Lipsanen & Ruso

Tallink, Hesari ja ympäristö

Tallinkin eilen liikennöintinsä aloittanutta Superstar-laivaa mainostetaan kuulemma ympäristöystävälliseksi. En ole mainoksia nähnyt, mutta Helsingin Sanomat kertoo meille niin. Uutisen mukaan uusi Superstar ja jo jonkin aikaa liikenteessä ollut Star-laiva “kuluttavat niukemmin polttoainetta ja muodostavat vähemmän aaltoja kuin perinteiset nopeat laivat” (kirjoitusvirhe korjattu).

Olisi mielenkiintoista tietää tuosta väitetystä ympäristöystävällisyydestä hieman enemmän taustoja. Merellä kuljettaessa kun yleensä eteneminen on sitä ekompaa mitä hitaammin liikutaan. Arkijärjellä ajatellen suuren koon ja nopeuden pitäisi olla kaikista pahin mahdollinen yhdistelmä.

Helsingin Sanomatkin puuttuu väitteeseen ympäristöystävällisyydestä, mistä laivojen vihreä värikin kertoman mukaan luo mielikuvaa, kriittisesti. Niin pitääkin. Mutta mikä Helsingin Sanomien nosto asiassa on? Se, että laivoilla syödään kertakäyttöastioista.

Haloo Hesari! Toki kertakäyttöastiat ovat ympäristörasite. Mutta eikö tässä olisi ollut paikka hieman pidemmälle meneviin selvittelyihin. Vai eivätkö lehtitalon rahkeet siihen riitä?

Superstar-laivan polttoaineen kulutusta verrataan “perinteisiin nopeisiin laivoihin”. Tarkoitetaanko näillä siis niitä pika-aluksia, joita Helsingin ja Tallinnan välillä on jo aikaisemminkin kulkenut? Tahtooko tuo siis sanoa, että perinteisellä hitaalla laivalla ylitys on edelleen ekotehokkaampaa? Jos näin on, niin eipä kyseessä mikään ekolaiva ole, kun ne perinteisetkin autolautat ovat saastuttajina sieltä pahimmasta päästä.

Jopa lentämistä pidetään joissakin vertailuissa vähemmän saastuttavana kuin autolauttamatkustamista. Etenkin potkuriturbiinikoneet, joilla Tallinnan ja Helsingin väliä kai pääasiassa lennetään, ovat suhteellisen ekotehokkaita (henkilöautolla matkustamisen tasoa). Onko Tallinnaan siis sittenkin parasta lentää, jos haluaa ottaa ympäristön huomioon?

Jos Tallinnaan matkustaa lentäen, niin kannattaako mennä lentokoneella vai helikopterilla? Lentokoneella matkalento on vähemmän kuluttavaa kuin helikopterilla, jonka täytyy käyttää energiaa paitsi eteenpäin kulkemiseen myös ilmassa pysymiseen. Mutta toisaalta Tallinnan matkalla matka on lyhyt, ja helikoptereille se on vielä lentokoneitakin selvästi lyhyempi.

Tässä siis juttuvinkki Helsingin Sanomille (tai miksei jollekin muullekin lehdelle). Millä välineellä ympäristön huomioon ottavan matkustajan kannattaa matkustaa Tallinnaan? Ehkä juna- ja bussivaihtoehdot Pietarin kautta (ja pyöräilyn) voi kuitenkin jättää laskuista pois. Venäjän kautta kuitenkin menee sen verran paljon enemmän aikaa, ja lisäksi pitää hankkia viisumi, ettei Tallinnaan maitse matkustamista voi useimmissa tapauksissa pitää varteenotettavana vaihtoehtona.

Keskustelu

Yhteensä 11 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Tallink, Hesari ja ympäristö”

  1. jari 22.4.2008 klo 14:05:

    >Lentokoneella matkalento on vähemmän kuluttavaa kuin helikopterilla, jonka täytyy käyttää energiaa paitsi eteenpäin kulkemiseen myös ilmassa pysymiseen.

    Tämä lause on vähän hassu. Käsitin kyllä mitä tarkoitit mutta tuon voi ymmärtää myös (tahallaan) väärin. Eikö lentokoneen muka tarvitse pysytellä ilmassa?

  2. riehuja-känni-sika-matti 22.4.2008 klo 16:44:

    Lentokoneen ei tarvitse erikseen pysytellä ilmassa, eli sen ei tarvitse käyttää joka hetki polttoainetta maan vetovoiman voittamiseksi. Kiitos aerodynamiikan, se pysyy ilmassa. Tietysti joku vähemmän valistunut lukija saattaa kaivata asian avaamista.

  3. ruso 22.4.2008 klo 17:18:

    Entä se kuuluisa tunneli? Niko, mikä sinun ympäristöarviosi sen suhteen?

  4. jari 22.4.2008 klo 17:24:

    Lentokone voi vaihtaa korkeutta nopeuteen liitämällä alaspäin. Kun matkustajakone lakkaa käyttämästä moottoreitaan sen täytyy madaltaa lentokorkeuttaan nopeuden ylläpitämiseksi ettei se sakkaa. Helikopterikin voi kyllä tehdä näin mutta paljon huonommalla hyötysuhteella.

  5. Auts 22.4.2008 klo 19:59:

    Mitenkäs näissä lentokone vs. laiva vs. auto ekovertailussa otetaan yleensä huomioon vaikutukset? Eli kulutukset ja päästöt on erilaiset, mutta otetaanko yleensä huomioon se, että kaikki vehkeet liikkuu eri ympäristössä ja päästöjen vaikutukset ovat näin ollen erilaiset.
    Jos luen vaikka Hesarista tässäkin jutussa peräänkuulutetun eko-vertailun eri tavoista matkustaa niin voinko olettaa, että asiassa on otettu huomioon muutakin kuin päästöjen määrät ja luonne?

  6. Niko Lipsanen 22.4.2008 klo 20:18:

    Kiitokset tarkennuksista lentokoneen ja helikopterin lentoteknisiin eroihin. Tuo ei todellakaan ole alaani, joten ilmaisuni saattavat olla epätarkkoja.

    Mitä tunneliin tulee, niin varmaankin se olisi ainakin pitkällä tähtäimellä ekotehokas ratkaisu. En osaa tässä sanoa, kuinka kauan liikennöintiä täytyisi harjoittaa ennen kuin rakentamisesta aiheutuvat ympäristörasitukset saataisiin korvattua. Mutta saataisiinko tunnelia millään kuviteltavissa olevalla tavalla kannattavaksi on sitten jo eri asia. Olen varsin skeptinen hankkeen suhteen, mutta valmis muuttamaan mieltäni suuntaan jos toiseenkin hyvät perustelut kuultuani.

  7. Niko Lipsanen 22.4.2008 klo 20:34:

    Eli kulutukset ja päästöt on erilaiset, mutta otetaanko yleensä huomioon se, että kaikki vehkeet liikkuu eri ympäristössä ja päästöjen vaikutukset ovat näin ollen erilaiset.

    Niin. Ne kai joko otetaan huomioon tai sitten ei. Ja mitä kattavammin erilaiset vaikutukset otetaan huomioon, sen parempi. Tallinnan väli on tosin siinä suhteessa helppo, että vaihtoehtojen joukossa ei ole mitään ylempänä ilmakehässä lenteleviä suihkareita.

    Toinen merkitsevä tekijä on rahti. Noissa laivoissa kun kulkee lahden yli myös erinäisiä määriä tavaraa. Kuinka iso osa autolautan ympäristörasitteesta sitten pitäisi laskea rahdille ja kuinka iso matkustajille?

    Tuollaiset arviot on parasta tehdä niin, että mahdollisimman avoimesti kerrotaan, mitä on otettu mukaan ja minkälaisilla painoarvoilla ja kuinka koko homma on laskettu. Sen jälkeen eri tahot voivat kritisoida arviota.

  8. Auts 23.4.2008 klo 9:28:

    Tuollaiset
    arviot on parasta tehdä niin, että mahdollisimman avoimesti kerrotaan, mitä on otettu mukaan ja minkälaisilla painoarvoilla ja kuinka koko homma on laskettu.

    Se olisi tietysti hienoa, jos se menisi käytännössä noin. Mutta meneekö?
    Mitä nyt muistelen niin näissä sanomalehtien erilaisissa vertailuissa on harvoin mitään sen suurempia selvityksiä siitä, että miten vertailussa on otettu huomioon eri muuttujat. Voiko tuosta siis päätellä, että yleensä vertailu on tehty vain vertaamalla aiheutettuja päästömääriä keskenään ja unohdettu se tärkein, eli ympäristövaikutukset kokonaan?

  9. Niko Lipsanen 29.4.2008 klo 21:36:

    Nyt Hesarissa on julkaistu myös itse aihetta sivuava juttu. Siinä on jo jotain hiilidioksidipäästöistäkin.

  10. Niko Lipsanen 2.5.2008 klo 15:52:

    Ja nyt aiheesta kirjoittaa myös Talouselämä:
    Ökypikalaivat jyräävät Tallinnan reitillä

  11. Paluuviite: Blogispotti.fi (22.4.2008 13:41)

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO