Lipsanen & Ruso

Keitä ovat maailman köyhät?

”Äveriäin prosentti omistaa puolet maailman varallisuudesta.” Näin meille kertoo esimerkiksi Docventures.

Viesti tulee brittiläiseltä köyhyysjärjestö Oxfamilta. Se on saanut mediassa hyvin läpi sanomansa siitä, kuinka rikkaus keskittyy pienelle joukolle vauraimpia. Ja tottahan siinä on ainakin se, että maailmassa on suhteellisen pieni joukko erittäin rikkaita ihmisiä.

Mutta keitä ovat ne maailman köyhimmät, joista Oxfam on niin huolissaan? Mielikuvissa he lienevät Afrikan nälkäänäkeviä – mutta eivät Oxfam-laskuopilla. Jo vaatimattomalla yhden euron omaisuudella on nimittäin rikkaampi kuin kolmannes maailman väestöstä.

Hämmästyttävän suuri osa maailman köyhimmistä on itse asiassa vauraiden teollisuusmaiden asukkaita. Heistä iso osa asuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa. He ovat niitä ihmisiä, joilla on enemmän velkaa kuin omaisuutta. Maailman köyhin ihminen lienee entinen arvopaperivälittäjä Jerôme Kerviel, joka on tuomittu maksamaan entiselle työnantajalleen lähes viiden miljardin euron vahingonkorvaukset.

Suomalaiset asuntovelalliset eivät pääasiassa kuulu maailman köyhimpien joukkoon. Vaikka heillä usein on suuriakin lainoja, on heillä vastaavasti lainalla hankittuna omaisuutena asunto. Kulutusluotoilla velkaantuneet, bisneksiään tai opintojaan varten lainaa ottaneet ja vahingonkorvauksiin tuomitut ovat sitten eri asia: heillä ei välttämättä ole velkojensa vastineeksi omaisuutta. He ovat niitä köyhimpiä, joista Oxfam puhuu.

Laskemalla brutto-omaisuuksien sijaan netto-omaisuuksia on helppo saada maailman köyhien joukko näyttämään valtavan suurelta. Jos pelkästään Kervielin rinnalle otetaan miljardi köyhää, joiden kunkin omaisuus on viisi euroa, niin päästään vasta nollille. Mutta antaako se oikean kuvan köyhyydestä? Ovatko maailman köyhimpiä suuria velkoja ottaneet länsimaalaiset vai sittenkin ne kehitysmaiden köyhät, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada sellaisia lainoja, että voisivat päästä yhtä velkaantuneiksi?

Alussa lainaamani Docventures-muotoilu ei muuten pidä paikkansa edes Oxfam-todellisuudessa. Oxfamkaan ei nimittäin puhu ”maailman varallisuudesta”, vaan maailman köyhimpien versus rikkaimpien varallisuudesta. Valtioiden, kaupunkien ym. julkistahojen omaisuus puuttuu yhtälöstä. Samaan lankaan on mennyt moni muukin tiedotusväline. Tästä kirjoitin aiemmin Aiheet-blogissa.

Olen hyödyntänyt tämän merkinnän kirjoittamisessa The Spectatorin ja Reutersin julkaisemia kirjoituksia. Kiitokset @Neuroosi:lle niiden tviittaamisesta.

Kirjoita kommentti

 

TWITTER @nlipsane

AIHEPIIRIT

YLLÄPITO