Kyselin puolitoista kuukautta sitten, että mihin Helsingissä tarvitaan keskustakirjastoa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, varavaltuutettu Hannu Oskala (vihr) vastasi kysymykseeni eilen.

Keskustakirjaston kannattajilta on ollut vaikea repiä irti perusteluita, joten olen iloinen Oskalan vastauksesta. Vastaus jättää monia asioita avoimeksi, mutta antaa pohjan jatkokeskustelulle. Siksi näinkin aiheelliseksi vastata Oskalalle uudella blogimerkinnällä.

Oskala perustelee keskustakirjaston tarvetta seuraavilla argumenteilla:

– Helsingillä ei ole “keskustakirjastoa”, lippulaivaa pääkaupunkiseudun ja jopa koko maan kirjastolaitokselle.

Ei ole, mutta kysymys onkin siitä, miksi pitäisi olla? Miksi kirjastolaitos tarvitsee lippulaivan?

Keskustassa on kirjastoja, useampikin. Siellä on Rikhardinkadun kirjasto ja musiikkipainotteinen Kirjasto 10. Unioninkadulla on Kansalliskirjasto ja Kaisaniemeen rakennetaan suurta tiedekirjastoa.

Ei keskustassa ole pulaa kirjastoista. Jos rahaa kirjastojen rakentamiseen on käytettävissä, niin rakennetaan mieluummin vaikka uusi aluekirjasto laajenevaan Etelä-Helsinkiin jonnekin Ruoholahden tai Punavuoren tienoille.

– Moderni arkkitehtuuri mahdollistaa erilaisia sisältöjä kuin vanhat rakennukset.

Mistähän sisällöistä tässä mahtaa olla kysymys? Ja jos välttämättä tarvitaan uutta modernia tilaa, niin onko se välttämätöntä rakentaa juuri keskustaan? Yhden keskustamonumentin hinnalla saisi useamman pienemmän kirjaston.

– Umpikeskustassa ei ole yhtään liikaa ”epäkaupallista” tilaa

Töölönlahdella on jo vaikka kuinka monta kulttuurimonumenttia. Eivät ne erityisen kaupallisia ole. Ja toisaalta Oskala hehkuttaa blogikirjoituksessaan Amsterdamin kirjastoa, jossa vetonauloina on mm. useita ravintoloita ja kahviloita. Eikö ole ristiriitaista ensin vaatia lisää epäkaupallista tilaa, ja sitten tuoda ne kaupalliset toimijat sinne sisään? Oskala haluaisi Helsingin kirjastoon myös saunan, joka sekin ilmeisesti toimisi kaupallisesti yrittäjävetoisena.

– 10-kirjastoon palautetaan eniten kirjoja kaikista kirjastoista, samalla seudulla (100m) sijaitsevan kirjaston voisi kuvitella nousevan suosituimmaksi lainauskirjastoksi.

Varmaan nousisikin, en sitä epäile. Silti vaihtoehtoinen malli, jossa kirjasto tuotaisiin ihmisten lähelle heidän asuinalueilleen, palvelisi vielä paremmin. Ei kaiken tarvitse olla keskustassa.

– Keskustaan pitää voida kehittää muutakin kuin liiketiloja; kauppakeskus ei vielä takaa kaupunkia.

Tämä tulikin olennaisilta osiltaan vastattua jo tuossa epäkaupallista vs. kaupallista tilaa koskeneessa kohdassa.

Keskustakirjaston kannattajien argumentteja vaivaa epämääräisyys. Halutaan “lippulaivaa”, mutta ei kerrota, mihin kirjastot sellaista tarvitsevat. Sanotaan, että moderni arkkitehtuuri mahdollistaa jotakin, mutta ei kerrota mitä. Tämä ei koske vain Oskalan vastausta, samalla tavalla epämääräisiä ovat myös esimerkiksi Keskustakirjasto 2017 -sivuilla esitetyt perustelut (näitä ruodin jo aikaisemmassa merkinnässäni).

Edes selvitysmies Mikko Leistin laatimasta Metropolin sykkivä sydän -raportista (poistettu toimimaton pdf-linkki) ei irtoa oikein mitään konkreettista keskustakirjaston perusteluksi.

Oskala painottaa myös, että “digitaalisten sisältöjen aikakaudella koko [kirjaston] konseptia pitää miettiä uudelleen”. Olen samaa mieltä. Eikö tuo miettiminen kannattaisi kuitenkin tehdä ennen kuin päätetään rakentaa uusi jättikirjasto? Ei menisi turhaan rahat kalliisiin seiniin, jos tultaisiinkin tulokseen, että se uusi konsepti vaatiikiin jotakin aivan muuta.

Oskala päättää kommenttinsa:

Sivistystä ei ylläpidetä tulevaisuudessa pelkällä BitTorrentilla tai näivettyneillä kirjavarastoilla, vaikka niitä olisi joka niemenmutkassa. Lähikirjastot ja keskustakirjasto eivät syö toisiaan.

Miksi niiden lähikirjastojen pitäisi olla näivettyneitä kirjavarastoja? Se toki voi olla niiden tulevaisuus, jos resurssit imetään keskustakirjastoon. On turhaa hurskastelua väittää, etteivät ne “söisi toisiaan”. Tottakai syövät. Resursseja on rajallinen määrä: jos niitä käytetään keskustakirjastoon, jää niitä vähemmän muille.

En epäile sitä, etteikö keskustakirjastosta voisi tulla ihan hieno ja suosittukin. En kuitenkaan hyväksy sitä, että noin isoa hanketta ajetaan näin epämääräisin perusteluin.

En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että keskustakirjasto olisi niin ensiarvoisen tärkeä kohde, että siihen kannattaa käyttää kymmeniä miljoonia euroja verorahaa. Toisekseen, jos se raha kuitenkin olisi Helsingin kirjastotoimen käytettävissä, en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että se tulisi kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla rakentamalla uusi jättikirjasto keskustaan.