Lipsanen & Ruso

Tosiasiain tunnustaminen voi olla myös typeryyden alku

Paasikiven mukaan tosiasiain tunnustaminen on viisauden alku. Hokemaa toistetaan suomalaisen ulkopolitiikan ohjenuorana. Paasikiven aikana Venäjä oli tuo tosiasia.

Tosiasioissa on kyse siitä, kuinka asiat ovat. Politiikassa on kuitenkin kyse siitä, kuinka asioiden tulee olla. Tosiasiain tunnustaminen on näin huono ohjenuora. Se on politiikkaa, jonka mukaan ei tule olla mitään politiikkaa. Tahdottomuutta.

Nato on hyvä esimerkki. Venäjä ilmoitetaan edelleen tosiasiana. Toiset hakevat Natosta kättä pidempää, toiset eivät halua ärsyttää. Tosiasia, siis se Venäjä, ei anna ohjenuoraa. Tosiasioista kun ei voi päätellä, kuinka asioiden tulisi olla. Venäjä tai mikään mukaan tosiasia ei ole peruste suuntaan tahikka toiseen.

Tosiasiat ovat tiedon asia. Tieto ei riitä, politiikkaa tehdessä siirrytään ajattelun alueelle. Fakta voi olla viisauden alku, mutta aivan yhtä hyvin täydellisen typeryyden.

Kylmän sodan aikainen motto voitaisiinkin jo heittää romukoppaan. Vuosi 2008: EU-Suomen ei tarvitse enää olla tahdoton.

Keskustelu

Yhteensä 8 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Tosiasiain tunnustaminen voi olla myös typeryyden alku”

  1. Tuomo 5.4.2008 klo 13:53:

    Kuten kirjoitit: “Tosiasioissa on kyse siitä, kuinka asiat ovat. Politiikassa on kuitenkin kyse siitä, kuinka asioiden tulee olla.”

    Kuitenkin toinen ilman toista on poliittista hattaraa. Sillä kuten kirjoitit kirjoituksessasi Välineet ja tavoitteet, lähes tarkalleen kaksi vuotta sitten: “Lienee selvää, että sekä ulko- että sisäpolitiikassa realistiselta pohjalta on parempi ponnistaa kohti idealistisia päämääriä. Sama pätee toisinpäin. Idealististen tavoitteiden painottaminen ei merkitse realiteettien unohtamista.”

    Keskustelua Natosta toivoen ja odottaen…

  2. ruso 5.4.2008 klo 14:31:

    Hienoa, että vanhat tekstit elävät! Olisi mälsää, jos teksti unohtuu, kun se ei enää etusivulla näy.

    Tavallaan myös pelottavaa: kerran netissä, aina netissä. Sanojaan kannattaa punnita.

    Edelleen haaveilen mahdollisuudesta koota raapustuksiani yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaatii hyviä istumalihaksia!

  3. Tuomo 5.4.2008 klo 15:06:

    Eiköhän se ole, kuten hyvässä musiikissakin – laatu ei vanhene koskaan!

    Vietin muuten kiinostavan tuokion lukiessani vanhoja sepustuksianne, joita päädyin selailemaan uusimman tekstisi ja Välineet ja tavoitteet -kirjoituksen yhtymäkohtien johdosta.

  4. Lassi 7.4.2008 klo 8:45:

    Ei se sanonta nyt niin vanhanaikainen ole, ainakaan minun mielestäni. Eikö tulevaisuuden erilaisten mahdollisuuksien selkeä näkeminen ole juuri tosiasioiden tunnustamista?

  5. ruso 7.4.2008 klo 17:31:

    Ovatko tulevaisuuden mahdollisuudet (eivät liene olemassa) tosiasioita (olemassa)?

  6. Lassi 8.4.2008 klo 7:34:

    Jaa? No joo.. myönnän että asian voi nähdä noinkin. Olen vain omassa työssäni huomannut kuinka monet asiat ovat ennustettavissa. Niiden asioiden “lähtötiedot” ovat olemassa jo kauan ennen kuin tilanne tulee päälle. Olen oppinut suhtautumaan niihin lähtötietoihin kuin tosiasioihin. Ja siten myös siihen lopputulokseen. Sitä lopputulosta vain joutuu usein odottelemaan.

  7. e.e.maa 8.4.2008 klo 9:31:

    Nyt ei maalaisjärki pysy enää perässä.

    Mikä ristiriita siinä on, että ensin katsotaan mikä on tämänhetkinen tilanne (tunnustetaan tosiasiat) ja sitten mietitään, että millaiseksi tilanteen halutaan muuttuvan.

    Jos tosiasioita ei tunnusteta, niin ollaan kuin metsään eksyneitä pikkulapsia. Ikävöidään äidin helmaan, mutta ei ole aavistustakaan miten sinne päästään. Paasikivi neuvoo ottamaan kartan käteen, paikantamaan itsensä, ja patikoimaan haluttuun suuntaan.

  8. Lassi 8.4.2008 klo 14:56:

    No tuota.. Esimerkiksi kysymys Thaimaaseen suuntautuvien lomalentojen loppumisesta tulevaisuudessa. Onko se tosiasia? Lähtötiedot ovat tosiasioita. Siis se että öljyn vähentyminen nostaa lentomatkustamisen hinnan tavallisen tallustajan ulottumattomiin. Samaan suuntaan vaikuttaa lentomatkustamisen ympäristövaikutukset. Näin ajatellen se koko touhu loppuu. Minun mielestäni se on tosiasia. Ehkä se jonkun muun mielestä on jotakin muuta.

    No joo, voihan joku keksiä sellaisen tavan matkustaa, joka ei ole riippuvainen öljystä eikä ympäristöjutuista. Mutta sellaisen varaan laskeminen ei ainakaan ole tosiasia.

    Eikä koko asiassa taida olla mukana mitään mikä liittyisi meidän omaan tahtoomme.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO