Lipsanen & Ruso

Hehkulamppusotku esimerkki sääntelyn tehottomuudesta

Kirjoitetaanpa vaihteeksi taas vähän maallisemmista aiheista, vaikka kirkollisvaalit ovatkin kovasti pinnalla.

Euroopan unionissa päätettiin, että hehkulamput kielletään direktiivillä. Tarkoitus oli sinänsä hyvä, sillä hehkulamput ovat energiasyöppöjä. Vaihtamalla ne Euroopan-laajuisesti energiansäästölamppuhin saadaan mittavat ympäristöhyödyt.

Toteutus kuitenkin meni pahasti pieleen, kuten odottaa saattaa. Hehkulamput ovat palanneet takaisin uusilla nimillä. Saksassa niitä myydään itsevalaisevina lämpöpalloina, koska lämpöähän ne tosiasiallisesti enemmän tuottavat kuin valoa. Suomessa hehkulamppuja taas voidaan myydä saunalamppuina, koska energiansäästölamput eivät sovellu saunalämpötiloihin (ks. esim. US 28.10.10.).

Tämänkin olisi voinut toteuttaa yksinkertaisemmin haittaverotuksella. Olisi lätkäisty energiansäästölampuille haittavero tai jokin energiamaksu, ja tehty niistä kalliita. Ne, jotka tarvitsevat hehkulamppuja johonkin erikoiskäyttöön tai eivät vain syystä tai toisesta pidä energiansäästölampuista olisivat voineet lamppunsa edelleen ostaa, mutta maksaneet lisähinnan tuhlailevasta energiankäytöstä. Hintaohjaus olisi taannut, että valtaosa kuluttajista olisi vaihtanut hehkulampuista vähemmän kuluttaviin vaihtoehtoihin.

En tiedä, liittyykö tähän joitakin hallinnollisteknisiä ongelmia, että unioni ei voi määrätä verotuksesta, mutta voi kieltää asioita direktiivein. Julkinen sektori on luontaisesti byrokraattinen ja tehoton, ja usein hyviä toimintamalleja ei voida toteuttaa jonkin tämäntapaisen esteen takia. Siksi turvaudutaan huonompiin tai täysin toimimattomiinkin ratkaisuihin.

Joka tapauksessa haittaverolla hehkulamppuasia olisi saatu hoidettua paljon suoraviivaisemmin kuin hankalalla sääntely- ja kieltopolitiikalla.

Keskustelu

Yhteensä 2 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Hehkulamppusotku esimerkki sääntelyn tehottomuudesta”

  1. jmk 28.10.2010 klo 16:42:

    Mitää tarvetta erilliselle lamppujen haittaverolle ei tosin olisi ollut, kun tavoitteena on kumminkin sähkön säästö. Jos kerran sähköä halutaan säästää, sen kun lätkäistään sähkölle vero. (Ai mutta sehän on keksitty jo! Ei siis olisi oikeasti tarvinnut tehdä mitään.)

    Sähkön verottaminen lamppujen sijasta on fiksumpaa mm. siksi, että eri kohteissa lampuilla on aivan erilaiset käyttöajat. On älytöntä, että johonkin 1 h/kk käytettävään vaatehuoneen tms. komeron valaisimeen pitää ostaa kallis loisteputkilamppu. Näin saavutettava sähkön säästö ei ole missään järjellisessä suhteessa investointiin. Jos vero olisi sähkön hinnassa, kuluttaja voisi itse päättää, että vähäisen kulutuksen kohteessa käytetään edullisia hehkulamppuja.

  2. Niko Lipsanen 28.10.2010 klo 16:48:

    Pelkkä sähkövero ei välttämättä olisi ollut riittävä kannustin hehkulamppuasiassa, koska lamppua ostettaessa halpa hinta saattaa usein motivoida enemmän kuin käyttöiän kuluessa saavutettavat säästöt.

    Jos lamppua käytetään vain vähän, niin se myös kestää pidempään. Sitä ei tarvitse ostaa niin usein, ja haittavero per vuosi jää matalammaksi. En siksi näe tuota vaatekomeroesimerkkiä mitenkään merkittävänä vasta-argumenttina.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO