Presidentinvaali on takana, eduskuntavaali edessä. Tulosten perusteella ryhdytään jakamaan salkkuja hallituksessa. Mikä ministeriöistä on tärkein?

Politiikka on valintojen tekemistä ja näin sen katse on tulevassa. Tästä näkökulmasta politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Toisin sanoen, politiikka ei tunne välttämättömiä kehityssuuntia.

Mikäli jokin on todella välttämätöntä, valinnan mahdollisuutta – siis politiikkaa – ei ole. Välttämätön tappaa politiikan ja mahdollisuudet pitävät sen elossa.

Hallituksen, siis toimeenpanevan vallan, ja sen käytössä olevan hallintokoneiston tehtävänä on toteuttaa tehtyjä valintoja. Toimeenpano on jaettu hallinnonaloihin ministeriöiksi.

Ministeriöitä yhdistää politiikan ruokkiminen siinä mielessä, että niiden kaikkien tehtävänä on suotuisan toimintaympäristön luominen ja ylläpito. Ne toteuttavat siis sitä poliittista tahtoa, että mahdollisuuksien – siis poliittisten vaihtoehtojen – kirjon tulee olla mahdollisimman laaja.

Näin ollen politiikalla on kaksi sisäänrakennettua piirrettä: se katsoo tulevaan ja pyrkii laajentamaan mahdollisuuksien kenttäänsä. Näitä ei voi erottaa toisistaan. Tulevaan on turha katsoa, ellei ole valinnan mahdollisuuksia ja mahdollisuuksia ei nähdä, ellei katsota tulevaan.

Tässä mielessä hallinnonalueista tärkein on se, jonka perspektiivi on pisimmällä tulevaisuudessa.

Opetusministeriön perspektiivin tulee olla lyhimmillään ihmiselämä, jota koululaitoksen on tarkoitus evästää. Toisessa ääripäässä on ikuisuuden näkökulma yliopistolaitoksen muodossa – tehtävänään totuuden etsintä.

Moni nykyisistä kaupallisista sovelluksista pohjautuu kauan sitten tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen, jonka tuloksia keksittäessä ei voinut olla näkemyksiä sovellusmahdollisuuksista. Pyörää keksittäessä autot olivat utopiaa.

Helsingin yliopiston historia puolestaan ulottuu vuoteen 1640: valtakuntia tulee ja menee, mutta yliopistolaitos on ja pysyy.

Riippumatta salkkujen painosta päivänpoliittisessa todellisuudessa, tässä mielessä Opetusministeriön hallinnonalue on valtioneuvoston tärkein. Siihen panostaminen merkitsee, että kansakunnalla on katse pitkällä tulevaisuudessa.