäksi monissa maissa tuloksia heikentänevät myös toisen polven maahanmuuttajat, joita tilastoissa ei kuitenkaan usein maahanmuuttajiksi lasketa (en ole tietoinen siitä, kuinka heitä on käsitelty Pisa-aineistossa).

    Kirjoituksen otsikossa kyllä sanotaan, että ”Maahanmuuttajien osuus ei selitä Pisa-menestystä”. Sitä ei kuitenkaan mitenkään avata itse tekstissä. Ehkä Esa tai Venla osaa selittää, kuinka tuo kumoaa vaikkapa Nozickin argumentin, johon viittasin aiemmin.

    Mutta hyvä kuitenkin, Esa, kun tunnustit sentään itsekin puhuneesi asian vierestä. Se, kuka koulun omistaa, ei ole Pisan suhteen mikään kysymys. Eli tältä osin voidaan katsoa keskustelu päätetyksi. Tosin auki jää, miksi sitten vastustat yksityiskouluja? Mitä yhteiskunnallista haittaa mielestäsi aiheutuu vaikkapa siitä, että kuvassa yllä näkyvä Kulosaaren yhteiskoulu on yksityinen?

  10. Niko Lipsanen 28.3.2008 klo 20:11:

    Antti:

    Douppaamisella tarkoitin parhaiden oppilaiden tulosten parantamista tai parhaiden oppilaiden määrän kasvattamista.

    Niin, kummin se sitten on? Tarkoittaako se, että muissa maissa huippuoppilaita on enemmän sitä, että niissä oppilaita ”doupataan” vai sitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä tasapäistää oppilaita eikä anna heidän päästä niihin suorituksiin, joihin he kykenisivät. Tuossa on iso ero.

  11. Esa Suominen 30.3.2008 klo 11:16:

    Miksi maahanmuuttaja-aineksemme olisi erilaista vain siksi, että lukumäärät ovat pienempiä? Käsitykseni mukaan Suomeen muuttaa itse asiassa vähemmän korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia kuin moneen muuhun maahan. Ja tällähän on merkitystä koulumenestykselle myös lasten osalta. Eli eikö tuolloin nimenomaan järjestelmää voidaan pitää erityisen toimivana? Ja voitaisiinko tuossa nimenomaan nähdä jälleen yksi lisäperustelu yhtenäisyydelle joka selkeästi näyttää tuottavan erityisen hyviä tuloksia myös haasteellisemmista oloista tuleville?

    Yksityiskoulujen osalta ongelma liittyy suuntaan. Yksi yksityiskoulu ei varmasti maailmaa mullista, mutta tilanne, jossa kehittämissuunta siirtyy yhtenäisestä, kaikille tasa-arvoisesta järjestelmästä kohti eriyttävämpää järjestelmää (hallinnollisilla ratkaisuilla on myös merkitystä, kuten tiedät, organisaatiot ja institutionaaliset ratkaisut ovat usein polkuriippuvaisia), on minun mielestäni erittäin huolestuttava.

    Rusolle vielä, ikävä kyllä kauniilta kuulostava ajatus kahdesta kerroksesta jotka hyödyttävät molempia (resursseja riittää enemmän julkiselle) ei valitettavasti pidä paikkaansa kun tarkastellaan empiriaa. On sääntö, että eriytyvä järjestelmä haavoittaa kaikkein eniten heikommassa asemassa olevia. Tämähän onkin hyvinvointivaltion paradoksi. Kaikkein parhaiten heikompiosaisilla menee maissa, joissa politiikan ja toimenpiteiden kohteena on koko kansa, eivät ”toiset”.

    Mielenkiintoista keskustelua kouluaiheesta löytyy myös mm. täältä:
    http://www.vas.fi/uutiset/lokakuu_2007/fi_FI/1192690632223/
    ja täältä:
    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2008/03/lis-yksityisi-kouluja.html

  12. Niko Lipsanen 30.3.2008 klo 20:16:

    Miksi maahanmuuttaja-aineksemme olisi erilaista vain siksi, että lukumäärät ovat pienempiä?

    Kyse on myös aikaulottuvuudesta. Kolmansien maiden maahanmuuttajat ovat kovempia lisääntymään kuin länsimaista tulevat. Vaikka muuttajia olisikin suhteessa yhtä paljon, niin sukupolvessa tai parissa siinä on huima ero, kuinka iso osa maahanmuuttajataustaisista kouluoppilaista on taustaltaan mistäkin päin.

    Mutta tässä asiassa emme varmaankaan pääse eteenpäin, ennen kuin jollakulla on esittää tilastodataa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taustoista eri Pisa-tutkimukseen osallistuneissa maissa. Jos sinulla, Esa, on sellaista, niin kerro tietosi toki meille muillekin.

    Yksityiskoulujen osalta ongelma liittyy suuntaan.

    Onko sinulla aineistoa, joka osoittaa ongelmia nimenomaan tällaisessa Suomen kaltaisessa yksityiskoulujärjestelmässä, jossa yksityiset koulut noudattavat samoja opetussuunnitelmia, saavat rahoituksensa julkiselta sektorilta eivätkä kerää lukukausimaksuja (joitakin erityistapauksia lukuunottamatta)? Jos aineistosi ei perustu tällaisiin yksityiskouluihin, ei sillä tässä keskustelussa ole juurikaan arvoa.

    Ja kun en ole vielä vastausta saanut, niin kysyn sinulta Esa suoraan:

    1) Eikö sinusta sillä, että myös Venlan viittaamat Törnroos ja Kupari kertovat Suomen olevan muista kärkimaista jäljessä juuri huipputulosten osalta, ole mitään todistusarvoa? Ilmeisesti ei, koska sivuutit sen täysin huomiotta.

    2) Edellä viittaamassani OECD:n Pisa-raportissa sanotaan, että hyvästä menestyksestä Pisa-testeissä ei voi suoraan päätellä, että koulujärjestelmä olisi erityisen hyvä. Tähän liittyvien jatkotarkastelujen perusteella näyttää, että esimerkiksi matematiikan opetus ei Suomessa olisi mitenkään erityisen korkeatasoista, vaan suorastaan heikkoa. Oletko sitä mieltä, että Pisa-tutkijat ovat tässä väärässä?

    3) Millä tavalla oheistamasi maahanmuuttajia ja Pisa-tutkimusta koskevan linkin takana oleva sisältö mielestäsi osoittaa, ettei maahanmuuttajien vähäisellä määrällä olisi merkitystä Suomen Pisa-menestyksessä? Kuinka se kumoaa esim. Nozickin argumentin, johon viittasin edellä?

  13. ruso 31.3.2008 klo 9:39:

    Esalle. Poliittisten toimien kohteena voi olla koko kansa, vaikka osa tuotettaisiinkin yksityisesti. Siten ”kahden kerroksen porukasta” ei voi suomessa puhua, enkä mielestäni sellaista propagoinutkaan.

    On myös empiirinen tosiasia, että minun peruskoulutukseni yksityiskouluissa on merkinnyt yhden oppilaan säästöä julkiselle puolelle.

    Ei ole yksityisen palveluntarjoajan moka, jos poliitikot ovat kykenemättömiä pitämään julkista kilpailukykyisenä. Empiiristen tosiasioiden perusteella toistaiseksi on onnistunut:
    -ne kuuluisat tiukat opetussuunnitelmat, joita kaikkien on noudatettava
    -kattava julkisten koyulujen verkko
    -laadukas opetus.

    On lähinnä vainoharhaista väittää, että muutama lupa yksityiskouluille merkitsee trendiä kohti heikompiosaisia polkevaa ”kahden kerroksen” yhteiskuntaa.

  14. Venla Bernelius 31.3.2008 klo 14:38:

    Vielä pieni kommentti:

    Puhuttaessa huippuoppijoista puhutaan nyt selvästi kahdesta eri asiasta. Minä tarkoitan huipulla melko leveää huippua, esimerkiksi parasta desiiliä. Niko taas puhuu pienen pienestä määrästä äärimmäisiin huipputuloksiin yltäviä yksilöitä, esimerkiksi niitä, jotka saavat (kuvitteellisesti) yli 490 pistettä kokeessa, jonka maksimipistemäärä on 500.

    Suomen oppilaista paras desiili on selvästi OECD-maiden parhaan desiilin keskiarvon yläpuolella. Tällainen ”leveä kärki” siis on Suomessa erittäin hyvä. Törnroos ja Kupari puolestaan tarkoittavat Nikon löytämässä pätkässä sitä, että aivan äärimmäisen hyvin suoriutuvia, lähes täysillä pisteillä kokeet selvittäviä oppijoita on Suomessa vähemmän kuin joissakin toisissa maissa.

    Tutkijana jätän muiden tehtäväksi määritellä sen, kuinka paljon paukkuja yhteiskunta haluaa panna muutaman täysillä pisteillä suoriutujan luomiseen. Minun on kaiken lukemani jälkeen kuitenkin vaikeaa uskoa, että nobelistit nousisivat yksinomaan tästä äärimmäisen hyvin suoriutuvasta ryhmästä, koska nobelin saadakseen peruskoulun taitoja täytyy täydentää melkoisesti myöhemmissä koulutusasteissa.

  15. Mikko Sandt 12.4.2008 klo 17:46:

    Esimerkiksi kreationismia voi opettaa uskonnon yhteydessä, mutta biologiassa on opetettava evoluutioteorian mukaisesti ihan riippumatta siitä onko kyseessä jonkin sortin uskontoa tai jotain tiettyä pedagogiaa tunnustava koulu tahi sitten ei.

    Miksi asia on niin tärkeä, että sen pitäisi pahimmassa tapauksessa olla esteenä hyvälaatuisten uskonnollispainotteisten koulujen perustamiseen? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään lasku- tai lukutaidon kaltainen oikeasti tarpeellinen tieto.

  16. Niko Lipsanen 15.7.2008 klo 0:24:

    Ruotsin demarinuoret haluaisivat oman yksityiskoulunsa, joka tunnustaisi sosialistista aatetta. Tosin varsinaisesti he vastustavat yksityiskouluja. Heidän mielestään olisi parempi, jos olisi vain kunnallisia koulua, jotka olisivat kaikki sosialistisia.

  17. Niko Lipsanen 11.10.2008 klo 22:45:

    Professori Markku Leskelä näyttäisi ainakin pitävän maahanmuuttajien vähyyttä yhtenä syynä PISA-menestykseen:

    Syitä siihen, että lähes kaikki suomalaiset koululaiset selviävät perusasioista, on monia: maahanmuuttajia on aika vähän, lukutaito on hyvä, kiitos television ja elokuvien tekstityksen jne. Urheilutermein voidaan sanoa, että Pisa-tutkimus kertoo, että kansan kunto on kohtuullisen hyvä.

  18. Paluuviite: blogging on the edge « le vin est la vie et la vie est le vin (31.3.2008 3:32)
  19. Paluuviite: blogging on the edge « Linked Inn (17.4.2008 6:40)

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO