Lipsanen & Ruso

Suomalaista politiikkaa voi jatkossakin verrata maalipinnan kuivumiseen

Ulkomainen lehdistö on kuvannut suomalaisen politiikan olevan yhtä jännittävää kuin uuden maalipinnan kuivumisen seuraamisen. Persu-jytkyn on kerrottu muuttaneen tämän. (NY Times 22.4.2011)

Persuja on kuvattu nationalistiseksi protestiliikkeeksi. Oli persut sitä tai ei, nationalistinen protestiliike olisi lähtökohdiltaan paradoksaalinen. Nationalistille oma maa on kaikista paras. Jos se todella olisi sitä, niin miksi protestoida? Nationalistille asiaan ei voisi kuitenkaan vaikuttaa, sillä oma maa olisi joka tapauksessa paras, vaikka se ei sitä todellisuudessa olisikaan. Toisin sanoen olisi ihan sama, kuka olisi vallassa.

Näin ollen olkoon persut vain protestiliike. Lehtitietojen perusteella ryhmä on sisäisesti hajanainen (aivan kuten mikä tahansa riittäviin mittoihin kasvanut poliittinen ryhmä), joita yhdistää kolme poliittista kysymystä: 1) EU-kriittisyys, 2) pakkoruotsivastaisuus ja 3) maahanmuuttokriittisyys vaihtelevasti. Muissa kysymyksissä on enemmän variaatiota.

Maahanmuuton osalta Soini on jo ilmoittanut edellisen hallituksen toimet riittäviksi. Olkoon tämä osittainen vastaus aiempaan kritiikkiini. Pakkoruotsi ei periaatteellisuudestaan huolimatta oikein riitä poliittiseksi ohjenuoraksi.

EU:sta persut tuskin haluavat erota ja vaikka haluaisivatkin, heidän äänensä eivät siihen riitä. Kun EU-pöydissä kerran ollaan, kannattaa niissä persuille kelpaavassa isänmaallisessakin hengessä istua jatkossakin rakentavina, aktiivisina ja yhteistä eurooppalaista etua hakevina eli jatkaa vanhalla kunnon Lipposen ns ”kaikkiin ytimiin” -linjalla. Mikäli soinilainen maltillisuus ei ryhmälle riitä, niin se todennäköisesti hajoaa.

Niinpä persut rynnivät innolla hallitukseen. Henkenä on sateenkaarikonsensus, jos edes yhtä nykyisistä kolmesta suuresta ei vanhaan tapaan pudoteta pois. Jotta samaan pöytään mahdutaan, on vaaliretoriikan kiehuvat padat jäähdytettävä ja niinpä soppa on jälleen syödessä valmistamista haaleampaa. Näin ollen Ilmoilla olevin odotuksin jytky ei ole siis edes protestiliike ja suomalaista politiikkaa voi jatkossakin verrata uuden maalipinnan kuivumiseen.

Keskustelu

Yhteensä 7 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Suomalaista politiikkaa voi jatkossakin verrata maalipinnan kuivumiseen”

  1. Timo Riitamaa 25.4.2011 klo 23:29:

    Jos sivuutan tämän Halla-ahon-Hirvisaaren falangin – jonka toteaisin pelottavan minua, ellei sekin olisi vallitsevassa keskusteluilmapiirissä väkivaltainen hyökkäys Halla-ahon-Hirvisaaren falangia kohtaan – Perussuomalaisten kautta kanavoitunut protesti on käsittääkseni ollut protesti sosiaalista kurjistumista vastaan. Eikö yhteiskunnan eriarvoistumiseen kohdistuva kritiikki voisi siis olla neljäs yhdistävä tekijä?

    Minä uskaltaudun vertaamaan suomalaista politiikkaa kuivuvaan maaliin vasta kun näen hallitusohjelman ja sen, pysyykö hallitus vuotta kasassa.

  2. ruso 26.4.2011 klo 9:04:

    Totta.

    Tekstini oletukset
    -ilmoilla olevat odotukset eli kok-sd-persu-joku, joka varsin laaja pohja. Odotan jonkun höllentävän vaalipuheitaan…
    -soinilainen maltillisuus voittaa persujen sisäiset väännöt
    …muussa tapauksessa tilanne tietenkin toinen.

  3. Niko Lipsanen 26.4.2011 klo 17:15:

    Henrikin käsitepyörittely kaatuu tällä kertaa omaan näppäryyteensä:

    … nationalistinen protestiliike olisi lähtökohdiltaan paradoksaalinen. Nationalistille oma maa on kaikista paras. Jos se todella olisi sitä, niin miksi protestoida?

    Eikö nationalistinen protesti voisi olla protesti sitä vastaan, että maata yritetään muuttaa toisenlaiseksi? Tästä persujen voitossa jossakin määrin todennäköisesti on kysekin. Nationalistit varmaankin pitävät omaa maataan parhaana ja haluavat siksi säilyttää siinä ne piirteet, jotka heidän mielestään tekevät siitä parhaan.

    Nationalistille asiaan ei voisi kuitenkaan vaikuttaa, sillä oma maa olisi joka tapauksessa paras, vaikka se ei sitä todellisuudessa olisikaan. Toisin sanoen olisi ihan sama, kuka olisi vallassa.

    Vaikka oletettaisiin todeksi Henrikin käsitys, ettei maa voi millään keinoin mennä niin huonoon jamaan, etteikö se nationalistin mielestä silti olisi paras, niin eikö nationalisti silti voi täysin mielekkäästi protestoida sitä vastaan, että maasta ollaan hänen näkökulmastaan tekemässä aiempaa huonompi?

    Nationalistisen protestin osoittaminen lähtökohdiltaan tai muutoinkaan paradoksiksi taisi jäädä ainakin tällä kertaa Henrikiltä tekemättä.

  4. Niko Lipsanen 26.4.2011 klo 17:30:

    Viittaatko muuten Soinin maahanmuuttopoliittisten linjausten suhteen HS:n uutiseen 18.4.?

    Soinilla ei uusia vaatimuksia maahanmuuttopolitiikkaan

    Jos viittaat, niin olisi ehkä kannattanut lukea muutakin kuin pelkkä otsikko:

    Maahanmuuttopolitiikan suhteen Soinilla ei heti ollut uusia vaatimuksia hallitusohjelmaan.

    ”Ei, katsotaan nyt kaikessa rauhassa. Myös eduskuntaryhmässä keskustellaan näistä asioista.”

    Soini ei toki ole ollut erityisen maahanmuuttokriittinen, mutta ei tuo siltä kuulosta, että hän jo nyt ilmoittaisi, ettei maahanmuuttopolitiikassa tarvita uusia toimenpiteitä. Korjaa toki, jos minulta on jäänyt jokin asiaan liittyvä uutinen huomaamatta.

  5. ruso 26.4.2011 klo 19:26:

    Miten tämän nyt sitten tulkitsisi: ”I am rather pleased that the situation is now very good” (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Näin+Soini+puhui+haastattelussa+maahanmuutosta/1135265373705).

    Tulkitsin edustamani kannalta suopeasti.

  6. Niko Lipsanen 26.4.2011 klo 22:16:

    Minä tulkitsisin tuon niin, että tuossa viittaamassasi ennen vaaleja tehdyssä haastattelussa Soini puhuu lähinnä omista ajatuksistaan. Ja kuten tunnettua, Soinille maahanmuuttokysymykset eivät ole mitenkään keskeisiä.

    Tuossa minun viittaamassani, heti vaalien jälkeen tehdyssä haastattelussa, taas on puhe perussuomalaisten vaatimuksista hallitusohjelmaan liittyen. Siinä Soinin on otettava huomioon se, ettei hän ole eduskuntaryhmässä yksin.

    Eli vaikkei asia juuri Soinille niin keskeinen olekaan, niin sosiaalisen maahanmuuton tiukentaminen saattaa hyvinkin päätyä perussuomalaisten vaatimuslistalle. Toivotaan ainakin, että näin tapahtuu.

    Tuossa sinun linkittämässäsi artikkelissa Soini sanoo turvapaikanhakijoihin liittyen:

    — for example you are coming and seeking asylum here: if you are meeting the criteria, welcome!

    Kannattaa huomata, että tuota vastustavat ovat hyvin pieni marginaali. Nuivemmatkin maahanmuuttokriitikot ovat yleensä sitä mieltä, että pakolaisstatuksen täyttävät turvapaikanhakijat on otettava maahan. Ongelma on se, että iso osa niistäkin, jotka eivät turvapaikan kriteerejä täytä, saa silti jäädä maahan. Siitä Soini ei tuossa sano mitään.

    Ja onhan sekin totta, että väistyvä hallitus loppumetreillään teki maahanmuuttopolitiikkaan joitakin parannuksia. Sitä perusongelmaa ne eivät kuitenkaan muuttaneet, että Suomi on edelleen liian houkutteleva sosiaalisperustaisen maahanmuuton kohde.

  7. ruso 26.4.2011 klo 22:27:

    ”Siinä Soinin on otettava huomioon se, ettei hän ole eduskuntaryhmässä yksin.”

    Kuten todettu, toivon soinilaisuuden voittavan ko ryhmässä ja aiempi kritiikkini koski Soinin suhdetta väittämääni ”puolueen ongelmallista suhdetta äärinationalismiin” kohtaan.

    ”Ja kuten tunnettua, Soinille maahanmuuttokysymykset eivät ole mitenkään keskeisiä.”

    Tämä on minulle aiemman valossa uutta (mielestäni positiviisesti ja ”ongelman” oikein suhteuttaen).

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @lipsanenruso

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO