Lipsanen & Ruso

Rautalankaa Kataiselle pakkoruotsista

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen yrittää selitellä, ettei puoluekokous olisikaan kannattanut pakkoruotsin poistamista, vaikka asiaa koskeva aloite hyväksyttiinkin puoluekokouksessa.

Katainen perustelee näkemystään sillä, että puoluekokouksessa oli käsittelyssä kolme pakkoruotsin poistamista vaativaa aloitetta (aloitteet 104–106), joista vain yksi hyväksyttiin (aloitteet pdf-tiedostona; Antti Kökkö kertoo hyväksytyn aloitteen olleen nro 106). Lisäksi käsittelyssä oli aloite, jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen erityisaseman purkamista (103). Senkin puoluekokous hylkäsi.

Katainen onnistuu olemaan väärässä ainakin kahdella eri tavalla yhtä aikaa.

Ensinnäkin, jos puoluekokous hyväksyy vain yhden pakkoruotsia vastustavan aloitteen, niin se tarkoittaa sitä, että puoluekokous näkee siinä esitetyn tavan vastustaa pakkoruotsia olleen parempi kuin ne, mitä kahdessa muussa ehdotettiin. Kyseissä Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry:n aloitteessa vaaditaan pakkoruotsin korvaamista pakollisella, mutta vapaasti valittavalla kielellä. Tämä on itse asiassa malli, jota olen itsekin useampaan kertaan puolustanut.

Sillä, onko Suomi kaksikielinen maa, ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Siitä, että ruotsi on virallinen kieli seuraa vain se, mitä kielen virallisesta asemasta eri laeissa säädetään seuraavaksi. Se voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että viranomaispalveluja on oltava tarjolla virallisilla kielillä. Kielen virallisuudesta ei kuitenkaan mitenkään yksioikoisesti seuraa, että sen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa.

Itse asiassa tuo, mitä sanon edellisen kappaleen viimeisessä virkkeessä, on selitetty myös hyväksytyn pakkoruotsialoitteen tekstissä. Tämä on siten myös puoluekokouksen virallinen näkemys kielen virallisuuden ja pakollisuuden suhteesta toisiinsa.

Toiseksi, Katainen ei pitkästä puoluekokemuksestaan huolimatta näytä tajunneen, mitä aloitteen hylkääminen tarkoittaa. Aloitteen hylkääminen ei ole kannanotto aloitteessa esitettyä asiaa vastaan. Aloitteen hylkääminen tarkoittaa vain sitä, että puoluekokous ei näe tarpeelliseksi ottaa kantaa aloitteessa esitettyyn asiaan. Siksi ei voi laskea niin, että kun kaksi aloitetta hylättiin (tai kolme, jos perustuslakialoite lasketaan mukaan) ja yksi hyväksyttiin, niin loppujen lopuksi puolue olisi enemmän pakkoruotsin kannalla kuin sitä vastaan.

Jotta puoluekokouksen voisi katsoa kannattavan pakkoruotsia, olisi siellä pitänyt hyväksyä pakkoruotsia kannattava aloite. Sellaista ei kuitenkaan mikään yhdistys ollut katsonut tarpeelliseksi edes laatia. Siksi saldoksi jää, että pakkoruotsia vastustava aloite tuli hyväksytyksi, ja se on siis puolueen kanta.

Aloitteiden lisäksi kantaa voidaan ottaa ponsiesityksillä. Ponnet eivät ole sitovia, mutta sellaista voi esittää asiaan liittyvässä kohdassa. Jos pakkoruotsin puolustajat olisivat halunneet kantansa kuuluviin, he olisivat voineet tehdä pakkoruotsialoitteen yhteyteen ponnen, jossa olisi vaadittu pakkoruotsin säilyttämistä. Käsittääkseni mitään sellaista pontta ei puoluekokouksessa kuitenkaan esitetty, saati sitten hyväksytty.

Kataisen on ihan turha kiemurrella irti siitä, etteikö pakkoruotsin vastustaminen olisi nyt kokoomuksen virallinen kanta. Sitä se on, vaikka se ei Kataisen oma mielipide olisikaan.

Keskustelu

Yhteensä 9 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Rautalankaa Kataiselle pakkoruotsista”

  1. ruso 14.6.2010 klo 18:58:

    …jos voittaneissa kannoissa on ristiriitaisuutta, niitä koskevat aloitteet olisi ollut fiksua käsitellä yhdessä: siis jos yksi hyväksytään, niin muut hylätään.

    Itseäni on ilahduttanut kokousaloitteiden saama julkisuus ylipäänsä. Vaikuttanut tavanomaista suuremmalta. Niistä virinnyt keskustelu on parhaita tapoja edistää innostusta politiikkaan: liittymällä paikallisyhdistykseen saa suoran väylän vaikuttaa valtakunnan politiikkaan!

    Siksikin kokousmuodot ovat tärkeitä. Muuten vaarana on, että jää paha maku koko touhusta.

    Itse asiasta. Henk.koht olisin satsa på svenskaani käyttämäni ajan satsannut mieluummin vaikka ranskaan tai espanjaan. Ikäpolvessani ruotsin opiskelu on suurimmalle osalle pakollinen suoritus, joka unohdetaan. Tuolla suorituksella ei vahvisteta ruotsin kielen perustuslaillista asemaa, joka puolestani ok.

  2. äiti ja ope 14.6.2010 klo 20:24:

    Miksi pakkoruotsia väitetään perustuslain sanelemaksi? Tämä on selitettävä kansalle nyt ilman sarvia ja hampaita – ja mielummin perustuslakiin erikoistuneen lainoppineen sanoin.

    Mielestäni edes ruotsinkieliset juristit eivät ole väittäneet, että pakkoruotsi kuuluisi perustuslakimme kirjaimeen. He ovat puhuneet lähinnä perustuslain hengestä.

    Ruotsinkielisillä yleisen tulkinnan mukaan pakollisen ruotsin purkaminen vaarantaisi perustuslain henkeen kirjatun kahden kansalliskielen tasavertaisen aseman. Tarkkaa kohtaa ei voi eikä tarvitse perustuslaista osoittaa.

    Käsittääkseni Kataisen täytyy olla tietoinen siitä, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia vaan että kytkentä on monisärmäisempi ja tulkinnallinen. Miksi hän sitten rinnasti ja riitautti kokouksen päätökset
    – toisaalta olla puuttumatta ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan ja
    – toisaalta purkaa pakollinen ruotsi?

    Meillä ei ole riippumatonta perustuslakituomioistuinta, joka monissa maissa valvoo maan perustuslain toteutumista. Suomessa perustuslain toteutumista valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta, jota johtaa tällä hetkellä Kimmo Sasi. Olisiko Katainen saanut häneltä ohjeet perustuslakimme tulkannasta? Perustuslakivaliokunnan vetäjän tulkinta perustuslaista on varmasti varsin arvovaltainen – mutta se tulisi tuoda rehellisesti esille.

    HBL:n sivuilla Sasi kommentoi, ettei puoluekokouksessa voittaneella ehdotuksella ole mitään käytännön merkitystä, sillä ruotsin asema on turvattu perustuslaissa (motionen inte har någon praktisk betydelse eftersom svenskans ställning är tryggad i grundlagen). Hänen mukaansa ei voida ajatellakaan, että pakollinen kouluruotsi poistuisi (Enligt honom är det därför otänkbart att avveckla den obligatoriska skolsvenskan). Voisiko Sasi sanoa näin, ellei hänellä olisi hallussaan nykyisen valiokunnan kielipoliittinen tulkinta perustuslaista?

    Jos Katainen ja Sasi aikovat ohittaa puoluekokouksen päätöksen vetoamalla siihen, että pakkoruotsin poistaminen olisi vastoin perustuslakia, on tämän perustuslain tulkinnan avaaminen äänestäjille vähintä, mitä voidaan tehdä.

  3. Jules Lehtonen 14.6.2010 klo 21:07:

    Ruotsinkielisillä yleisen tulkinnan mukaan pakollisen ruotsin purkaminen vaarantaisi perustuslain henkeen kirjatun kahden kansalliskielen tasavertaisen aseman>>
    Kokoomusväen hyväksymä aloite “toisen kotimaisen kielen” muuttamisesta valinnaiseksi ei muuta kansalliskielten suhteita: Ruotsinkielisiltähän poistuu samalla pakkosuomi.
    Katainen ja varsinkin Sasi sumuttavat kansaa- tietysti ruotsalaisten äänien toivossa..Mutta entäs me valtaväestö ?
    Onko meidän äänemme jo varmistettu ? Aika ylimielistä..

  4. Niko Lipsanen 14.6.2010 klo 21:58:

    Katainen perustelee omaa kantaansa Verkkouutisissa. Siinä on yksi hylättyihin aloitteisiin liittyvä kohta, joka vaatii kommentointia:

    Puoluekokous yhtyi näiden aloitteiden osalta puoluehallituksen perusteluihin, joissa ei katsota aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä eikä muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.

    Ei pidä paikkansa, Jyrki. Puoluehallituksen esitys oli yksinkertaisesti, että aloitteet hylätään. Puoluehallitus toki perusteli näkemyksensä, mutta perusteluista ei äänestetty, vaan aloitteista.

    Puoluekokouksessa oli käsittelyssä myös aloitteita, joihin puoluehallituksen esitys oli muotoiltu: “Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.” Tällaisessa tapauksessa kyse on siitä, että puoluehallitus esittää oman kantansa hyväksymistä aloitetekstin sijaan. Pakkoruotsialoitteisiin puoluehallitus sen sijaan esitti, että aloitteet hylättäisiin. Tällöin äänestetään vain ja ainoastaan aloitteiden sisällöstä.

    Kataisen tulkinta johtaisi absurdeihin tilanteisiin. Kyseessähän oli tilanne, jossa puoluehallitus vastasi kaikkiin kolmeen pakkoruotsialoitteeseen yhteisellä aloitevastauksella. Ilmeisesti Kataisen tulkinta on, että jos yksikin noista aloitteista hylätään, niin silloin puoluehallituksen perustelut aloitteiden hylkäämiselle tulevat hyväksytyksi.

    Tämä tarkoittaisi, että jotta puoluehallituksen aloitevastaus tulisi hylätyksi, olisi kaikki aloitteet, joihin sillä vastataan, hyväksyttävä. Mutta koska aloitteet ovat osin ristiriidassa keskenään, saisi puoluehallitus tästä verukkeen olla tekemättä mitään. Ainoa mahdollinen ristiriidaton päätös olisi siten hyväksyä kiltisti puoluehallituksen vastaus. Sillä, mitä aloitteita puoluekokouksessa hyväksytään, ei siten olisi minkäänlaista merkitystä.

    Mielenkiintoinen sivujuonne on se, että käsittelyssä olleessa Töölön kansallisseura ry:n aloitteessa nro 104 esitettiin itse asiassa kahta eri asiaa: muutosta ruotsin kielen perustuslaillista asemaan ja ruotsin pakollisesta opetuksesta luopumista. Puoluehallitus vastaa myös tähän aloitteeseen samalla aloitevastauksella kuin muihinkin pakkoruotsialoitteisiin, mutta viittaa perustuslakikysymyksen osalta vastaukseensa aloitteeseen nro 103 (Kokoomuksen Nuorten Liitto ry: Ruotsin kielen perustuslaillisen erityisaseman purkaminen)

    Minkä aloitevastauksen puoluekokous tämän aloitteen hylätessään Kataisen mielestä hyväksyi? Vain toisen (kumman?), molemmat, vai eikö kumpaakaan?

    Kuten nähdään, Kataisen käsitys puoluehallituksen aloitevastausten roolista puoluekokouksen päätöksiä tulkittaessa johtaisi täysin absurdeihin lopputuloksiin.

  5. Toivo Kivimäki 17.6.2010 klo 21:24:

    Tämä on paras kirjoitus tästä aiheesta tähän mennessä. Aivan suoraan voi kyllä sanoa, että Katainen valehtelee. Hän tekee sen sitä paitsi tahallaan ja kuvittelee mitä ilmeisimmin, että kukaan ei huomaa mitään. Väärä kuvitelma.

    Kokoomuslainen yhdistysoikeuden asiantuntija, Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen esittää näkemyksensä aloitteiden hylkäämisen ja hyväksymisen velvoittavuudesta omassa blogissaan:
    http://mattimuukkonen.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/16/puolueiden-kannanmuodostus-valinkauhaan/

    Ei ole kahta sanaa siitä, etteikö Kokoomuksen puoluekokouksen hyväksymä täysin selvä kanta olisi, että Kokoomuksen mielestä pakollinen toinen kotimainen pitää korvata vapaasti valittavalla toisella kielellä.

    Ihmettelen, millainen moraali on ihmisellä, joka pystyy valehtelemaan tuolla tavalla. Panee epäilemään, että alle vuoden päässä siintävä mahdollinen pääministeriys on sokaissut Kataisen ja hänen lähipiirinsä, ja kaikki sellaiset pikkuasiat kuin totuus ja kunnia ovat tälle päämäärälle alistettuja.

  6. ruso 18.6.2010 klo 13:06:

    mä en kyllä epäile Jyrkin vilpittömyyttä asiassa, vaikka omat johtopäätökseni ovatkin vastakkaiset.

  7. Toivo Kivimäki 18.6.2010 klo 17:36:

    Valehtelu on ilman mutta tahallista. 1990-luvun alkupuolelta kokoomustoiminnassa mukana ollut henkilö ei voi oikeasti olla noin tietämätön kokousmenettelystä ja poliittisten kantojen muodostumisesta formaaleissa kokoustilanteissa.

    Ymmärrän täysin, että julkisuudessa täytyy näytellä teatteria ja tunnustaa uskoa, niin nolon näköistä kuin se onkin. Edes omalle kannattajakunnalle olisi kuitenkin voinut reilusti myöntää, että syy tällaiselle venkoilulle on puhdas poliittinen realiteetti. Sen sijaan, että Katainen olisi perustellut omilleen asiat todellisilla syillä, hän aliarvioi näiden ymmärrystä tahallaan ja loukkaa syvästi niitä, joiden vapaaehtoiseen työpanokseen hänen tuleva mahdollinen pääministeriytensä ainoastaan voi perustua.

    Uudessa Nykypäivässä on lehtijutun muotoon puettuna julkaistu Kataisen blogiselittely melkein sanasta sanaan sellaisenaan, perusteluineen ja vääristelyineen kaikkineen. Kataiselle on varmasti tullut puoluekokouksen jälkeen niin paljon palautetta virhetulkinnastaan, että hänen on täytynyt viimeistään niiden myötä huomata, että metsään on menty. Ja oma oletukseni siis on, että hän on aloitteen hyväksymisestä säikähtäneenä keksinyt “ristiriita” -selityksensä niiltä istuviltaan, eikä hänessä ole ollut miestä korjaamaan selitystään enää sittemmin.

    Tässä puolueessa alkaa selkäydin mädäntyä ja karvoja kasvaa kämmeniin, jos meininki oikeasti on muuttunut sellaiseksi kuin näyttää muuttuneen. Voi vain toivoa, että vihaiset kannattajat eivät lähde etsimään muita vaihtoehtoja vaan pysyvät mukana vaikka kiusallaan.

  8. Paluuviite: Tweets that mention Rautalankaa Kataiselle pakkoruotsista -- Topsy.com (14.6.2010 17:50)
  9. Paluuviite: Muutamia lisäperusteluita Jyrki Kataisen erottamiseksi tehtävästään « Mesikämmen (5.7.2012 23:18)