Lipsanen & Ruso

Pakolaisten vastaanotto turvattava myös tulevaisuudessa

Jatkan tällä kirjoituksella edellisessä merkinnässäni käytyä keskustelua.

YK:n pakolaissopimus velvoittaa myös Suomea tarjoamaan turvapaikan maahan saapuville pakolaisille. Pakolaiseksi määritellään henkilö,

joka on paennut kotimaastaan, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen käsityksensä takia tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskuntaryhmään, ja joka oleskelee sen maan ulkopuolella, jonka kansalainen hän on, ja joka mainitun uhan vuoksi ei voi tai halua palata takaisin.

Maailmassa on runsaasti maita, joiden kansalaiset joutuvat pakenemaan joko valtion tai, valtion ollessa kyvytön tai haluton heitä puolustamaan, muiden tahojen heihin kohdistamaa sortoa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että turvalliset maat pystyvät tarjoamaan heille suojelua.

Uhkana kuitenkin on, että pakolaisjärjestelmän massiivinen väärinkäyttö tekee vähitellen mahdottomaksi tarjota turvapaikkoja niille, jotka olisivat siihen oikeutettuja.

Tilastokeskuksen luvut kertovat karun tilanteen myös Suomessa. Turvapaikkoja on viime vuosina haettu tuhansittain, mutta turvapaikkoja myönnetään vain joillekin kymmenille. Vain häviävän pieni osa niistä, jotka turvapaikkaa hakevat, on sellaiseen oikeutettu.

Moninkertainen määrä hakijoita on kuitenkin syystä tai toisesta saanut oleskeluluvan. Turvapaikanhakumenettely tarjoaa siten merkittävän maahanmuuton kanavan myös muille kuin pakolaisille. Lisäksi, kuten saman taulukon luvuista näkee, varsin monet saavat yhdistää Suomeen myös perheensä.

Maahanmuuttoviraston tilastoissa kerrotaan sen verran lisää, että nähdään missä suhteessa nuo muut oleskeluluvat on myönnetty ”suojelun tarpeen vuoksi” ja kuinka paljon ”muusta syystä”. Se, kumpia on ollut enemmän, näyttää vaihtelevan vuosittain. Suojelun tarpeeksi lasketaan muun muassa aseellinen selkkaus hakijan kotimaassa, mikä ei siis ole peruste pakolaisstatukselle.

Samalla sivustolla julkaistussa tilastoanalyysissa valotetaan vuoden 2008 lukujen taustoja. Siellä kerrotaan, että kun Dublin-järjestelmän perusteella palautetut ja rauenneet tapaukset jätetään huomiotta, niin 61 prosenttia hakijoista on saanut myönteisen turvapaikka- tai oleskelulupahakemuksen. Näin siis siitä huolimatta, että vain pieni murto-osa on ollut oikeutettu hakemaansa turvapaikkaan.

Niistäkin, jotka saavat kielteisen päätöksen, osa on silti onnistunut tavoitteessaan. Kaikki eivät havittele varsinaista maahanmuuttoa, vaan ainoastaan sitä, että voivat käyttää maamme avokätistä tukijärjestelmää turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Tästä hyvä esimerkki on viimeaikainen bulgarialaisten turvapaikanhakijoiden tulva (HS 14.1.10).

Eurooppaan pyrkijöiden määrä tuskin on tulevaisuudessa ainakaan laskemaan päin. Jotta voimme tulevaisuudessakin tarjota turvapaikan niille kaikista hädänalaisimmille, jotka ovat siihen oikeutettuja, on meidän hillittävä turvapaikanhakijoiden saapumista rajoillemme. Se ei onneksi ole kovin vaikeaa; tarvitsee vain katsoa esimerkkiä naapurimaastamme lahden takana.

YK:n pakolaistoimiston tilastojen mukaan Viroon saapui vuonna 2008 yhteensä seitsemän turvapaikanhakijaa. Muutkaan Baltian maat eivät ole hakijoita erityisemmin houkuttaneet, vaikka nekin ovat sitoutuneet turvapaikan myöntämään siinä missä Pohjoismaatkin.

Dramaattiset erot turvapaikanhakijoiden määrässä eivät selity ainakaan sijainnilla. Lienee selvä, että eroihin vaikuttaa se, minkälaisia tukia missäkin maassa niin turvapaikanhakijoille kuin maahan päässeillekin myönnetään. Jos laskemme Suomessa maahanmuuttajille maksettavat tuet Baltian maiden tasolle, tyrehtyy myös turvapaikanhakijoiden virta.

Pakolaiset, siis turvapaikkaan oikeutetut, voidaan kyllä jatkossakin päästää suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Heidän määränsä hakijoista on niin marginaalisen pieni, että sillä tuskin on suurempaa merkitystä. Heille voidaan tarjota mahdollisuus myös perheenyhdistämiseen. Muille voidaan tarjota vaatimatonta ylläpitoa valtion puolesta ja minimaalista taskurahaa. Myös kielenopetusta ja muuta koulutusta voidaan tarjota, jotta heilläkin olisi jotakin tekemistä. Mahdollisen työllistymisen kautta voisi sitten avautua tie yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Kannattaa kuitenkin huomioida se, että kovin moni ei joutuisi tuota oleskelulupalaisen suhteellisen karua kohtaloa kokemaan, Jos tilanne Suomessa olisi tuo, niin eipä tänne juuri turvapaikanhakijoita enää tulisi.

Baltian maiden maahanmuuttajatilastoista voimme päätellä, että myös aidot pakolaiset hakeutuvat niihin maihin, joissa sosiaalietuudet ovat paremmat. Esimerkiksi Viroon ei tule juuri heitäkään. Jotta Suomi jatkossakin kantaisi osuutensa maailman pakolaisongelmasta, ehdotankin, että Suomen kiintiöpakolaisten määrää nostetaan suunnilleen nykyisten hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten verran sitten, kun hakijoiden määrät on saatu laskettua Baltian maiden nykytasolle. Näin ottaisimme yhtä paljon pakolaisia vastaan senkin jälkeen, kun hakijamäärät on saatu tyrehdytettyä.

Keskustelu

Yhteensä 7 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Pakolaisten vastaanotto turvattava myös tulevaisuudessa”

  1. ruso 5.3.2010 klo 12:09:

    Erinomainen kirjoitus. Väitteesi on siis, että porukkaa tulee elätettäväksi ja tätä ei tule sallia. Olennaista kuitenkin, missä suhteessa nämä maahanmuuton kokonaisuudessa. Tilastoissa kohtuullinen osa hakijoista perusti hakemuksensa työntekoon ja opiskeluun. Uskon, että kohtuullisen liberaalilla politiikalla (85% päätöksistä myönteisiä) voitamme enemmän kuin häviämme.

  2. Niko Lipsanen 8.3.2010 klo 23:01:

    Tämä kirjoitus ei käsitellyt maahanmuuton kokonaisuutta, vaan pakolaisia ja humanitaarista maahanmuuttoa.

    Opiskelu ja työnteko ovat oikein hyviä perusteita maahanmuutolle silloin, kun kyse on aidosti niistä. Niitäkin käytetään välillä vain keppihevosina päästä maahan, joten porsaanreiät on tukittava sieltä. Aina kun on mahdollista käyttää jotakin järjestelmää väärin, niin todennäköisesti niin myös tapahtuu.

    Uskon, että kohtuullisen liberaalilla politiikalla (85% päätöksistä myönteisiä) voitamme enemmän kuin häviämme.

    Onko sinulla tuon tueksi esittää muuta kuin oma uskomuksesi? Kun niin kovasti minulta tivasit aineistoa omien kantojeni perusteluiksi, niin voisit kyllä harrastaa samaa itsekin.

  3. ruso 10.3.2010 klo 8:33:

    Käytin sun aineistoa. Sen mukaanhan em määrät myönteisiä päätöksiä hyvin perusteluin.

  4. Niko Lipsanen 10.3.2010 klo 13:58:

    Niin, mutta mihin perustuu käsityksesi siitä, että ”voitamme enemmän kuin häviämme”? Tai hyvistä perusteluista?

  5. Niko Lipsanen 16.3.2010 klo 21:14:

    Pääkaupunkiseutu sulki ovet kiintiöpakolaisilta”, kertoo HS. Maahanmuuttajia tulvii sen verran paljon, että resurssit eivät riitä. Vastakkainasettelu kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä on siis todellinen.

    Vantaan psykososiaalisten palveluiden päällikkö Anna Cantell-Forsbom nostaa uutisessa esiin myös perheenyhdistämiset.

    Turvapaikanhakijoiden saapumista maahan on siis saatava rajoitettua, jotta voimme tarjota turvaa sitä tarvitseville pakolaisille.

  6. Niko Lipsanen 31.3.2010 klo 14:52:

    Verkkouutisissa kerrotaan, että lukutaidottomista maahanmuuttajista on tulossa ongelma. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ”Suomeen tulevista somaleista 85-90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia”. Luvussa ovat tosin mukana myös lapset.

    Ei kuulosta sellaiselta osaamisreserviltä, josta olisi hurjasti apua joskus mahdollisesti iskevän työvoimapulan ratkaisussa.

    Uutisessa kerrotaan myös, että ”Suomesta oleskeluluvan saaneet somalit jättävät kuukausittain kolmisensataa perheidensä yhdistämistä koskevaa hakemusta.” Toivottavasti niistä mahdollisimman moni hylätään.

    Perheenyhdistämiset on syytä hyväksyä vain sellaisissa tapauksissa, joissa 1) perheenyhdistäjälle on myönnetty YK:n pakolaisstatus, eli hän pakenee henkilökohtaista vainoa; 2) perheenyhdistäjällä on vakaat ja riittävän suuret tulot, jotta hän kykenee elättämään perheensä; tai 3) yhdistettävillä perheenjäsenillä on sellainen koulutus tai ammattitaito, että heidän voi kohtuullisella todennäköisyydellä katsoa voivan työllistyä Suomessa.

    Muussa tapauksessa oleskeluluvan saanut voi halutessaan yhdistyä perheensä kanssa menemällä itse sinne, missä muukin perhe on.

  7. e.e.maa 31.3.2010 klo 20:03:

    Itellassa on kohta tarvetta lukutaidottomille työntekijöille, jotta kirjesalaisuus voidaan säilyttää kun kirjeitä aletaan skannaamaan…

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO