Lipsanen & Ruso

Viinit ja viinat ruokakauppoihin

Kesä-Stadi hymyilee ja viina virtaa. Alkoholin käytöstä tunnetaan seuraavan laajoja sosiaalisia haittoja: puukko heiluu, perheet hajoavat ja työt kärsivät. Kyse ei näin ole vain yksilön itselleen aiheuttamista terveysriskeistä, vaan myös toisille aiheutetusta haitasta.

Niinpä alkoholipolitiikkaa halutaan edelleen harjoittaa, eikä tuon himoitun myrkyn täydellistä liberalisointia ole odotettavissa. Pääargumentti kuuluu: kohtuukäyttäjät voivat kaventaa vapauttansa ja hakea viinansa hiukan hankalammin ja kalliimmin Alkosta solidaarisuudesta riskiryhmään kuuluvia, siis heikompiaan, kohtaan.

Samalla kuitenkin kieltolakiajattelu on tullut tiensä päähän. 20-luvun täyskielto tuntuu täysin utopistiselta, viinakorttikin hurjalta, lapsuuteni nöyryytystiski-Alkot vastenmielisiltä ja vielä 90-luvun alun tiukat juottoloiden lupamenettelyt absurdeilta. Kyllähän aikuisen ihmisen täytyy saada myrkyttää itseään, valita viininsä rauhassa ja laittaa putiikki elinkeinovapauden turvaamana pystyyn ilman pahempaa virkamiestyranniaa. Alkotkin ovat tietyssä mielessä kieltoajattelun jäänteitä.

Kuinka yhdistää liberaali henki ja tarve kontrolliin? Mikä olisi ikään kuin minimi- ja samalla riittävä kontrolli?

Yksi mahdollisuus olisi jalkauttaa Alkot. Sen sijaan, että viinaksia myytäisiin monopoliliikkeissä, niitä myytäisiin tavallisissa kaupoissa alko-koulutuksen saaneiden kassojen kautta. Myymälä päättäisi valikoimat, alko-myyjä hoitaisi kontrollin samalla virkavastuulla kuin nyt siihen tarkoitetuissa myymälöissä.

Samalla häviäisi Alkojen tuoma piilotuki suurille kauppakeskuksille.

Keskustelu

Yhteensä 20 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Viinit ja viinat ruokakauppoihin”

  1. Niko Lipsanen 5.6.2008 klo 0:48:

    Ehdotuksesi kuulostaa samantapaiselta kuin taannoin esillä ollut ajatus markettien viinaosastoista. Sen idean tyrmäsin, koska raskas systeemi suosisi suuria kauppoja.

    Sama epäilyttää tässä sinun ratkaisussasi. Olisiko pienillä ruokakaupoilla käytännössä mahdollisuutta palkata alko-myyjää hoitamaan viinakauppaa?

  2. ruso 5.6.2008 klo 8:44:

    Eiköhän se litkujen myynti maksa heidän palkkansa oikein hyvin…

  3. Asko 5.6.2008 klo 14:08:

    Vähentääkö ALKO ihmisten alkoholin käyttämistä? Jos vähentää, niin onko valtion omistuksella vaikutusta siihen?

    En ymmärrä miksi valtion pitää säädellä alkoholin myyntiä. Valtio ei tuo mielestäni siihen mitään lisäarvoa. Kyse taitaa olla enemmänkin vallanhimosta ja varojen keräämisestä, kuten aina valtion kohdalla.

    Eikö kauppias voi myydä viinaa ihan missä marketissa tahansa ihan yhtä hyvin kuin alkolainen alkossa? Sen sääntelyn saisi mukaan ilman valtiotakin, kun muut kauppiaat ja muut asiakkaat valvoisivat viinan myyntiä. Kauppias voisi vaikka lyödä pulloon oman leimansa, jonka avulla viinakauppaa voitaisiin valvoa. Jos pullot päätyisivät alkoholisteille tai teineille tai muuten julkisille paikoille, niin kauppias voisi oppia ja olla myymättä tietyille ihmisille yms. Maine on kauppiaalle tärkeää, joten se toimisi varmasti hyvin, ainakin sellaisissa paikoissa, joissa myytäisiin pääsääntöisesti jotain muuta kuin viinaa. Lisäksi voisi olla jonkinlaisia yksityisiä yrityksiä, joka valvoisivat viinan myyntiä, kouluttaisivat myyjiä ym., mutta se ei taitaisi olla tarpeen.

  4. t 6.6.2008 klo 3:15:

    ”Sama epäilyttää tässä sinun ratkaisussasi. Olisiko pienillä ruokakaupoilla käytännössä mahdollisuutta palkata alko-myyjää hoitamaan viinakauppaa?”

    Tallinnassa tämä on käytäntö joissakin marketeissa (esim. pienemmissä Rimeissä) ja käsittääkseni se toimii ihan hyvin. Miksi se ei toimisi Suomessa? Kulutus on suurinpiirtein samalla tasolla.. (pl. turismin vaikutus)

    Entäpä jos näille osastoille siirrettäisiin myös tupakkatuotteet? Ainakin valvonnan sekä henkilökunnan kouluttamisen suhteen luulisi olevan helpompaa, kun K18+ tuotteet löytyisivät samasta paikasta.

  5. Niko Lipsanen 8.6.2008 klo 17:00:

    Hoitaisiko tuo alkomyyjä vain alkoholikauppaa, vai voisiko häneltä ostaa myös muut kaupan valikoimassa olevat tuotteet? Kuulostaisi ainakin hankalalta, jos pitäisi viinat ostaa eri tiskiltä. Jos taas sama myyjä voisi myydä muutakin, niin eikö riittäisi, että kaupan omat myyjät vain suorittaisivat jonkin alkoholipassin?

    Pienellä kaupalla tuskin olisi varaa montaa alkomyyjää pitää yhtä aikaa töissä (ainakaan, jos nämä ovat erikoistuneet vain alkomyyntiin). Tarkoittaisiko se siis sitä, että kun alkomyyjä olisi lakisääteisellä kahvi- tai ruokatauolla, niin alkoholimyynti keskeytettäisiin? Tai, että sinä päivänä kun alkomyyjä olisikin sairaana, niin viiniä tai viinaa ei kaupasta myytäisi?

    Kuinka tuo systeemi siis Tallinnassa toimii? En muista tuollaiseen käytäntöön siellä törmänneeni, mutta olenkin tainnut tehdä siellä viinaostokset yleensä pelkkään viinanmyyntiin erikoistuneissa kaupoissa.

  6. t 9.6.2008 klo 0:36:

    Kai se käytännön tasolla voisi olla Suomessa samantyyppinen kuin hygieniapassi, joka perustuu kirjalliseen kokeeseen. Tällöin luonnollisesti se tarkottaisi normaalia vuorokiertoa työntekijöiden välillä, koska oletettavasti kantahenkilöstö ja vakioekstraajat olisivat koulutettuja.

  7. t 9.6.2008 klo 0:56:

    Tallinnasta sen verran, että esimerkki perustuu kauppojen sisällä (jossakin nurkassa) olevaan erilliseen osastoon. Toisaalta on hyvä kysymys, eroaako se mitenkään tosiasiallisesti erillisestä alkoliikkeestä vaikka tavaratalossa (vrt. Stockmann). Suurin osa myyntiliikkeistä todellakin ovat erillisiä, lähinnä alkoholinmyyntiin perustuvia liikkeitä ja varsin pieniä.

  8. Niko Lipsanen 9.6.2008 klo 1:09:

    Minua jäi tuossa Ruson mallissa hämäämään hänen käyttämänsä virkavastuu-käsite. Ymmärsin sen niin, että kyseessä olisivat valtion virkamiehet, jotka istuisivat siellä kaupoissa myymässä viinaa ja kauppa ostaisi palvelun näiltä. Siihen yhdistelmään minusta sopii huonosti, että he hoitaisivat myös makkaranmyynnin. Mikäli kyse on vain jostain hygieniapassin kaltaisesta järjestelyssä, niin ei kai tuossa silloin mitään ihmeempää ongelmaa.

    Kerrotko Henrik vielä mitä hait takaa tuolla ”virkavastuulla”?

  9. ruso 9.6.2008 klo 8:23:

    Toteutustapoja lienee monia. Erillinen tiski on yksi. Snadeihin kauppoihin sopisi paremmin että sillä ainoalla kassalla on myös alko-koulutus.

    Virkavastuu on ehkä kankea ilmaisu, mutta ajatus on, että myyjä toimii samojen kontrollisäännösten puitteissa samalla vastuulla kuin nykyiset alko-myyjät.

  10. t 9.6.2008 klo 18:45:

    ”Virkavastuu on ehkä kankea ilmaisu, mutta ajatus on, että myyjä toimii samojen kontrollisäännösten puitteissa samalla vastuulla kuin nykyiset alko-myyjät.”

    Hetkinen nyt. Nykyiset Alko Oy:n myyjäthän toimivat normaalissa työsuhteessa. Suurin osa heistä on osa-aikaisia tai määräaikaisia, joten ei siellä mitään virkavastuuta tai erikoiskoulutusta ole nytkään. Alkoholipassi tuon hygieniapassin mukaisesti ei olisi siis ero, taitaisi ia olla tiukennus..

    Ravintoloissa taasen vuoron vastaavalla tulee olla anniskelulupa, joka edellyttää ammattitutkintoa tai riittävää (2 vuotta) työskentelyä alalla. Peruskassatarjoilijat voivat siis olla vaikka ensimmäisen päivän ekstroja, joten tuo valvonta on aika näennäistä nykyään sielläkin.

    Kioskeissa se kai voisi toimia kassalta? (Lasikaappi tms. myyjän takana)

  11. ruso 9.6.2008 klo 20:14:

    Siinä tapauksessa ihmettelen vieläkin enemmän Alkojen olemassaolon oikeutusta…

  12. Hannu Oskala 15.6.2008 klo 0:50:

    Tärkeämpää kuin se, että saako viinaa Alkosta vai K-kaupasta on miten se nautitaan ja missä.

    Minun mielestäni järkevintä alkoholin vero- ja jakelupolitiikkaa olisi sellainen, jossa kotona nautittu minkä tahansa laatuinen viinas olisi aina kalliimpi kuin ravitsemusliikkeessä juotu.

    Eli siis täh, mitäh?

    – Keskiolut pitäisi olla hinnoiteltu siten, että kolmos-tuoppi maksaisi korttelibaarissa vähemmän kuin kaupasta vastaavan kokoinen annos.
    – Viinin ja viinan pitäisi olla yhtä edullista Alkossa tai ravintolassa

    Käytännössä esim. Tsekeissä muistan maksaneeni kapaakissa vähemmän Urquellista kuin marketissa. Pariisissa halvimmat viinipullot ravintoloissa ovat 8-10€:n luokkaa. Tämä voitaisiin saavuttaa Suomessakin helposti anniskeluravintoloiden alkoholiveroa laskemalla ja vastaavasti vähittäiskaupassa alkoholiveroa nostamalla.

    Mitä tästä seuraisi?
    – nykyistä suurempi osa alkoholia nautittaisiin ravintoloissa
    – palvelualan (lue kapakit) työpaikat lisääntyisivät
    – kulutus todennäköisesti keskittyisi miedompiin juomiin

    Jopa kapakan tarjoaman minimaalisen sosiaalisen kontrollin piirissä nautittu alkoholi on todistetusti ”terveellisempää” kuin kuin kotona nautittu. Kyse on siis siitä paljon peräänkuulutetusta ”yhteisöllisyydestä”.

    Edellinen Vanhasen hallitus nerokkaasti tosin laski nimenomaan väkevien kotiin ostettavien jäykkien hintaa ja oli kertakaikkisen yllättynyt huomatessaan kansan tajunneen että viina kannattaa juoda keskenään neljän seinän sisällä.

  13. Niko Lipsanen 15.6.2008 klo 7:29:

    Vähittäiskauppahintojen pitäisi nousta aika reilusti, että alkoholi siellä olisi kalliimpaa kuin ravintoloissa (vaikka ravintolahinnat vähän tippuisivatkin). Siitä taas seuraisi vain se, että alkoholia haettaisiin taas lasteittain Virosta. Juuri tuota ulkomaantuontiahan sillä viinaveron laskulla silloin pyrittiin hillitsemään.

  14. Hannu Oskala 15.6.2008 klo 11:44:

    Tjaa. Roskapankista saa 0.5 tuopin 2€ hinnalla, kaupassa samankokoinen lappari jotain 1.5€ ja R-kioskilla vielä enemmän. Ei niitä veroja paljon tarvitsisi tarkistaa, että hinnat tasoittuisivat. Hanabisse kun on reilusti edukkaampaa kuin pullo-olut.

    Viron tuonti tasoittuu myös sillä, että suurempi osa viinasta vedettäisiin pubissa. Niissä kun ei omia saa ryystää kuitenkaan.

  15. ruso 15.6.2008 klo 16:36:

    erinomainen huomio Hannulta!

  16. Hannu Oskala 15.6.2008 klo 22:21:

    Kiitos kiitos. Tää alkoholiverotuksen painopisteen kääntäminen ”yksityiskäyttöön” päin liittyy yleisemmin pohdintaani ruoan ja syömisen verotuksesta -hallitusohjelmaan kun on Kepun vaatimuksesta kirjoitettu täysin ääliömäinen ajatus ruoan alv:n laskemisesta, josta hyötyisivät lähinnä kaupan keskusliikkeet.

    Työllisyyttä lisäisi paljon enemmän ravintolaruoan alv:n laskeminen. Enempää kai kukaan ei varsinaisesti toivo suomalaisten syövän, ylipainoisia jo näinkin. Pidän ajatuksesta senkin takia, että se on niin häpeämättömän elitistinen. 🙂

  17. Niko Lipsanen 16.6.2008 klo 2:33:

    Hannu Oskala:

    Viron tuonti tasoittuu myös sillä, että suurempi osa viinasta vedettäisiin pubissa. Niissä kun ei omia saa ryystää kuitenkaan.

    Nyt sun logiikka pettää pahemman kerran. Jos kaupoissa kaljan hinta nousee, niin enemmän haetaan Virosta. Ei siihen millään lailla vaikuta se, että niitä ei saa juoda pubissa. Eihän niitä nykyäänkään saa. Ne juodaan kotona, mökillä, saunassa tai missä kukakin. Ei ole mitään mahtikäskyä, jolla voitaisiin ehkäistä ihmisiä hakemasta juomia meren takaa ja menevän sen sijaan baariin.

  18. Hannu Oskala 16.6.2008 klo 11:19:

    Pubissa juopottelu on jopa nykyisillä hinnoilla suosittua ja ihmisillä on kuitenkin vain rajallinen määrä aikaa käytettävänään, joten jos pubeissa juopottelu kasvaa, syrjäyttää se vääjämättä ainakin osan kotikulutuksesta.

    Viroon ei kannata lähteä matkalle, jos suurempi osa alkoholista kuitenkin nautittaisiin ravintolassa. Kyse olisi siis kulttuurisesta muutoksesta. Ja pakkohan minun myöntää, että tämä on täysin mielipide eikä perustu mihinkään tutkittuun tietoon.

    Jos alkoholiveropolitiikkaa muuttamalla saadaan ravintoloissa tarjoillut miedot alkoholijuomat syrjäyttämään kotona vedettyä tiukkaa viinaa ollaan varmasti oikealla tiellä.

    Tärkeintä mielestäni olisi joka tapauksessa laskea veroja ravintolapuolelta, ei vähittäiskaupassa. Jo ravintola-alan työllistävyysvaikutus puoltaisi tätä.

  19. t 18.6.2008 klo 7:19:

    Muuten hienoja ajatuksia Hannulta, mutta yksi huomio:

    * Baarijuomissa alkoholiveron osuus hinnasta on häviävän pieni. Vertaa esimerkiksi drinkkien hinnat, jossa 4 cl viinaa (mitäs se 0,5 vodkapullo maksoikaan?). Toisin sanoen: leijonanosa ravintoloiden kustannuksista ovat kiinteistöstä ja henkilöstöstä syntyviä jne, eivät raaka-aineista.

  20. Jomppe Pehkomaa 23.3.2010 klo 9:31:

    Minusta tämä on yvä idea, yvä juttu sanon minä, miä piän VIINOSTAA, se o ainut mikä pittöö miut elos. YL YL YL, kunto ei kestä alkkoo mennoo ni oiis hyvä jos pääsisin tuoho kipsalle tossa lähellä, se nimi o pikapuoti, VIINOO SINNE TAI LYÖN… yl yl yl yl yl yl yl, miä suutun pekuleeeeeeee, ja kaikille hyvää viikonloppua, loppupäivää ja jopa YÖTÄ! YL YL YL, MIE LÄHEN TÄSTÄ NYT BAARIIN, HEIPPA!!!!!!!!!!!

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO