Lipsanen & Ruso

Lisää toivotalkoita

Miksi poliitikkoa ei uskota?

Jos poliitikkoon on uskominen, niin elämä on yhtä helvettiä. Luettelo
korjattavista asioista kun tuntuu olevan loputon.

Ja jos samaan poliitikkoon on uskominen, niin hänen valintansa tuo
paratiisin. Tosin vain siihen asti, kun täytyy jälleen manata ongelmia
uuden mandaatin saamiseksi.

Tavanomaisen poliitikon viesti on siis vahvasti liioiteltu ja
itsessään ristiriitainen. Siksi poliittinen viesti on pääsääntöisesti
täydellisen epäuskottava. Ei ne asiat nyt niin huonosti ole, eikä
politiikko pysty ainakaan yksin paratiisia rakentamaan.

Sen vuoksi ”toivotalkoot” oli askel myönteiseen suuntaan
poliittisessa viestinnässä. Lisää vastaavaa!

Keskustelu

Yhteensä 5 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Lisää toivotalkoita”

  1. Hannu Oskala 1.12.2008 klo 12:19:

    ”Toivotalkoot” oli askel täysin tyhjänpäiväiseen ”new speakiin” päin. Mikä hiton toivo? Entä talkoot? Kokoomuksen ehdokkaat siivoamassa Kaisaniemen puistoa? Annamunkaikkikestää.

    ”Image is everything?”

    En ole myöskään samaa mieltä siitä, että poliitikkojen viestit olisivat ”vahvasti liioiteltuja ja siksi itsessään ristiriitaisia”. ”Työväen presidentti” on viime vuosien pahin liioittelu ja ristiriita. Ja BOB-Helsinki näyttää jatkavan samalla linjalla. Onnea vaan ja menestystä valitsemallanne tiellä: Puolueeksi, jonka kampanjan kärjet määrittelee mainostoimisto.

  2. Niko Lipsanen 1.12.2008 klo 14:55:

    Toivotalkoot olivat ihan myönteinen kampanja, mutta en minäkään nyt sitä minään ihan noin mullistavana juttuna markkinoisi. Karikatyyri ”tavanomaisesta politiikostakin” on jokseenkin yliampuva.

    Mutta en ymmärrä, miksi mainostoimiston käyttäminen olisi jotenkin epäilyttävää, kuten Oskala näkyy ajattelevan. Sehän on vain luottamusta ammattitaitoon, että poliittisen sanoman kiteyttämiseen käytetään markkinointiviestinnän ammattilaisia. Meillä kokoomuksessa tavataan suhtautua suomalaiseen yrittämiseen varsin kannustavasti.

    ”Työväen presidentti” -kampanjakin oli ihan onnistunut kampanja ”työväen” käsitteen laajentamiseksi siitä ummehtuneesta asetelmasta, johon se oli viimeiset sata vuotta ollut jumittunut.

  3. ruso 1.12.2008 klo 15:35:

    En minäkään sitä mullistavana pidä, vaan ”askeleena myönteiseen suuntaan”. Miksi?

    Siksi, että:
    1) toivo = ei tää maailma nyt niin masentava paikka ole
    2) talkoot = poliitikko ei yksin mitään aikaan saa

    Se, että hakee ulkoa näkemystä viestintään, ei tarkoita, että valta/vastuu välitetystä viestistä siirtyy. Pätee muuten myös julkisten palvelujen tuotantoon.

  4. Hannu Oskala 1.12.2008 klo 15:45:

    Ei pääoman ja työväen välinen ristiriita ole minnekään hävinnyt, päin vastoin. Tuloerojen kasvaessa ongelmat tulevat yhä vain kärjistymään.

    Mainostoimistoja toki voi käyttää, kyse on enemmänkin siitä, kuinka suuri osa kampanjaa on demokraattisen puoluetoiminnan asiasisältöä ja kuinka suuri osa mainostoimiston määrittelemää ”imago-huttua”, jolla todelliset intressiristiriidat pyritään lakaisemaan maton alle.

    ”Kaminaan kusemisen” sijaan olisin kovasti halunnut kuulla valtionvarainministeriltä vaikkapa verolinjauksista. Mutta kovan jätkän imago oli tärkeämpi.

    Sinällään BOB-Helsingin kampanja on ollut lähes nerokas; se on uudistanut kertaheitolla poliittisen mainonnan kuvastoa. Itseäni ko. kampiksessa vituttaa kaikkein eniten tuo sloganien todella Orwell-henkinen pyörittely.

  5. kiertolainen 7.12.2008 klo 0:41:

    Monen kuukauden hikisen, mutta sitä avartavammankin kiertämisen jälkeen löytyy pieni vuoristotupa satelliittiyhteyden kanssa – avautuu mahdollisuus uppoutua Viisaiden miesten viininpunaiseen maailmaan. Kyllä kiertolaista ihmetyttää jälleen. Vilun väreidenkään alkuperä ei tunnut enää empiirisesti mallinnettavalta asialta kun joutuu tonkimaan punabaskerisen kaupunkitallaajan asenteellisia mielenoikkuja.

    Ymmärrys asioista on kaukana kun väite kuuluu, että poliikkojen lista korjattavista asioista olisi loputon. Se nimittäin on äärellisempi kuin sarja Kekkosen valitsijamiesääniä suomalaisessa demokratiassa. Silloin kun demokratia vielä tarjosi kansakunnalle wäkeviä tuloksia.

    Jokainen pääsee tämän listan äärelle ja päättyy nopeasti ääripäähän kun huomaa, että yksikään listan asioista ei kosketa häntä. Tarjotaan työllisyyttä. No perkele, se työllisyys, se on ton naapurin juttu. Ei mulle kukaan työtä tarjoa listalla. Tarjotaan hyvinvointia. Lykkyä tykö vaan. Paskat on fiilikset olleet jo pitkään ja vähän aikaa sitten ne tuli housuihinkin. Ei löytyny uusia housuja listalta, ei.

    Itsenäisyyspäivä on toisilla jo pitkällä. Pian jo jatkojen puolella. Kiertolaiselle se jälleen yksi itsenäisyyspäivä. Eilisen ja huomisen lisäksi. Ja monen muun. Huurre iskeytyy linkkimaston satelliittidiodeihin. Rätisee ja pian hapettuu poikki. Laakson pohjalla pauhaa valtameri valaineen. Jos haluaa voittaa, paranee Toivoa, että aurinko nousee huomennakin. Pimeydestä kiertolainen ilmestyy, pimeyteen kiertolainen jälleen häviää.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO