Politiikkahan on kovaa peliä. Poliitikothan ovat roistoja, valehtelijoita tai vähintäänkin epäilyttäviä tyyppejä. Eikö niin?
Miksi kukaan sitten tulee liittyneeksi puolueeseen? Miksi ihmeessä alkaa harrastaa politiikkaa?
Toissa sunnuntaina jonotin äänestyslippua, rustasin sermin takana siihen numeron, leimautin sen ja pudotin laatikkoon. Kansa oli liikkeellä ja liput liehuivat. Oli demokratian juhlapäivä. Saamme kokea saman tulevana sunnuntaina.
Kaikille tämä ei riitä, vaan jotkut haluavat olla mukana intensiivisemmin. Vaihtoehdoiksi jää vallankumous, oman puolueen perustaminen ja puolueeseen liittyminen.
Ensimmäinen on turhan radikaali ottaen huomioon kunniakkaasti toimineen demokraattisen perinteemme. Puolueita meillä taitaa jo vanhastaan riittää. Jäljelle jää puolueeseen liittyminen.
Kuinka sitten valita? Ensinnäkin tulee tehdä ero aaterajojen (siis todellisten puoluerajojen) ja rekisteröityjen puolueiden rajojen (siis itse asiassa järjestörajojen) välillä. Tämän jälkeen on etsittävä omiin ajatuksiinsa parhaitten sopiva puoluejärjestö. Harvoin on löydettävissä täysin sopivaa.
Toisaalta on mahdollista löytää monta sopivaa. Järjestörajat nimittäin leikkaavat aatteellisesti toisiansa; ei ole niin, että yksi alkaa siitä, mihin toinen päättyy. Moni onkin toivottanut Lipposen tervetulleeksi Kokoomukseen.
Itse kuulun valtioepäilijöiden puolueeseen ja Kokoomus on järjestöni.
Riippumatta valitusta väristä puolueeseen liittyvä tulee vahvistaneeksi suomalaista puoluelaitosta, toivottavasti edistäneeksi poliittista keskustelua sen puitteissa ja näin palvelleeksi demokraattista järjestelmää.
Siksi politiikkaa kannattaa harrastaa.
Esa Suominen 26.1.2006 klo 22:40:
Hyvä ja aiheellinen muistutus. Politiikka on hieno harrastus, muulloinkin kuin vaalien aikaan.
Olen pannut ilolla merkille poliittisten blogien, ja erityisesti laadukkaiden sellaisten, joihin mielestäni mm. Lipsasen ja Ruson blogi kuuluu, lisääntymisen. Blogimaailmalla tulee omalta osaltaan olemaan varmasti merkittävä rooli keskustelun lisäämisessä ja -uskallan väittää- myös sen laadun parantamisessa. Eduskuntavaaleissa niillä tulee epäilemättä olemaan huomattavaa merkitystä. Lisäksi niillä, ainakin omassa tapauksessani, on ollut myös opettavainen ja ajattelemaan kannustava rooli.
Ruso 27.1.2006 klo 9:10:
Kiitos myönteisestä palautteesta! Myös Esan blogia voi lämpimästi suositella. Käykää tsekkaan!
Esa: “Lisäksi niillä, ainakin omassa tapauksessani, on ollut myös opettavainen ja ajattelemaan kannustava rooli.”
Samoin täällä. Kirjoittaminen on itselleni ajattelun väline. Monta hyväksi luulemaani ajatusta on hautautunut pöytälaatikkoon, kun niiden onttous on paljastunut niitä auki kirjoittaessa.
Lopputuloksena on joukko kirjoituksia, jotka voisi hyvinkin joskus toimittaa yhdeksi kokonaisuudeksi (itselläni valtioepäilyn teeman ympärille). Blogi siis todella kannustaa!
Blogi voi olla myös kirjoittajalleen vaarallinen. Internetin perussääntö: kerran eetterissä, aina eetterissä! Yritän noudattaa yön yli nukkumisen sääntöä. Vaalien aikana tämä on erityisen tärkeää, ainakin minun temperamentillani.