Lipsanen & Ruso

Mihin loppuu vihreiden tolkku?

Vihreät ovat pääsääntöisesti varsin tolkullinen puolue, kun puhutaan yhdysrakenteen kehittämisestä. Ymmärrystä ei löydy automarketeille eikä ideaparkeille, mutta sen sijaan sitä löytyy tiivistämiselle. Esimerkiksi viime syksyn vaaleja varten julkaistussa ilmastoreformissa vihreät linjaavat, että ”uusi asutus, työpaikkakeskittymät ja palvelut on kaavoitettava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen”.

Niin pitääkin. Paitsi, että hajarakentaminen lisää ympäristörasitusta, käy se pidemmän päälle myös kalliiksi kuntataloudelle.

Joskus kuitenkin vaikuttaa siltä, että vihreiden tolkku loppuu ohjelmatasolle tai ainakin Kehä III:n sisäpuolelle. Maakuntien vihreille yhteys yhtenäisen yhdyskuntarakenteen ja ilmastorasituksen pienentämisen välillä tuntuu jääneen varsin hämäräksi.

Seuraan jonkin verran entisen kotimaakuntani Etelä-Savon asioita. Viimeksi silmiini osui uutinen, jossa kerrotaan Mikkelin urheilupuiston hankesuunnitelmasta (LS 17.2.09). Urheilukenttiä laitetaan kuntoon ja rakennetaan uusi katsomo. Suunnitelmaan kuuluu myös täydennysrakentamista: kolme kerrostalotonttia kentän ja Anni Swanin kadun väliin.

Mikkeliä tuntemattomille tiedoksi, että kyseinen paikka sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Se on sillä etäisyydellä torista, että jopa Mikkelissä moni saattaisi valita auton sijaan omat jalat tai polkupyörän päästäkseen palveluiden ääreen ja mahdollisesti töihinkin, sillä siellä keskustassahan iso osa työpaikoista sijaitsee.

Teknisen lautakunnan jäsen Kerttu Hakala (vihr) jätti kuitenkin eriävän mielipiteensä juuri kyseisten kerrostalotonttien osalta. Kun olisi mitä käytännöllisimmällä tasolla mahdollisuus edistää vihreiden ohjelmia ja tiivistää yhdyskuntarakennetta, niin silloin vihreä ääni vastustaa. Onneksi lautakunta oli muutoin yksimielinen. On se silti irvokasta, että kun muu lautakunta päättää ajaa vihreiden julkilausuttuja tavoitteita, niin ainoa vastustaja on vihreä.

Hakalalla on varmaankin jokin syy vastustaa kerrostaloja, mutta se ei selviä sen enempää Länsi-Savon uutisesta kuin Hakalan omasta aihetta käsittelevästä blogimerkinnästäkään.

Keskustelu

Yhteensä 4 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Mihin loppuu vihreiden tolkku?”

  1. kattoratsastaja 18.2.2009 klo 20:08:

    Näitä tulee aina vastaan toisinaan. Rakenteen tiivistämistä vastustetaan, jos se tapahtuu puiston tai viheralueen kustannuksella. Tätä puolustellaan luontoystävällisyydellä vaikka laajempi kokonaisvaikutus voi olla ympäristön kannalta negatiivinen.

  2. Kerttu H. 23.2.2009 klo 21:29:

    Heip,

    kirjotin pikkusen lisää Urheilupuiston suunnitelmista blogiini. Valmista yhdyskuntarakennettahan on muuallakin kuin ydinkeskustassa, joten en näe että keskustaankaan ihan joka nurkkaan tarvisi asumusta tai muutakaan rakentaa.

  3. Niko Lipsanen 24.2.2009 klo 4:10:

    Kerttu Hakala:

    Valmista yhdyskuntarakennettahan on muuallakin kuin ydinkeskustassa

    Ottaen huomioon julkisen liikenteen palvelutaso, on keskusta ja sen tuntuma jotakuinkin ainoa alue Mikkelissä, jossa on mahdollista asua muutoin kuin autoilun varassa.

    Kerttu Hakala blogissaan:

    Keskustassa pitää voida viihtyä. Rakentamisessa on oikeasti noudatettava tiiviyttä, joo, mutta keskustassa pitää myös säilyttää viheralueita ja avoimuutta.

    Mikkelin keskusta on väljä. Siellä on tiivistämisen varaa vaikka kuinka paljon.

    Katsomalla Googlen karttapalvelusta näkee, kuinka paljon puistoja ja muita viheralueita suunnitteltujen kerrostalojen läheisyydessä on. Talojen alle jäävä Anni Swanin kadun laita ei ole niiden joukossa mitenkään erityisen houkutteleva.

    Ihan sama kuin lähiöissäkin – vaikka niidenkin on hyvä olla tiiviitä, ei se tarkoita, ettäkö kaikki luontoon viittaava ja yhteiset avoimet alueet pitäisi laittaa sileiksi.

    Kaikki luontoon viittaava? Katso nyt tuota karttaa ja sitä viheralueen määrää. Eikä keskustan tarvitse olla yksi lähiö muiden joukossa – edes Mikkelissä.

    Länsi-Savon jutussa oli muuten asiavirhe: en jättänyt asiasta eriävää mielipidettä, vaan tein muutosesityksen, joka ei saanut kannatusta.

    Kiitokset tarkennuksesta. Laitetaan se tännekin tiedoksi.

  4. Kerttu H. 2.3.2009 klo 8:33:

    Viihtymisessä on kyse myös maisemasta ja urheilupuiston viereen rakennettaessa pitää ajatella myös melutasoja, jotka epäilemättä suurten tapahtumien aikaan nousevat melkoisen korkeiksi. Tällä hetkellä alueella on siis yleisessä käytössä olevia tenniskenttiä – en väitä, ettäkö ne olisivat kaupunkiluonnon helmiä, mutta mikäli niitä ei tarvita, voisi ne mieluummin muuttaa sellaisiksi kuin kerrostaloiksi. Mahdollisuus pelata tennistä kelpaa minulle paremmin kuin ulkopuolisilta suljettu asuinympäristö, jossa ei viihdytä melun takia.

    Auton omistamisen välttämättömyydestä Mikkelissä voidaankin sitten kiistellä eipäsjuupas, mutta kyllä ainakin Mikkelin Otavassa asuminen ilman autoa on ihan mahdollista, halvempaa ja monesti myös joustavampaa (etenkin jos tohtii säästyvästä rahasta osan laittaa taksiin), kuin autoilu täältä Mikkeliin työpäivittäin. Näin on, vaikka täällä ei enää ole neuvolaa eikä muitakaan terveyspalveluja. Kaupunkirakenteessa olisi joukkoliikenteen lisäksi satsattava siihen, ettei lähiterveyspalveluja teilattaisi alas. Niiden säilyttäminen vähentää monta matkaa ”lähiön” ulkopuolelle.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO