Lipsanen & Ruso

Keskustakirjastoa ajetaan epämääräisin perustein

Kyselin puolitoista kuukautta sitten, että mihin Helsingissä tarvitaan keskustakirjastoa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, varavaltuutettu Hannu Oskala (vihr) vastasi kysymykseeni eilen.

Keskustakirjaston kannattajilta on ollut vaikea repiä irti perusteluita, joten olen iloinen Oskalan vastauksesta. Vastaus jättää monia asioita avoimeksi, mutta antaa pohjan jatkokeskustelulle. Siksi näinkin aiheelliseksi vastata Oskalalle uudella blogimerkinnällä.

Oskala perustelee keskustakirjaston tarvetta seuraavilla argumenteilla:

– Helsingillä ei ole “keskustakirjastoa”, lippulaivaa pääkaupunkiseudun ja jopa koko maan kirjastolaitokselle.

Ei ole, mutta kysymys onkin siitä, miksi pitäisi olla? Miksi kirjastolaitos tarvitsee lippulaivan?

Keskustassa on kirjastoja, useampikin. Siellä on Rikhardinkadun kirjasto ja musiikkipainotteinen Kirjasto 10. Unioninkadulla on Kansalliskirjasto ja Kaisaniemeen rakennetaan suurta tiedekirjastoa.

Ei keskustassa ole pulaa kirjastoista. Jos rahaa kirjastojen rakentamiseen on käytettävissä, niin rakennetaan mieluummin vaikka uusi aluekirjasto laajenevaan Etelä-Helsinkiin jonnekin Ruoholahden tai Punavuoren tienoille.

– Moderni arkkitehtuuri mahdollistaa erilaisia sisältöjä kuin vanhat rakennukset.

Mistähän sisällöistä tässä mahtaa olla kysymys? Ja jos välttämättä tarvitaan uutta modernia tilaa, niin onko se välttämätöntä rakentaa juuri keskustaan? Yhden keskustamonumentin hinnalla saisi useamman pienemmän kirjaston.

– Umpikeskustassa ei ole yhtään liikaa ”epäkaupallista” tilaa

Töölönlahdella on jo vaikka kuinka monta kulttuurimonumenttia. Eivät ne erityisen kaupallisia ole. Ja toisaalta Oskala hehkuttaa blogikirjoituksessaan Amsterdamin kirjastoa, jossa vetonauloina on mm. useita ravintoloita ja kahviloita. Eikö ole ristiriitaista ensin vaatia lisää epäkaupallista tilaa, ja sitten tuoda ne kaupalliset toimijat sinne sisään? Oskala haluaisi Helsingin kirjastoon myös saunan, joka sekin ilmeisesti toimisi kaupallisesti yrittäjävetoisena.

– 10-kirjastoon palautetaan eniten kirjoja kaikista kirjastoista, samalla seudulla (100m) sijaitsevan kirjaston voisi kuvitella nousevan suosituimmaksi lainauskirjastoksi.

Varmaan nousisikin, en sitä epäile. Silti vaihtoehtoinen malli, jossa kirjasto tuotaisiin ihmisten lähelle heidän asuinalueilleen, palvelisi vielä paremmin. Ei kaiken tarvitse olla keskustassa.

– Keskustaan pitää voida kehittää muutakin kuin liiketiloja; kauppakeskus ei vielä takaa kaupunkia.

Tämä tulikin olennaisilta osiltaan vastattua jo tuossa epäkaupallista vs. kaupallista tilaa koskeneessa kohdassa.

Keskustakirjaston kannattajien argumentteja vaivaa epämääräisyys. Halutaan “lippulaivaa”, mutta ei kerrota, mihin kirjastot sellaista tarvitsevat. Sanotaan, että moderni arkkitehtuuri mahdollistaa jotakin, mutta ei kerrota mitä. Tämä ei koske vain Oskalan vastausta, samalla tavalla epämääräisiä ovat myös esimerkiksi Keskustakirjasto 2017 -sivuilla esitetyt perustelut (näitä ruodin jo aikaisemmassa merkinnässäni).

Edes selvitysmies Mikko Leistin laatimasta Metropolin sykkivä sydän -raportista (pdf) ei irtoa oikein mitään konkreettista keskustakirjaston perusteluksi.

Oskala painottaa myös, että “digitaalisten sisältöjen aikakaudella koko [kirjaston] konseptia pitää miettiä uudelleen”. Olen samaa mieltä. Eikö tuo miettiminen kannattaisi kuitenkin tehdä ennen kuin päätetään rakentaa uusi jättikirjasto? Ei menisi turhaan rahat kalliisiin seiniin, jos tultaisiinkin tulokseen, että se uusi konsepti vaatiikiin jotakin aivan muuta.

Oskala päättää kommenttinsa:

Sivistystä ei ylläpidetä tulevaisuudessa pelkällä BitTorrentilla tai näivettyneillä kirjavarastoilla, vaikka niitä olisi joka niemenmutkassa. Lähikirjastot ja keskustakirjasto eivät syö toisiaan.

Miksi niiden lähikirjastojen pitäisi olla näivettyneitä kirjavarastoja? Se toki voi olla niiden tulevaisuus, jos resurssit imetään keskustakirjastoon. On turhaa hurskastelua väittää, etteivät ne “söisi toisiaan”. Tottakai syövät. Resursseja on rajallinen määrä: jos niitä käytetään keskustakirjastoon, jää niitä vähemmän muille.

En epäile sitä, etteikö keskustakirjastosta voisi tulla ihan hieno ja suosittukin. En kuitenkaan hyväksy sitä, että noin isoa hanketta ajetaan näin epämääräisin perusteluin.

En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että keskustakirjasto olisi niin ensiarvoisen tärkeä kohde, että siihen kannattaa käyttää kymmeniä miljoonia euroja verorahaa. Toisekseen, jos se raha kuitenkin olisi Helsingin kirjastotoimen käytettävissä, en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että se tulisi kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla rakentamalla uusi jättikirjasto keskustaan.

Keskustelu

Yhteensä 3 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Keskustakirjastoa ajetaan epämääräisin perustein”

  1. nozick 1.12.2011 klo 8:04:

    Kirjastolain toinen pykälä sanoo: “Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.”

    Äkkiseltään en näe että tiedon siirtyessä yhä suuremmassa määrin sähköiseen muotoon, paikkaan ja fyysiseen esineeseen sidottuja formaatteja (eli kirjoja ja kirjastoja) olisi järkevää rakentaa. Ei niitä tarvita tuon kirjastolaissa kuvatun tehtävän täyttämiseen.

    Paljon tehokkaammin kansansivistystä edistettäisiin ilmaisilla WLAN-yhteyksillä tai vaikkapa tukemalla suomenkielisen kirjallisuuden muuntamista e-muotoon.

    Muutenkin kirjastolaitoksen tarve on vähentynyt, koska tiedon hankkimisen kustannus suhteessa onsiotasoon on dramaattisesti pienentynyt. Ei kansan sivistyminen ole siitä kiinni etteikö kansalla olisi varaa ostaa kirjoja.

  2. Niko Lipsanen 1.12.2011 klo 15:27:

    Hyvä pointti, ja liittyy siihen mitä Oskalakin sanoo tarpeesta miettiä uudelleen kirjaston konseptia digitaalisten sisältöjen aikakaudella. Kannattaa miettiä se konsepti ensin, ja katsoa vasta sitten, miten rahat kannattaa suunnata. Onko järkevintä rakentaa seiniä vai kenties jotain muuta?

  3. Niko Lipsanen 3.12.2011 klo 14:22:

    Nostan vielä yhden Oskalan kommentin pointeista ruodittavaksi, koska sekin on niin tyypillinen keskustakirjaston kannattajille:

    “Kirjasto” nimenä antaakin ehkä hiukan virheellisen kuvan siitä mitä ollaan tekemässä. Nyt ollaan miettimässä sitä, miten koko kirjaston viime vuosisadalla edustama pääsy sivistyksen pariin toteutetaan tulevalla vuosisadalla.

    Taas kerrotaan, mitä hanke ei ole, eli se ei ole perinteinen kirjasto. Sitten sanotaan jotakin epämääräistä sivistyksestä. Loppujen lopuksi ei kuitenkaan kerrotaan, missä tässä argumenttiketjussa on se kohta, jonka perusteella mainittu sivistystavoite pitää toteuttaa juurikin rakentamalla Helsinkiin keskustakirjasto.

    Toisaalta, jos sitä tapaa ollaan vasta miettimässä, kuten Oskala sanoo, niin miksi sitten jo nyt on niin selvää, että se tapa on keskustakirjasto?

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO