Keskustelu viinin vähittäiskaupan vapauttamisesta on keskittynyt lähinnä mahdollisiin terveysvaikutuksiin ja jossain määrin kansantalouteen. Aiheella on kuitenkin myös merkittäviä yhdyskuntavaikutuksia. Tässä kirjoituksessa keskityn niihin.
Vähittäiskaupan painopisteen siirtyminen yhä enemmän kehäteiden varsille automarketteihin on merkittävä ongelma. Se lisää autoilua ja uhkaa lähikauppojen kannattavuutta. Pahimmillaan monet asuinalueet jäävät kokonaan ilman ruokakauppaa ja autosta muodostuu käytännön välttämättömyys, jotta päivittäiset ostokset saa hoidetuksi. Kun auto sitten on tullut hankittua (tai joihinkin talouksiin toinen tai kolmas auto), onkin sitten helpompi muuttaa entistä kauemmaksi. Tämä hajauttaa yhdyskuntarakenteen julkisen liikenteen ja lähipalvelujen ulottumattomiin ja tekee yhteiskunnasta entistä autoriippuvaisemman.
Lähikauppojen vahvistuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta autoistumisen noidankehä saadaan pysäytettyä. Viinin myynnin salliminen ruokakaupoissa on tässä hyvin keskeisessä roolissa. Jo nykyisin oluen myynti on monelle pienelle ruokakaupalle aivan ehdoton liiketoiminnan edellytys. Viinien tulo ruokakauppoihin lisäisi myyntivolyymia ja nostaisi monet kannattavuusrajoillaan pyörivät ruokakaupat voitollisiksi. Viinin tuoma lisäkate pitäisi muunkin elintarvikemyynnin kannattavana.
Aihetta voidaan tarkastella myös kansainvälisesti vertailemalla niitä maita, joissa on elävä korttelikauppaperinne esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin. Kaikissa maissa, joissa lähikaupat kukoistavat, ne saavat myydä viiniä (ja myös väkeviä). Suomessa ja Ruotsissa alkoholipolitiikka on tappanut lähikaupat.
Tämä ei myöskään ole pelkästään kaupunkeihin liittyvä kysymys. Myös maaseudun pikkukaupat saisivat viinikaupasta lisäpiristystä ja palvelut säilyisivät kylillä. Maaseudulla kyläkaupoilla voisi olla myös tärkeä rooli paikallisten marjaviinitilojen tuotteiden vähittäismyyjinä.
Jos lähikaupat halutaan säilyttää ja autoistumista hillitä, on viinien vähittäismyynti vapautettava. Kehityksen vauhdittamiseksi parasta olisi, jos vähittäismyyntiä ei sallittaisi lainkaan suurille marketeille, vaan se jätettäisiin pienten kauppojen oikeudeksi. Olennaisempaa kuitenkin on, että Alkon monopoli puretaan. Vaikka myös marketit saisivat myydä viiniä, niin viinikaupan mukanaan tuoma myynnin volyymin kasvu olisi ratkaiseva monen pikkukaupan tulevaisuuden kannalta. Todennäköisesti se katkaisisi lähikauppojen määrän vähentymisen ja parhaimmillaan kääntäisi niiden lukumäärän uuteen kasvuun.
Ruso 22.11.2005 klo 16:19:
KANNATAN!
…jo muutenkin, mutta nyt on jälleen yksi lisäperuste.
Kiitos!
matti 22.11.2005 klo 17:52:
Halpa olut on kai viime aikoina ollut sisäänheittotuote, josta kauppiaat eivät ole kauheasti hyötyneet. Viinien kanssa olisi se riski, että myytäisiin hyvin halvalla Pirkka-viiniä tai jotain vastaavaa kuraa. Kauppiaat eivät siinä rikastuisi, juopot hyötyisivät, viinin ystävät hakeutuisivat yhä erikoisliikkeisiin. Tietysti kannatan itsekin Alkon monopolin purkamista, en vain usko että se juuri parantaisi lähikauppojen asemaa.
Lipsanen 22.11.2005 klo 21:56:
Oluen merkitys on suuri etenkin pienille kaupoille. Sisäänheittokauppa ei ole olutkaupan koko kuva. Ja ei sisäänheittotuotteita pidettäisi, jos se ei olisi kannattavaa. Silloin varsinainen kate tulee muista tuotteista, mutta asiakas saadaan kauppaan sisäänheittotarjouksella. Eli silloinkin oluen (viinin) merkitys katteen muodostumisessa on tärkeä, vaikka kate ei juuri siitä tulisikaan.
Joka tapauksessa viinien tulo ruokakauppoihin nostaisi vähittäiskaupan kokonaisvolyymia. Ja se tarkoittaa sitä, että kaupat menestyvät paremmin. Vai mitä Matti luulet, jos vaikka maito ja leipä siirrettäisiin myyntiin valtion monopoliliikkeisiin – eikö se muka laskisi yksityisen vähittäiskaupan kannattavuutta?
En muuten ymmärrä, miksi jotkut jaksavat olla huolissaan siitä, että ihmiset joisivat halpaa pirkkaviiniä. Juovathan ihmiset nykyäänkin lapinkultaa eivätkä kalliita laatuoluita, mutta ei sitä kukaan pidä tuomittavana. Miksi viinin suhteen olisi eri asia? Mutta se ei varsinaisesti ole tämän merkinnän aihe.
Rauli 25.11.2005 klo 10:40:
Hyvä kirjoitus: Olen samaa mieltä Alkon monopoliaseman purkamisen suhteen ja viinien myynnin vapauttamisesta vähittäiskaupoille.
Asialliseen äänen sävyyn: tehdäänkö tästä elämää suurempi asia? Vai onko tämä se viisastenkivi joka muuttaa Suomen yhteiskunnallisen kehityksen kelkan aivan uuteen kukoistukseen? Onko asialla tosiaan näin suuri yhteiskunnallinen vaikutus?
Lipsanen 25.11.2005 klo 14:00:
Ei viinin vähittäismyynnin vapauttaminen varmasti mikään kaikenmuuttava asia ole. Mutta ei se merkityksetöntäkään ole. Pienistä lähikaupoista monet ovat kannattavuutensa äärirajoilla. Lisävolyymi myyntiin pelastaisi monta kauppaa sulkemiselta ja saattaisi jopa kääntää niiden lukumäärän nousuun. Sillä taas olisi merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
Rauli 25.11.2005 klo 15:02:
Edelleen samaa mieltä. Monta vuotta vähittäiskaupassa työskennelleenä huomaa; suurilla automarketeilla olevan valtava vetovoima ja valta. Viinien myynnin rajottaminen siten vain pienien kauppojen oikeudeksi voi olla vaikeaa. Toisaalta taas luonnollinenkin siirtymä Alkon (liikkeistä)monopoliasemasta vapaampaan suuntaan. Sillä varmasti tosiaan saataisiin pienien kauppojen vetovoimaa lisättyä huomattavasti ja se olisi monen pelastus. Mielenkiintonen aihe ja haluan herättää keskustelua kysymyksilläni.
Ams 26.11.2005 klo 4:35:
On tutkittu, että yhden 4000 m2 kokoisen hehtaarimarketin avaaminen ei suinkaan tapa neljää 1000 m2 vähittäistavarakauppaa lähialueelta vaan kahdeksan! Sen sijaan pienet Siwat ja Pikkolot voivat hyvinkin pärjätä omanlaisillaan kikoilla, esim pitkillä aukioloajoilla tai valmisruokatiskeillä. Mihinköhän kaupparyhmään tämä viinin vapauttaminen eniten vaikuttaisi…?
Lipsanen 26.11.2005 klo 16:10:
Viinikauppa vaikuttaisi koko vähittäiskauppaan. Pienille korttelikaupoille ja maaseudun kaupoille sen merkitys olisi kuitenkin suurin. Monet niistä ovat jo lopettaneet ja osa saattaa lopettaa lähiaikoina. Omasta lähinaapurustostani on viime vuosien aikana lopettanut kaksi pientä elintarvikeliikettä: yksi Siwa ja yksi ketjuuntumaton.
Myös mainitsemasi uudenlaisten palvelukonseptien pikkukaupat hyötyisivät: viinikauppa lisäisi niiden kannattavuutta mikä yksinkertaisesti tarkoittaisi vastaavanlaisten kauppojen määrän lisääntymistä. Niinpä sellaisiakin olisi yhä useammassa naapurustossa, ja palvelutaso paranisi.