Mikä on kalapuikkojen päivän kurssi? / Niko Lipsanen 12.2.2006
Välittäjä pyysi minua kirjoittamaan kalapörssistä. Ei siksi, että olisin sen enempää kalojen kuin pörssinkään suhteen mikään asiantuntija vaan siksi, että aiheesta oli puhetta viime perjantaina, kun Välittäjä livebloggasi Dodon toimistolla.
Kysymyksenasettelumme siis oli, että kuinka saada markkinat reagoimaan luonnonvarojen liikakäyttöön riittävän ajoissa. Esimerkkinä käytettiin kalakantojen taannoista romahdusta Kanadassa. Sama on nyt toistumassa Pohjanmerellä. Ylikalastus jatkuu, vaikka kalakannat eivät sitä kestä. Seurauksena on väistämättä kalakantojen romahdus.
Heitin tuohon, että kalastusluvilla pitäisi käydä pörssikauppaa. Pörssissä iso osa osakkeiden arvosta on odotusarvoa. Osakkeen arvo riippuu siis siitä, minkälaiset tuotto-odotukset sen suhteen on tulevaisuudessa. Tällä tavalla kalastuslupaosakkeiden nykyarvo kytkeytyisi suoraan kalakantojen tulevaan tilaan. Kalastajien olisi silloin järkevä tehdä yhteistyötä kalakantojen säilyttämiseksi, koska kalakantojen tuleva kunto näkyisi heidän omistustensa arvossa tässä ja nyt.
Myös kalastuksen tutkimus saisi enemmän painoarvoa. Tutkimukseen kannattaisi investoida, koska se tuottaisi tärkeää tietoa sijoitusten kehityksestä. Kalatutkijoiden lausuntoja ei yhtä helposti sivuutettaisi. Varoitus kalakantojen romahtamisesta aiheuttaisi romahduksen myös osakekurssissa.
En ole talouden asiantuntija, joten en tiedä kuinka paljon uutta tässä ajatuksessa on enkä pysty arvioimaan, kuinka toimiva ehdottamani järjestelmä olisi. Erilaisia raaka-ainepörssejähän on jo olemassa. Ehkä jonkinlainen kalapörssikin? Ja toimiihan kalastusteollisuudessa jo nyt osakeyhtiöitä, joiden osakkeiden arvoon kalakantojen tilan luulisi vaikuttavan.
Livebloggauksessa keskusteltiin myös muun muassa kalafutuureista. Siinä vaiheessa mentiin kuitenkin jo reilusti sen yli, mitä minä pystyn asiasta sanomaan. Siksi olisinkin ilahtunut, jos taloutta minua paremmin tuntevat henkilöt kommentoisivat asiaa joko kommenttipalstalla tai omissa blogeissaan.
***
Ja vielä ihan muusta: Jos olet joskus pohtinut, onko mahdollista saada pussiteestä kelvollista, niin vilkaise Kisatusmaximus-blogiini. Esittelen siellä menetelmän siedettävän makuisen pussiteen hauduttamiseen.
Ruso 13.2.2006 klo 14:02:
Mainittakoon, että tämä on myös Kioton sopimuksen perusajatus. Siinä ilmasto jaetaan päästötontteihin, joista sitten voidaan käydä kauppaa. Hintalappu on kova sana!