Lipsanen & Ruso

Kartat, Yle ja julkinen palvelu

Maanmittauslaitos olisi halunnut maastotietokannasta tuotettujen aineistojen, siis lähinnä karttojen, avaamista maksuttomaan käyttöön (tiedote 3.11.11). Avaaminen edistäisi julkisin varoin tuotettujen tietojen saatavuutta niin yksittäisten kansalaisten kuin yritysten ja järjestöjenkin käyttöön.

Ajatus oli maanmainio, ja ilmeisesti jokin hallitusohjelmaan kirjattu lause julkisten tietovarantojen muuttamisesta pääosin maksuttomiksi olisi tätä tukenut. Valtiovarainministeriön budjettiosastolle maksuttomuus ei kuitenkaan käy (MPC 12.12.11).

Valtiovarainministeriön kanta on yksiselitteisen typerä. Karttojen avaaminen toisi varmasti enemmän verovaroja tuottavaa taloudellista toimeliaisuutta aineiston ympärille kuin mitä puolentoista miljoonan euron vuotuisilla käyttömaksuilla saadaan.

Yhdysvalloissa on varsin yleistä, että julkisin verovaroin tuotetut aineistot ovat vapaasti kansalaisten, yritysten ja jopa ulkomaalaistenkin käytössä. En tiedä, kuinka laajalle käytäntö ulottuu, mutta tiedän ainakin sen, että esimerkiksi Texasin yliopiston sivuilta löytyy laaja karttakokoelma, joka on pääsääntöisesti täysin vapaasti käytettävissä. Olen sieltä löytyviä karttoja käyttänytkin. Maantieteilijä kiittää.

Kun jonkin aineiston tuottamisesta on jo maksettu verovaroin, ei siitä enää pitäisi periä käyttömaksuja. Tämän pitäisi olla yleinen periaate.

Tästä pääsemmekin sitten Yleen. Yleisradiohan on jatkossa tarkoitus rahoittaa omalla verollaan, jota kerättäisiin kyseisen laitoksen tarpeisiin (ks. edellinen merkintäni). Tästä seuraa luonnollisesti, että myös Ylen tuottaman aineiston pitäisi olla vapaasti kaikkien käytettävissä niin kaupallisiin kuin epäkaupallisiin tarkoituksiin.

Olen kirjoittanut samasta asiasta jo aiemminkin, mutta sanotaan se uudestaan. Yleisradiolakiin on kirjattava, että määriteltävän siirtymäajan jälkeen kaikki Yleisradion julkisuuteen toimittava sisältö on vapaasti kenen tahansa mihin tahansa laillisiin tarkoituksiin käytettävissä. Jos Yle ei jotakin aineistoa voi tekijänoikeuksien tai kansainvälisten sopimustensa vuoksi antaa vapaaseen käyttöön, niin sitten sen lähettäminen ei kuulu Ylen tehtäviin.

Tällä tavalla saataisiin määriteltyä selkeästi, mitä tarkoittaa julkisen palvelun tehtävä. Aineisto voitaisiin antaa jakoon esimerkiksi Creative Commons Attribution (Nimi mainittava) -lisenssillä.

Koska valtaosa Ylen nykytoiminnoista ei vapaan käytön sallivan lisenssin piiriin millään menisi, niin samalla saataisiin karsittua kyseisestä laitoksesta turhat rönsyt pois. Ossi Mäntylahti tosin on ehdottanut, että Ylestä tehtäisiin 500 miljoonan euron budjetilla toimiva open source -tuottaja. Eiköhän siihen kuitenkin riittäisi aika paljon pienempikin budjetti.

Keskustelu

Yksi kommentti tai paluuviite kirjoitukseen “Kartat, Yle ja julkinen palvelu”

  1. Niko Lipsanen 19.12.2011 klo 9:03:

    Mäntylahtikin näyttää tänään toistaneen vaatimuksensa.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO