Lipsanen & Ruso

Musiikkitalo

Kesälomalla huomasin Helsingin uuden uljaan musiikkitaloprojektin etenevän. Hanke herättää edelleen kysymyksiä, joiden vastaukset ovat jääneet vähiin.

Ensinnäkin, en koskaan ymmärtänyt miksi tontista piti kinastella. Miksi pytinkiä ei voinut rakentaa viereiselle tontille? Miksi ei tyydytetä kaikkien toiveita silloin, kun se on mahdollista. Nythän talon alta purettiin makasiinit, joilla oli myös puolustajansa ja aktiivista kansalaistoimintaa.

Toiseksi, en vieläkään hiffaa talon tarkoitusta. Oopperataloja on jo kaksi, toisen vieressä Finlandia-talo. Sanotaan, että taloon majoittuvilla orkestereilla ei ole vielä kunnon tiloja. Selvä, mutta mitkä ovat ne maineteot, jotka tarvitsevat uudet puitteet? Mikä on näiden orkestereiden – mitkä ne nyt olivatkaan – merkitys? Vai onko niin, että maineteot ovat jääneet huonojen tilojen vuoksi tekemättä?

Vastaukset kysymyksiin vaativat taiteellista näkemystä. Siis näkemystä siitä, mihin taloa tullaan käyttämään. Mikä on talon tarkoitus? Siihen pitää vastata ennen, kuin aloitetaan suurta projektia. Ilman vastausta kyseessä on muutaman orkesterin treenikämppä, aika kallis sellainen.

Varmasti tällainen näkemys löytyy. En vain ole siitä kuullut. Keskustelu on laimeaa ja talon julkisuus koskee rakennusprojektin etenemistä. Talo on kuin Landola olohuoneeni nurkassa. Hieno kitara, jota en osaa sanottavammin soittaa.

Keskustelu

Yhteensä 6 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Musiikkitalo”

  1. Hannu Oskala 18.8.2009 klo 17:27:

    Jos kiinnostaa syy mikseivät Kultsa ja Finlandia-talo ole riittäviä maailmanluokan orkestereillemme (HKO, RSO) kannattaa käväistä Lahden Sibelius-talossa. Ero on huomattava. Vähän ikäänkuin ClasOhlsonin halvimmat ”stereot” verrattuna kunnon Genelecceihin.

    Helsinki käyttää miljoonia euroja vuodessa orkesteriinsa. On vain järkevää tarjota tuollaiselle jatkuvalle satsaukselle myös kunnon tilat, jossa siitä saadaan kaikki irti.

    Tuon puolustuspuheen pidettyäni on pakko kyllä todeta että toivoisin itsekin lisää keskustelua tulevan talon linjauksista ja ohjelmistosta. Lisäksi olisi mukavaa saada muillekin musiikin ja taiteen lajeille pyhättöjä kuin klassiselle musiikille.

  2. ruso 19.8.2009 klo 8:37:

    Niin, mäkin haluaisin Genelecit, mutta olennaisempaa on sisältö. Mun bulkkistereoissa tällä hetkellä taustalla Black Crows. Hyvin rämisee!

  3. e.e.maa 19.8.2009 klo 14:05:

    En jaksa ottaa googletella, mutta pakko kysyä Oskalan kommentista: käyttääkö Helsinki (Helsingin kaupunki) todella miljoonia orkesteriinsa?! Onko kyseessä niin marginaalinen kohderyhmä, että heiltä tulevat lipputulot eivät riitä kattamaan orkan kuluja?

  4. Niko Lipsanen 19.8.2009 klo 14:15:

    Lahtihan on aika lähellä. Oikorataa pitkin pääsee sinne nopeasti. Onko sitä Helsingissä tarpeen olla oma musiikkitalo? Olisihan Lahti hyvä pääkaupunkikin.

    Tai sitten olisi voinut alueellistaa Oopperan Savonlinnaan, jolloin Oopperatalo olisi jäänyt vapaaksi. Vai onko sekin niin laaduttomasti rakennettu, ettei olisi orkestereille kelvannut?

  5. Hannu Oskala 19.8.2009 klo 16:18:

    Toimintakertomus 2008 sivu 34:

    Käyttömenot: 9758,3
    Käyttötulot: 818,1
    Netto: 8940,2
    Valtionosuus: 1976,0

    Noi siis tuhansia euroja, eli kokonaisbudjetti melkein 10 miljoonaa Euroa, josta valtio kuittaa pari miltsiä ja lipputulot noin 0,8 miljoonaa. Karkeasti ottaen kaupunki käyttää orkesteriinsa semmoset rapiat 6-7 millii vuodessa. Ei halapaa. Täytyy toki muistaa että erittäin suuri osa tuosta rahasta on joka tapauksessa tilavuokraa, eli seuraavaksi suurin menoerä (muusikoiden palkat) on kokonaisuudessaan paljon pienempi.

  6. Hannu Oskala 19.8.2009 klo 16:20:

    Voisin kaivaa tarkat luvut jahka ehdin.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO