Lipsanen & Ruso

Puretaan lähiöiden elementtikuutiot

Runosmäki
Runosmäen lähiötä Turussa / Niko Lipsanen 22.5.2005

Kerrostalolähiöitä rakennettiin sotien jälkeen kiivaaseen tahtiin, kun maalta kaupunkiin muuttanut väki piti saada jonnekiin asutettua ja kantakaupungeistakin asukkaat halusivat pakoon ahtautta ja vanhanaikaisia asuntoja. Harmaita kuutioita nousikin suurin määrin metsien keskelle bussi- ja myöhemmin metromatkojen taakse kaupunkien keskustoista (käytännössä lähiöihin tosin ajellaan henkilöautoilla).

Suurin osa lähiöistä kuitenkin epäonnistui. Pahinta jälkeä tehtiin 60- ja 70-luvuilla. Kunnollista yhdyskuntasuunnittelua suomalaisissa lähiöissä ei ole harrastettu koskaan, mutta tuolloin ei tehty edes kunnollisia rakennuksia – tai siis edes niinkään kunnollisia, kuin ennen ja jälkeen tuon ajan.

Tulee mieleeni se, kun kävin vuosia sitten Helsingissä vielä silloin toimineessa amerikkalaisessa kirjakaupassa ja kysyin kaupunkisuunnitteluun liittyviä kirjoja. Kauppias sanoi laittaneensa ne pois, sillä hänen mukaansa Suomessa ei olla kiinnostuneita kaupunkisuunnittelussa. Yritin sanoa jotakin vastaan, mutta hän kehotti minua kävelemään kaupungilla ja katselemaan ympärilleni, jos en muuten uskoisi.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti ehdottaakin nyt, että lähiöitä paranneltaisiin purkamalla huonokuntoisimmat tekeleet pois (Yle 18.1.08). Ajatus on kannatettava. Kun iso osa taloista on energiasyöppöjä, homeisia, huonosti sijoiteltuja ja kaiken lisäksi vielä rumia, niin remontoiminen ei välttämättä ole kannatettava idea.

Kun rakennetaan uutta, voidaan rakentaa myös enemmän. Lähiöt on pääsääntöisesti rakennettu varsin väljästi, mutta väljyydellä ei ole saatu aikaan viihtyisyyttä. Sen sijaan tilaa on hukattu kapeisiin ruohikkokaistaleisiin ja pikkupusikoihin, joita on ripoteltu sinne tänne, sekä valtaviin parkkipaikkakenttiin ja usein myös ylileveisiin teihin. Rakentamalla tiiviimmin saataisiin miellyttävämpiä katumiljööitä sekä lisää asukaspohjaa turvaamaan lähipalvelut. Virkistysalueisiin ei silti tarvitsisi koskea.

Lisärakentaminen olisi myös sopiva porkkana taloyhtiöille. Ei varmasti ole helppoa saada aikaan päätöstä, että puretaan talo pois. Mutta jos samalla uudelleenkaavoitettaisiin alue ja uuden talon rakentamisen voisi rahoittaa lisärakennusoikeudella, niin alkaisihan se kummasti kiinnostaa. Jos jonnekin väliin jäisi muutama harmaa kuutio, niin ei sekään haittaisi. Pieninä annoksina ne tuovat miljööseen vain miellyttävää ajallista kerroksellisuutta.

Lisäys klo 14:59:

Kirjoittelin huomioita lähiöiden tehottomuudesta myös viime syksynä käytyäni ensimmäistä kertaa Tampereen Hervannassa. Ja bloggasin juuri äsken toisenkin kuvan yllä jo näkyvästä Turun Runosmäestä.

Keskustelu

Yhteensä 4 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Puretaan lähiöiden elementtikuutiot”

  1. ruso 19.1.2009 klo 20:29:

    Kannatetaan! Passiivitaloja tilalle!

  2. Hannu Oskala 20.1.2009 klo 11:55:

    Pakko olla tällä kertaa täysin samaa mieltä. Muistaakseni myös Puistolan kerrostaloja ehdotettiin joku vuosi sitten purettavaksi: joku arkkitehti kun oli piruuttaan laskenut, että uuden rakentaminen tulee melkeinpä halvemmaksi kuin tarvittavien täydellisten remppojen tekeminen. Asukkaat vastustivat henkeen ja vereen. Kaipa sitä voi rumaan ja huonostirakenettuunkin kiintyä?

  3. Niko Lipsanen 22.1.2009 klo 5:42:

    Olisiko kyse samasta ilmiöstä kuin siinä, että joillakin naisilla kai on tapana kiintyä pahoinpiteleviin miehiinsä? Kun se on osa omaa arkista elinympäristöä, niin siihen kiintyy, vaikkei siinä mitään järkeä olisikaan.

  4. Paluuviite: www.blogispotti.fi (19.1.2009 4:23)

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO