Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman on kertonut maahanmuuttonäkemyksistään Hufvudstadsbladetille. Haastattelusta on noussut esiin etenkin se, että Rydman haluaisi luopua kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta (HS 23.2.10).
Pakolaiset sanan virallisessa merkityksessä eivät kuitenkaan ole mielestäni se varsinainen ongelma. Pakolaisten vastaanottaminenhan perustuu, tai ainakin sen pitäisi perustua, siihen, että pakolaisstatus annetaan henkilöille, jotka ovat kotimaassaan henkilökohtaisen vainon uhreja. Näille ihmisille on syytä tarjota poliittinen turvapaikka.
Kiintiöpakolaiset eivät mielestäni ole maahanmuuton varsinainen ongelma. Minusta on hyvä, että Suomi ottaa heitä vastaan. On kuitenkin oltava tarkkoja siinä, että turvapaikan saavat vain ne, jotka siihen tosiasiallisesti ovat oikeutettuja. Mitä helpommin maahan pääsee sisään, sitä vähemmän resursseja jää niiden vastaanottamiseen, jotka pakenevat vainoa eivätkä vain kurjia olosuhteita.
Kurjia olosuhteitakin riittää. Maailma on täynnä enemmän tai vähemmän sosialistisia tai jostakin muusta syystä kurjia maita, joissa eläminen ei todellakaan ole herkkua. Näitä maita ja niissä asuvia ihmisiä on kuitenkin liikaa, jotta tilannetta voitaisiin mitenkään helpottaa ottamalla kurjuutta pakenevat ihmiset länsimaihin. Se ei myöskään ole erityisen kustannustehokas tapa auttaa. Kurjuutta vähennetään vapauttamalla maailmankauppaa, painostamalla paikallisia hallituksia sekä tekemällä avustustyötä paikan päällä.
Maahanmuutto-ongelman ydin on siinä, että Eurooppaan tursuaa erilaisia paremman elämän perässä saapuvia tulokkaita, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan, mutta joilla ei myöskään ole edellytyksiä tai aina välttämättä haluakaan työllistyä täällä. Kouluttamattomille ja kielitaidottomille, usein lukutaidottomillekin, paikallista kulttuuria tuntemattomille tulijoille on täällä kovin vähän kysyntää.
Suomella on onni sijaita Euroopan perällä sivussa suurimmista maahantulijavirroista, vaikka Venäjä toki onkin aivan vieressä. Sijaintietua rapautetaan kuitenkin tehokkaasti tarjoamalla ylettömän hyvät rahalliset tuet niille, jotka maahan asti pääsevät. Se houkuttelee matkaamaan vähän pidemmällekin. Rydmanin haastattelussaan mainitsema naapurimaamme Ruotsi onkin varoittava esimerkki siitä, kuinka laajamittainen maahanmuutto-ongelma on onnistuttu saamaan aikaan myös Pohjoismaissa.
Olisikin estettävä se, että on mahdollista tulla tänne elämään anteliaan sosiaaliturvan varassa, vaikkei olisikaan oikeutettu turvapaikkaan. Etenkin hakuprosessin aikana maksettavat tuet on laskettava minimiin. Lisäksi, jos ei ole oikeutettu turvapaikkaan, niin ei pitäisi olla myöskään oikeutta perheenyhdistämiseen. Perheensä kanssa voi halutessaan yhdistyä palaamalla sinne, missä muukin perhe on.
Suomen maahanmuuttopoliitikan ongelma on se, että tänne on houkuttelevaa tulla sosiaaliturvan, mutta ei niinkään työn, takia. Tästä kirjoitin jo aikaisemmin.
Rydman kritisoi haastattelussa (suomenkielinen käännös) myös monikulttuurisuusideologiaa. Niin on syytäkin. Monikulttuurisuutta on tietysti aina ollut ja on varmasti tulevaisuudessakin, mutta voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja minkälaista monikulttuurisuutta jatkossa hyväksymme.
Kaikki eivät ole kokoomusnuorissakaan Rydmanin linjoilla. Hänen vastaehdokkaanaan puheenjohtajavaalissa ollut Tomi Sandström ja joukko muita kokoomusnuoria ovat kirjoittaneet vastineen. Sen sisältö on kuitenkin surullisen latteaa poliittista jargonia, jossa toistellaan kuluneita fraaseja.
Vastineitsijät luottavat muun muassa kotoutuspolitiiikan mahdollisuuksiin, vaikkei siinä sen enempää Ruotsissa kuin oikein missään muuallakaan ole onnistuttu. Mitään analyysiä siitä, mitä Suomessa voitaisiin tehdä paremmin, he eivät anna. Kun monikulttuurisuutta kaipaavien eväät ratkoa ongelmia ovat noin heikot, niin ei liene mikään ihme, että monikulttuurisuuden hillitseminen vaikuttaa huomattavasti toimivammalta ratkaisulta.
ruso 23.2.2010 klo 14:20:
Suomi ei tarvitse maahanmuuttopolitiikkaa. Syyt:
1. Maa on niin huitsin nevadassa (voi olla onni, mutta on se vahinkokin), ettei ihmisvirrat tule koskaan olemaan kummoiset. Lukuja en tiedä, mutta pershytinällä muutama sosiaalipummikin mahtuu aivan hyvin omiemme joukkoon.
2. Porukka on niin umpimielistä, ettei vähäänkään omasta mielenterveydestään välittävät maassa pitkään viihdy.
3. Maa on olosuhteiltaan karu, joka karkoittaa sitkeimmätkin.
Jos nyt näistä huolimatta maassa viihtyy pidempään, on tällainen maahanmuuttaja enemmän suomalainen kuin suomalaiset itse. Hän on suomalaisuutensa päättänyt, kantaväestö ei.
Hiukan vakavammin. Aiemmin persuja kohtaan esittämässäni kritiikissä peräänkuulutin vastauksia seuraaviin huomioihin:
1. Tulisi osoittaa, että suomen ulkomaalaispolitiikka on löysää (samalla ehkä epäluottamus lause ulkomaalaisvirastolle)
2. Tulisi osoittaa kohdat, jossa parannettavaa: mikä on se tapa jolla tiukentaa syyniä (samalla osoittaa, että ylipäänsä tuntee käytännöt)
3. Tulee myös osoittaa, että syynin tiukennuksella parempi lopputulos esitettyihin ongelmiin kuin esim kotouttamisen kehittämisellä
4. Tulee punnita myös, mitä tiukemmalla otteella mahdollisesti menetetään ja osoittaa hinta saavutusten valossa kannattavaksi
Ennen kohtuullisen selkeitä vastauksia näihin minun on hyvin vaikea suhtautua persujen tai kenenkään muunkaan mamu-kritiikkiin.
Monikulttuurisuus on jotenkin omituisella tavalla noussut ylipäänsä kysymykseksi. Suomi on monikulttuurinen, on aina ollut. Itse olen stadilainen ja kieleni saa vaikutteita ruotsista, venäjästä, englannista ja suomesta. Vain yksi esimerkki. Kysymys ei ole, haluammeko. Se on tosiasia.
Niko Lipsanen 23.2.2010 klo 15:21:
Olet siis samaa mieltä Rydmanin kanssa siitä, että kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta pitäisi luopua? Sehän on osa tuota maahanmuuttopolitiikkaa, mitä sinun mielestäsi ei lainkaan tarvita.
Luopuisitko myös turvapaikkojen myöntämisestä niille, jotka rajoille tulevat omatoimisesti? Vai avaisitko vain rajat auki kaikille, jotka sinne ilmaantuvat, ja jättäisit ne pakolaisleireillä viruvat vainotut sinne?
Mitä ulkomaalaispolitiikan löysyyteen tulee, niin siitä ei enää pitäisi olla epäselvyyttä. Antaahan Suomi maahanmuuttajien esimerkiksi yhdistellä perheitään muita Euroopan maita vapaammin ja maksaa muita maita suurempia avustuksia tulijoille.
Meillä on mahdollisuus vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan niin vetovoimatekijöitä muuttamalla kuin päättämällä, keitä päästetään maahan ja keiden annetaan sinne jäädä. Muilla kuin ammattiyhdistysporukalla ei liene mitään sitä vastaan, että tänne tullaan töihin, mutta humanitaarisilla syillä tulevilla maahanmuuttajilla ei työnteon edellytyksiä juurikaan ole.
Riikka 23.2.2010 klo 15:26:
Ilmeinen poliittinen harkinta, joka Rydmanin ulostulon taustalla on, ehkä selittää sen, miksi juuri kiintiöpakolaiset valittiin vastustettavaksi. Hehän ovat teknisesti ajatellen yksinkertaisin ryhmä. Tosin loogisempaa olisi ollut vastustaa pakolaisstatuksen saaneita turvapaikanhakijoita yleensä. Mutta jos ongelmia jollakin segmentillä on, ovat ne kyllä siellä perheenyhdistämisen puolella. Lauantaina keskustelimme radiossa juuri pakolaisuuden kriteereistä. http://areena.yle.fi/ohjelma/6da621080cd4f3165844e7962649255a
—
“Monikulttuurisuus on jotenkin omituisella tavalla noussut ylipäänsä kysymykseksi. Suomi on monikulttuurinen, on aina ollut. Itse olen stadilainen ja kieleni saa vaikutteita ruotsista, venäjästä, englannista ja suomesta. Vain yksi esimerkki. Kysymys ei ole, haluammeko. Se on tosiasia.”
Monikulttuurisuutta (asiaintilana) voi olla ilman humanitaarista maahanmuuttoa. Se on jopa suotavaa. Tofu-curry ja jazz-klubit ovat aika kaukana humanitaarisen maahanmuuton tunnusmerkeistä…
Timo Riitamaa 23.2.2010 klo 15:54:
Minusta hätkähdyttävintä tässä Rydmanin ulostulossa oli kuitenkin tämä:
Haastattelija: “Vad anser du om visionen om ett mångkulturellt Finland?”
Rydman: “Det är inte bra, eftersom idén består av att det i samma samhälle finns många olika sätt att tänka”
Toimittaja toteaa jutussa erikseen, että Rydman puhuu sujuvaa ruotsia. Rydman jatkaa yllälainatusta populistisella shariaviittauksella.
Mutta siis tää, että ollaan genitaalit ojossa jonkun myyttisen suomalaisen yksituumaisuuden ja monoliittisen arvopohjan perään, se tässä on vähän pelottavaa.
ruso 23.2.2010 klo 16:10:
Riitamaa: “Mutta siis tää, että ollaan genitaalit ojossa jonkun myyttisen suomalaisen yksituumaisuuden ja monoliittisen arvopohjan perään, se tässä on vähän pelottavaa.”
-Juuri näin!
Lipsanen: “Olet siis samaa mieltä Rydmanin kanssa siitä, että kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta pitäisi luopua? Sehän on osa tuota maahanmuuttopolitiikkaa, mitä sinun mielestäsi ei lainkaan tarvita.
Luopuisitko myös turvapaikkojen myöntämisestä niille, jotka rajoille tulevat omatoimisesti? Vai avaisitko vain rajat auki kaikille, jotka sinne ilmaantuvat, ja jättäisit ne pakolaisleireillä viruvat vainotut sinne?”
-ymmärrät hyvin, etten tarkoittanut näin.
“Mitä ulkomaalaispolitiikan löysyyteen tulee, niin siitä ei enää pitäisi olla epäselvyyttä. Antaahan Suomi maahanmuuttajien esimerkiksi yhdistellä perheitään muita Euroopan maita vapaammin ja maksaa muita maita suurempia avustuksia tulijoille.”
-onko todella näin ja kuinka suhtautuu maahanmuuttopolitiikkamme kokonaisuuteen?
Niko Lipsanen 24.2.2010 klo 5:09:
Riikalle: Kiintiöpakolaiset varmaankin valikoituivat Rydmanin agendalle juuri teknisen helppouden takia. Se oli silti huono valinta. Ennemmin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka saadaan pelastettua mahdollisuus myöntää turvapaikka sorretuille eri puolilla maailmaa. Se ei välttämättä tulevaisuudessa onnistu, jos järjestelmää käytetään massiivisesti väärin, kuten nykyisin tapahtuu.
Timo Riitamaalle: Ei shariaviittaus ole populistinen. Se on paikoin todellisuutta jo länsimaissakin. Erilaiset oikeuskäsitykset ovat monikulttuurisuuteen liittyvä aito ongelma osoittivat genitaalit sitten ihan mihin suuntaan tahansa.
Rusolle: Et varmaan tarkoittanut niin, mutta nuo ovat kuitenkin osa maahanmuuttopolitiikka, mitä taas sinun mielestäsi ei tarvita.
ruso 24.2.2010 klo 9:06:
1. Kuinka massiivisesti käytetään väärin?
2. Jos massiivisesti, miten seulamme epäonnistuu?
3. Miten seula olisi korjattavissa?
…nämä periaatteessa jo edellä esittämäni kysymykset, vain toisin sanoin.
Niko Lipsanen 25.2.2010 klo 17:39:
Välillä vaikuttaa siltä kuin Ruso ei lainkaan seuraisi uutisia. Lienee yksiselitteisen selvää, että turvapaikkajärjestelmästä on tullut maahanmuuton väylä Eurooppaan. Kertoohan siitä sekin, että valtaosa turvapaikanhakijoista ei saa pakolaisstatusta, eli heidän hakemuksensa ovat perusteettomia. Tyypillisesti heitä ei kuitenkaan siitä huolimatta voida palauttaa.
Googletin joitakin linkkejä. Alankomaissa ollaan huolissaan siitä, kuinka paljon somalit huijaavat turvapaikkaa hakiessaan. Suomessakin on uutisissa ollut vähän aikaa sitten se, kuinka bulgarialaiset tulevat tänne vain luukuttamaan avokätisiä tukia.
Tukien merkityksestä kertonee sekin, että esimerkiksi Baltian maihin suuntautuu kovin vähän turvapaikanhakijoita. Kyllä sieltäkin turvapaikan saa, jos on tosiasiallisesti sen tarpeessa, mutta ei avokätisiä tukia, kuten Suomessa.
Huomionarvoista on myös se, että valtaosa turvapaikanhakijoista tuhoaa henkilöllisyystodistuksensa ja matkustusasiakirjansa ennen turvapaikan hakemista. Ei kai siihen olisi mitään syytä, jos hakemus on täysin aiheellinen?
Verkkouutisten sivuilta löytyy myös aihepiiriä käsittelevä uutinen pdf-muotoisena.
ruso 26.2.2010 klo 8:46:
Et vastaa kysymyksiin…
Niko Lipsanen 26.2.2010 klo 13:37:
Eikö tuossa yllä nimenomaisesti ole vastaus ensimmäiseen kysymykseesi?
ruso 26.2.2010 klo 15:22:
Se, että väärinkäytöksiä on, ei kerro, mikä väärinkäytösten volyymi kokonaiskuvassa. 1 lehtijuttu ei kovin informatiivinen.
Paavo Ojala 26.2.2010 klo 19:42:
Ruso:
Et pidä maahanmuuttoa ongelmana, koska se on ja tulee olemaan niin vähäistä. Tämä argumentti ei kuitenkaan päde moneenkaan muuhun asiaan. Koitamme vähentää vaikka nuorten syrjäytymistä, vaikka vuositasolla olisi vain pieni joukko joka todella syrjäytyy.
Toisaalta nykyinen maahanmuutto jo aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Työttömyydestä ja syrjäytymisestä kärsivä somaliväestö ei ole merkityksetön.
Olet todella sitä mieltä, että suomeen asti liikkuminen on niin kallista tai vaikeaa, ettei tulijoita ole, vaikka elintasoero on merkittävä ja monenlaisia ongelmia on maailmalla joita mieluusti ihmiset pakenevat.
Seula käsittääkseni vuotaa pahiten siinä, että jokainen yksittäistapaus on inhimillisesti katsottuna sellainen, ettei kukaan tahdo olla palauttamassa huonoihin oloihin. En tiedä miten maahanmuuttoa voidaan vähentää ja estää ilman, että sen toteuttajien täytyy olla julmia ja tehdä sellaisia päätöksiä, joista lukeminen tekee pahaa suomalaisille.
Halla-ahon laskelmien mukaan turvapaikanhakijoista jonakin vuonna suomeen jäin 476 henkeä. Mikä sekään ei ole kauhean paljon. Perheenyhdistämisellä tulevien määrää en tiedä, enkä muiden muiden syiden kautta tulevien muiden ongelmallisten ryhmien tuloa. http://www.halla-aho.com/scripta/numerologiaa_yksinkertaisille.html
Tokihan on selvää, että on ongelmallisia ryhmiä, jotka aiheuttavat negatiivisia ulkoisvaikutuksia: luottamuksen vähentymistä, hankaluuksia tapakulttuurien kohtaamisissa, jolloin ei tule uutta, vaan tapakulttuuri rappeutuu tehden käyttäytymisestä hankalampaa. lisäksi monet pienipalkkaiset aiheuttavat nettokustannuksia.
Kansankokonaisuuden jukka ansiokkaasti miettii sitä, millaisia vaikutuksia voi olla sille tapayhteiskunnalle ja luottamukselle, mitä suuri maahanmuutto voi aiheuttaa
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2010/02/maahanmuutto-ja-tehokkuus-osa-2.html
Mielestäni Väyrynen on aivan oikeassa, että on tärkeää kotoutuvatko maahanmuuttajat. Hädänalaisia ihmisiä riittää. Jos pelastamme kurjuudesta hyvin kotoutuvia ihmisiä, niin voimme ottaa enemmän ja pelastaa enemmän ihmisiä kurjuudesta, vaikka tiettyjä joukkoja syrjittäisiinkin.
Niko Lipsanen 26.2.2010 klo 21:31:
Vastasin Ruson kysymyksiin kirjoittamalla aiheesta uuden merkinnän:
Pakolaisten vastaanotto turvattava myös tulevaisuudessa
Anna 27.4.2010 klo 10:43:
En yksinkertaisesti ymmärrä, mistä johtuu harhaluulo, että Suomen sosiaaliturva tarjoaisi “ylettömän hyvät rahalliset tuet”? Käsittääkseni suomalainen sosiaaliturva on ollut viimeiset 15 vuotta kaukana pohjoismaisesta tasosta, käytännössähän sosiaali- ja terveysmenot ovat alle EU:n keskitason ja Italian sekä Iso-Britannian tasolla? Esimerkiksi toimeentulotuki on 1,5-2 kertaa korkeammalla tasolla muissa Pohjoismaissa. Ehkä turvapaikanhakijoiden tuet ovat todella korkeat, mutta muuten suomalainen sosiaaliturva ei eurooppalaisessa mittakaavassa todellakaan ole korkea.
Niko Lipsanen 27.4.2010 klo 11:53:
Suomi eroaa siinä, kuinka helppo maahanmuuttajan on päästä maan sosiaaliturvan piiriin. Suomi eroaa myös siinä, että täällä perheenyhdistäminen onnistuu helpommin kuin useimmissa muissa maissa.
Selittääkö Anna mielestäsi mikään muu huikeita eroja turvapaikanhakijoiden määrässä Suomen ja Viron välillä kuin se, että Suomessa tarjotaan huikeasti paremmat sosiaaliset edut maahanmuuttajille? Turvapaikan kyllä saa Virostakin, jos on sellaiseen oikeutettu.