Liikennekaaresta on saatu sovittua hallituspuolueiden kesken. Taksien määrä- ja hintasääntelystä luovutaan, mikä on oikein hyvä. Aikaisemmissa luonnoksissa mukana ollut mahdollisuus pienimuotoiseen (alle 10 000 euroa per vuosi) taksitoimintaan ilman taksilupaa on kuitenkin poistettu.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoo perussuomalaisille olleen “tärkeää, että taksitoiminta turvataan myös haja-asutusalueilla” (HS 20.9.16). Niinistön kommentti yhdistettynä siihen, että tuo pienimuotoisen taksitoiminnan luvanvaraisuuden palauttaminen esitykseen tapahtui nimenomaan perussuomalaisten vaatimuksesta, osoittaa lähinnä sen, että perussuomalaiset ovat vieraantuneet maaseudun todellisuudesta.
Puolet elämästäni maaseudulla asuneena voin kertoa, että siellä, jos missä, toimeentulo hankitaan usein monista eri lähteistä. Sitä tehdään, mitä on tarjolla – ja silloin, kun sitä on tarjolla. Jos pienimuotoiselta taksitoiminnalta olisi poistettu luvanvaraisuus, olisi kylillä ollut nopeasti iso joukko maalaisia tarjoamassa kyytipalveluita silloin, kun niille jollakulla olisi tarvetta ollut. Uudistus olisi parantanut – ei heikentänyt – taksipalveluiden saatavuutta maaseudulla.
Maaseudun kyytipalveluiden saatavuus tuskin olikaan perussuomalaisilla päällimmäisenä mielessään taksisääntelyn vapauttamista jarrutellessa. Huhut kun kertovat, että nykyisten taksikuskien parissa perussuomalaisten kannatus olisi suhteellisen korkea. Alalla jo toimivien kuljettajien kannalta kilpailijoiden tuloa markkinoille vaikeuttava sääntely on tietysti vain etu.
Kuvassa on auto Leppävirran sillalla. Kuvan auto ei ole taksi, mutta voisi ehkä sellaiseksi muuntua, jos sääntely antaisi periksi. Otin kuvan 24.8.2011.
Kommentointitoiminto on pois käytöstä.