Porukka on palannut lomilta. Lehdistökin pääsee uutistyhjiöstään jutun makuun. Politiikassa alkaa tapahtua. Poliitikkojen seurusteluelämässä lienee tapahtunut koko ajan. Yhteiskunnallisesta merkittävyydestä aletaan jälleen kiistellä.
Helpoimman määritelmän mukaan yhteiskunnallisesti merkittävää on se, minkä yleinen keskustelu, mukaan lukien media, sellaiseksi katsoo. Määritelmästä kuitenkin seuraa, että kaikki kirjoitettu on yhteiskunnallisesti merkittävää.
Tällöin kriteeri journalistisen arvion epäonnistumiselle puuttuu ja toimittajasta tulee virheetön. Niinpä lehdissä vatvotut kohut ovatkin usein kohuja vain lehtien omilla palstoilla ja niiden omasta aloitteesta, eivätkä niinkään itsenäisesti olemassaolevia, josta lehdet objektiivisesti kohusta irrallisina kertovat.
Yhteiskunnallisesti merkittävän tulisikin olla merkittävää myös itsessään, vaikka siitä ei kukaan koskaan mitään kertoisikaan. Esimerkiksi Jokelan koulusurma täytti kriteerin, juorujournalismi ei.
Millainen tapahtuma sitten on merkittävä itsessään? Sellaisia ovat tapahtumat, jotka rakentavat olennaisesti, jopa muuttavat tai romuttavat, käsityksiämme ympäröivästä yhteiskunnasta. Tämä yhteiskunnallinen ymmärrys toimii sitten osaltaan demokraattisen päätöksenteon pohjana. Näin niistä kertominen on suorastaan moraalinen velvollisuus.
Poliitikon seurusteluasiat saattavat joskus kertoa tarinaa tämän arviointikyvystä tai riisua tämän valheellisesta imagosta ja olla näin yhteiskunnallisesti merkittävää. Toisaalta jos seurusteluasiat todella tätä ovat, niin ollaan vaarassa luisua ahdasmielisyyteen.
Kannattamassani vapaamielisessä yhteiskunnassa juorujournalismi on suurelta osin yhteiskunnallisesti merkityksetöntä. Yhteiskunnallisesti merkityksetöntä ei kuitenkaan ole, kuinka palstatilansa käyttää.
Antti 11.8.2008 klo 0:02:
Huomioita ja toistoa.
Jokelan koulusurma ei ollut yhteiskunnallisesti merkittävä tapahtuma itsessään vaan nimenomaan siksi, että se oli esillä mediassa – jopa ennen tapahtumaa. Pekka Auvinen julkaisi netissä videon itsestään ennen murhia, ja murhat huomioitiin laajasti. Hänen tavoiteensa ehkä toteutui.
Mediassa koulusurmat liitettiin laajemmin yhteiskunnan ilmiöihin (mm. nuorten pahoinvointi). Näin Jokelan tapahtumat rakentavat tietoisuuttamme yhteiskunnasta. Jokela olikin siten kaksi tapahtumaa: Auvisen tekemät murhat sekä Jokelan mediaspektaakkeli.
Yhteiskunnallisuus on vahvasti riippuvainen tiedosta, tietoisuudesta ja tiedon välittymisestä. Näin on aina ollut. Oli kyseessä juorupalstan kohu tai jokin oikeesti merkittävä tapahtuma, media ei kerro mitään objektiivisesti merkittävää vaan osallistuu merkittävyyden ja yhteiskunnallisuuden rakentamiseen.
Kuten kirjoitit: yhteiskunnallisesti merkittävää on, kuinka palstatilansa käyttää; tapahtumat eivät ole merkittäviä vaan se, miten niitä käsitellään vai käsitelläänkö lainkaan.
ruso 11.8.2008 klo 16:07:
Hieno kommentti! Ollaan tiedonvälityksen peruskysymysten äärellä…
Voiko tapahtuma olla yhteiskunnallisesti merkittävää itsessään vai tuleeko siitä sellaista, kun joku sen sille antaa? Arvoin asiaa pitkään ja häilyn kysymyksessä edelleen.
Tekstini syntyi kuitenkin siitä perusfiiliksestä, että journalistiselle arvion onnistumisen arvioinnillekin täytyy olla pohja (muuten lopputuloksena on sietämättömän ylimielinen toimittajakunta 😉 ). Sitä ei ole jos ”yhteiskunnallisesti merkittävää on se, minkä yleinen keskustelu, mukaan lukien media, sellaiseksi katsoo” (kuten muotoilin). Ja jokin pohja täytyy olla, mikäli objektiivisuus koetaan arvoksi.
Kuvailin itsessään yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat sellaisiksi, ”jotka rakentavat olennaisesti, jopa muuttavat tai romuttavat, käsityksiämme ympäröivästä yhteiskunnasta.” Voin tarkentaa… ”kun niistä kerrotaan tai jos niistä kerrottaisiin.”
Tämä ei muuta olennaisesti sanomaani. Pointsi on, että joku (esim toimittaja) arvioi jonkin tapahtuman yhteiskunnallisesti merkittäväksi, eikä ole itse tuon merkittävyyden alku (ensin tapahtuma, sitten arvio, eikä niin että tapahtuma oikeastaan syntyy vasta siitä kerrottaessa). Ja koska toimittaminen itse on myös tapahtuma (kuten huomautat), voi se itse osaltaan kuitenkin vaikuttaa merkittävyyteen synnyttäessään esim ”mediaspektaakkelin”.
Tässä mielessä Jokela ja siitä syntynyt mediaspektaakkeli olivat yhteiskunnallisesti merkittäviä (koska ne vaikuttavat käsitykseemme yleisesti turvalliseksi koetusta yhteiskunnasta), mutta juorujournalismi kohteet (juorujournalismi itse kylläkin) eivät (koska esim pääministerin seurustelukäyttäytymisellä ei ole vastaavaa vaikutusta).
Näin yhteiskunnallisesti merkittävä on samalla joustava käsite, koska se riippuu kontekstista. Aidosti vapaamielisessä yhteiskunnassa esimerkiksi poliitikon seksuaalinen suuntautuminen ei ole uutisoinnin arvoista tai on yhdentekevää (kuten pitäisi olla). Ja kuten sanot, media todellakin ”osallistuu merkittävyyden ja yhteiskunnallisuuden rakentamiseen”.
En kuitenkaan väitä, että Jokelakaan olisi merkittävä ”itsessään” ilman sosiaalista kontekstia, ts ilman käsityksiä tavoiteltavasta yhteiskunnasta, ihmisten välisestä kanssakäymisestä tai tavoiteltavista arvoista jne. Tuo sosiaalinen konteksti on kuitenkin ensin ja tapahtuman merkittävyyttä arvioidaan sen suhteen, jolloin arviossa voi myös epäonnistua. Samaan tapaan voi kertoa huonon vitsin harkitsemattomasti väärälle yleisölle.