Lipsanen & Ruso

Sukupuolisilmälasit roskikseen

Naisten päiväksi pitää ilmeisesti väkisin keksiä jotain tasa-arvojuttua, mutta nyt hallitus kunnostautui asiassa jo päivän verran etukäteen. Virkamiehet saavat kuulemma nenälleen sukupuolisilmälasit.

Kaksi innokasta miesministeriä halusivat sellaiset itselleenkin: Jyrki Katainen (kok) ja Stefan Wallin (r). Wallinilta nyt on tietysti lupa odottaa ihan mitä älyttömyyksiä tahansa (onhan hän julkisesti tunnustautunut radikaaliksi feministiksi, millä tarkoitetaan naisylivaltaan pyrkiviä miesten vihaajia ja demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän vastustajia). Mutta eikö Jyrkilläkään yhtään raksuttanut korvien välissä?

Tasa-arvokysymysten sukupuolittuminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja tuollaiset sukupuolisilmälasit vain pahentavat asiaa. Tasa-arvokysymykset eivät ole mikään miesten ja naisten välinen ottelu, vaan huomattavasti monivivahteisempi kokonaisuus. Jos tasa-arvokysymyksiä yritetään insinöröidä sukupuolinäkökulmasta, niin homma kusee jossain toisessa suunnassa – tai todennäköisemmin kaikissa suunnissa.

Periaatteellisemmalla tasolla voisi muistuttaa erityisesti Kataista siitä, että yhteiskunnan tarkasteleminen kollektiivisten asetelmien (esim. miehet/naiset) kautta on varsin vasemmistolainen lähtökohta. Jyrki, sinut on valittu oikeistopuolueen puheenjohtajaksi. Oikealla me näemme sen, että tavoiteltaessa jonkin ryhmän asemaan parannusta ryhmänä estetään tasa-arvon toteutumista yksilöiden välillä. Tasa-arvon nimissä on tarkasteltava ihmisiä ihmisinä eikä osana joitain ennaltamääriteltyjä ryhmiä. Sukupuolisilmälasien läpi katsottuna tapahtuu täsmälleen päinvastoin.

Vasemmistolainen tasa-arvo on sitä, että yritetään kaunistella tilastot näyttämään mahdollisimman poliittisesti korrekteja lukemia. Oikeistolainen tasa-arvo on sitä, että pyritään luomaan kaikille menestymisen mahdollisuuksia riippumatta siitä, mihin tilastolliseen kategoriaan he kuuluvat.

***

Merkinnän aiheeseen juurikaan liittymättä suosittelen lukemaan Takkiraudan uusimman kirjoituksen oikeistolaisista ja vasemmistolaisista arvomaailmoista eri yhteiskuntaluokissa.

Keskustelu

Yhteensä 4 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Sukupuolisilmälasit roskikseen”

  1. ruso 8.3.2008 klo 10:38:

    En olisi yhtä huolissani… joukkoajattelu, siis kategorisointi, on politiikan peruskauraa: http://www.domnik.net/blogi/index.php/2007/04/yhteiskunnan-empatiankyky/

    Kyseessä on vain yksi näkökulma lisää päätöksentekoon. Tällainen näkökulma on oikeutettu silloin, kun johonkin kategoriaan kuuluminen korreloi jonkin tietyn yhteiskunnallisen aseman kanssa.

    Samalla joukon valinta on tietty poliittinen kysymys, eikä siten yhdentekevää. Emmehän vaadi virkamiehiltä hiustenvärisilmälasejakaan tai karvaisuussilmälaseja tms…

    Itse sukupuolikysymyksestä… nähdäkseni aivan liian vähän huomioidaan se, että meillä miehillä on pääasiallisesti valtava halu miellyttää naisia. Kylkiäisinä nimenomaan naiset saavat vallankäytön välineen. ns tasa-arvokysymykset eivät siis ole ollenkaan yksioikoisia.

  2. Niko Lipsanen 9.3.2008 klo 15:31:

    Linkittämässäsi kirjoituksessa käsittelet vähän eri asiaa. Se, ettei valtio voi järjestää jokaiselle kansalaiselle yksilöllisesti räätälöityjä palveluita (koulu- ja postiesimerkkisi) eivät liity tähän. Tässä on kyse siitä, että typistetään tasa-arvokysymykset mies-naisotteluksi, mitä ne eivät tosimaailmassa ole ja haetaan yhteiskunnallisista rakenteista selittäviä asioita ilmiöihin, jotka johtuvat yksilöiden välisistä eroista preferensseistä ja siitä, että ne jakautuvat eri tavoin sukupuolesta riippuen (mikä taas ei ole mikään ongelma).

  3. Antti 10.3.2008 klo 20:23:

    ruso kirjoitti osusvasti kategorisoinnin tarpeesta: se on tarpeellinen näkökulma päätöksenteossa. Mutta kuten korostat, yksilöäkään ei tule unohtaa. Sanot myös, että kyse ei ole naisten ja miesten kamppailusta. Siksi onkin hyvä, että myös miesten heikkoon asemaan (esim. syrjäytyminen) on viime aikoina kiinnitetty huomiota.

    Ihmettelen lähtökohtaisen kielteistä suhtautumistasi kategorioiden luontiin (esim. mies/nainen). Samalla kuitenkin annat selvästi kategorisoidun esimerkin oikeisto (yksilöiden mahdollisuuden) vs. vasemmisto (tilastoiden kaunistelu) tapauksesta. Kuitenkin koska oikeisto ja vasemmisto muodostuvat viimekädessä yksilöistä, tällaisia ajattelun rakenteellisia eroavaisuuksia ei ehkä kannattaisi edes mainita. Kyse on vain siitä, että yksilöt ajattelevat eri tavoin. Oikeistossahan saattaa olla joku, joka ajattalee jostain kysymyksestä kuin vasemmistolainen. Kuuluukohan hän tällöin enää oikeistoon(?).

    Kategoriat lienevät siis aina jossain määrin mielivaltaisia ja todellisuutta yksinkertaistavia. Lisäksi tyypittelyllä on paha taipumus muokata ajattelua jähmeäksi itseään toteuttavaksi toiminnaksi (vrt.naiset tekevät niinkuin naiset ja somalit toimivat kuin somalit) ja ennakoluuloiksi. Kuitenkin käytämme päivittäin jaotteluita helpottamaan ajattelua. Yksilöiden välisiä eroja ei tule palauttaa rakenteisiin tai kategorioihin, mutta eikö rakenteiden tarkastelu viittaa siihen, että myöskään yksilöiden preferenssejä ei voi palauttaa vain yksilöihin itseensä. Tällöin oltaisi mielestäni hieman väärällä tiellä.

    Siispä hajanaisen kommentoinnin päätteeksi: huonojen ideoiden historiassa (hyviä ideoita ei ole 😉 ) nuo “sukupuolisilmälasit” eivät mielestäni kuulosta mahdottoman huonolta ajatukselta – eri asia on, kuinka homma toteutetaan (eli onko kyseessä vain polittiinen sananhelinä tai tekninen insinöörityö kuten asian ilmaisit vai perusteellinen analyysi tasa-arvosta).

  4. Niko Lipsanen 17.3.2008 klo 15:50:

    Ero on siinä, että en vaadi erilaisia toimia yhteiskunnan taholta ihmisille sillä perusteella, ovatko he oikeistolaisia vai vasemmistolaisia. Sukupuolisilmälaseilla taas nimenomaisesti vaaditaan, että molempia tahoja tarkastellaan erikseen ja räätälöidään politiikkaa ryhmien kollektiivisten etujen mukaisesti.

    Ei siis ole tasa-arvo-ongelma, että käsitteellisesti rajaa ihmisiä eri ryhmiin. Sen sijaan on ongelma, jos vaaditaan, että näitä ryhmiä olisi kohdeltava eri tavoin.

    Liberaalia politiikkaa on, että yhteiskunta määrittelee reunaehtoja mahdollsimman vähän ja jättää sen sijaan jokaiselle yksilölle mahdollisuudet muokata omaa toimintaympäristöään riippumatta siitä onko mies tai nainen, oikeistolainen tai vasemmistolainen.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO