Lipsanen & Ruso

Suomalainen optimismi: systeemi on mätä

Myyrmanni. Jokela. Kerava ja monet muut. Hirvittäviä tragedioita. Omaisten tuskaa on mahdoton kuvitella. Järkeä tapahtumista ei löydy.

Yleisesti ottaen nuorilla mennee kuitenkin ihan hyvin. Vakiokysymyksinä silti aina kuullaan, että voidaanko tehdä enemmän, olisiko tapahtunut voitu välttää ja pelaako systeemi. Tiedetään, että marginaaliin jääneillä menee entistäkin huonommin.

Kaikkea ei voi ennakoida. Systeemin toimivuutta kuitenkin kysytään, koska siihen uskotaan. Suomalaisen usko järjestelmään voi välillä vaikuttaa naivilta.

Toisaalta se on optimismia. Maailmaa ei tarvitse ottaa sellaisenaan, siihen voi myös vaikuttaa. Uskotaan, että aina voidaan tehdä enemmän, edes yrittää. Ei ole pakko tyytyä.

Toisin kuin voisi kuvitella, optimistille systeemi on aina edes jossain määrin mätä.

Keskustelu

Yhteensä 8 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Suomalainen optimismi: systeemi on mätä”

  1. Lassi 25.7.2008 klo 12:07:

    Joo, systeemi on aina jolllakin tavalla mätä. Minä ajattelen jopa niin äkkiväärästi, että lähimmäisen huomioonottamisen määrä ja systeemin toimivuus ovat kääntäen verrannollisia keskenään. Eli mitä parempi systeemi, sitä vähemmän lähimmäisen huomioonottamista. Kysytään, että miksi murehtia toisten ihmisten olemisesta, kyllähän systeemi hoitaa.

    Vielä suoremmin ilmaistuna: Jos systeemi on täydellinen, lähimmäisen rakkauden määrä lähestyy vääjäämättä nollaa.

  2. Maria 29.7.2008 klo 13:42:

    Juu. SDP:n ajama ilmainen päivähoito rohkaisisi entisestään työntämään lapset yhteiskunnan hoiviin heti vanhempainvapaasta lähtien ja tekisi lasten kotihoidosta vielä nykyistä uhkarohkeamman valinnan. Media uutisoi vanhempien tuntevan huonoa omaatuntoa lastensa kanssa viettämän ajan vähäisyydestä – ja vielä ihmetellään, miksi pahoinvointi lisääntyy…

    Asiantuntijat ovat huolissaan, kun ihmisillä on lisääntynyt halu hoivata läheisiään: lapsia, vanhuksia, vammaisia. Se on heidän mielestään riski tasa-arvolle ja uhkaa julkisia palveluita.

  3. Maria 29.7.2008 klo 13:43:

    Edellisestä viestistä katosi lähettäessä linkki johonkin… siis asiantuntijoihin liittyvä uutinen ja keskustelu:

    Asiantuntijat: Kotihoidon tukeminen voi vaarantaa julkiset palvelut

  4. ruso 29.7.2008 klo 17:27:

    Erinomaisia huomioita… kuulun itsekin siihen jengiin, joka uskoo Suomessa tuotettavan paljon epäsolidaarisuutta solidaarisuuden nimissä – ts että kasvoton järjestelmä korvaa aidon kädestä pitämisen ja välittämisen. Uskon näin, vaikka samalla kannatankin vahvaa hyvinvointi-ideaalin mukaista turvaverkkoa.

    Tästä huolimatta järjestelmäusko ilmentää optimistista ajattelutapaa. Seikka on huomionarvoinen, koska useimmiten suomalaisista piirretään kuvaa alakuloon ja pessimismiin taipuvaisesta kansasta.

  5. Esa Suominen 31.7.2008 klo 7:55:

    Todettakoon nyt vielä täälläkin, että päivähoidon maksuttomuus tuskin pakottaa ketään laittamaan lapsiaan hoitoon. Maksuttomuudessa on kyse kannustinloukkujen purkamisesta ja tulonsiirrosta työssäkäyville lapsiperheille (joita tämä hallitus ei muista). Vanhemmat toki, kuten oikein on, päättävät jatkossakin haluavatko käyttää ko. yhteiskunnallista palvelua lastensa hoidon tukena vaiko eivät. On vaikea ymmärtää miksi tätä niin vastustetaan. Ehkä kyseessä on vanha kunnon kateus. Mutta, oliko se nyt Schopenhaueria lainaten; hyvät ideat käyvät aina läpi kolme vaihetta. Ensin ne leimataan idioottimaisiksi. Sitten niitä vastustetaan katkerasti. Ja kolmannessa vaiheessa ne otetaan käyttöön.

  6. Maria 31.7.2008 klo 10:41:

    Ei ilmainen päivähoito mielestäni sinällään olisi aivan katastrofaalinen asia, jos kotihoitoon annettaisiin porkkanoita samassa suhteessa. Mutta nykyiselläänkin lasten hoitaminen kotona on tehty taloudellisesti todella vaikeaksi ratkaisuksi. Kotiin jäävän vanhemman arvostuksesta kertoo paljon se, että kotihoidontuki on pienempi kuin työttömyyskorvaus. Käytännössä moni kokee jo nyt, että taloudellinen tilanne pakottaa lapset päiväkotiin – vaikka sittenhän voitaisiin tietysti alkaa puhua arvovalinnoista ja tärkeysjärjestyksistä jne.

    Pointtini on se, että pitäisi tukea eri hoitomuotoja niin, että perheillä olisi todellinen vapaus valita itselle paras ratkaisu – oli se sitten kokopäiväinen kunnallinen päivähoito, kotihoito tai jotakin siltä väliltä. Välimuotojenkin on tärkeää olla saatavilla.

    Hyvinvointiyhteiskuntaan uskon, holhoamiseen en.

  7. Esa Suominen 31.7.2008 klo 12:36:

    No, Suomessahan tällä hetkellä pienistä lapsista huomattavan suuri osa, paljon suurempi kuin monessa muussa maassa, hoidetaan kotona. Ja kotihoidontukea ei juuri muualla makseta, koska ei nähdä kotona tapahtuvan hoitamisen tukemisen kuuluvan yhteiskunnan tehtäviin. Meillä voidaan toki tehdä toisenlaisia valintoja. Ongelmiksi ns. äidinpalkkamalleissa vain koituvat niiden korkeat kustannukset sekä työmarkkinoiden epätasa-arvon lujittuminen. Toki tätä ongelmaa vähentäisi huomattavasti se, mikäli työmarkkinat eivät olisi niin segreroituneet tai jos vapaat jakaantuisivat tasaisesti.

    Mitä tuohon holhoamiseen tulee, niin ei päivähoidon maksuttomuudessa ole mitään holhoavaa. Eikö se nimenomaan vapauta ihmisiä -halutessaan- tekemään työtä haluamansa määrän, vähentää byrokratiaa ja tarvetta tehdä kannattavuuslaskelmia? Porvarien suosima holhousleiman läiskiminen ei oikein nyt tässä keskustelussa pure.

  8. Lassi 31.7.2008 klo 15:40:

    Jos minä nyt sitten vielä vähän hämmennän tätä asiaa.. Kun äidille maksetaan rahaa siitä että hän on kotona lapsen kanssa, se jo on sitä lähimmäisen rakkauden poistamista. Eli kaikki rahasta tehty työ vahingoittaa tätä kuviota.

    Keskustelu pyörii siis ihan väärällä alueella jos pohditaan vain jotakin rahan maksukanavaa. Maksetaanko äidille vai jollekin organisaatiolle.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO