Tasavero on taas pinnalla. En ole varma, olisiko se paras mahdollinen verojärjestelmä, mutta laajentaakseni tietämystäni tutustuin Martti Nybergin (EVA) tasaveroselvitykseen.
Houkuttelevinta tasaveromallissa on sen yksinkertaisuus. Kaikkia tuloja verotetaan samalla veroprosentilla. Tai itse asiassa Nyberg korostaa, ettei kyseessä ole varsinaisesti tulojen vaan kulutuksen verotus, koska säästöjä tai investointeja ei verotettaisi. Kaikkea liiketoimintaa verotettaisiin samalla tavalla riippumatta siitä, harjoittaako sitä yksityinen henkilö, kommandiittiyhtiö, listattu tai listaamaton osakeyhtiö tms. Veroja ei voisi siten kiertää siirtämällä toimintaa verotuksellisesti edullisemman toimintamuodon alle.
Tasavero on myös tosiasiassa progressiivinen johtuen vapaasta tulosta (Nybergin mallissa 7000 euroa). Tämä saa tietysti pohtimaan, olisiko sitten niin haitallista harrastaa progressiota vapaan tulon jälkeenkin. Nybergin käsitys kuitenkin on, että saavutettavat hyödyt tulojen tasaamisesta ovat kovin pieniä verrattuna niihin haittoihin, joita aiheutuu verotuksen tehottomuuden kasvaessa.
Nybergin malli on tuloveroneutraali nykyisen järjestelmän kanssa, mikä lienee oleellista, jotta malli on myytävissä poliittisille päättäjille. Kuitenkin verotus laskisi kaikissa tuloluokissa. Tämä tasataan veropohjan laajenemisella: mallissa esitetty liiketoimintavero on kattavampi kuin nykyinen yritysverotus, koska esimerkiksi lainakorkojen ja työntekijöiden luontaisetujen verovähennysoikeus poistuisi. Nyberg myös olettaa tasaveron pienentävän harmaan talouden osuutta.
Arvonlisäverotuksen kaltaisiin välillisiin veroihin selvityksessä ei Nybergin mukaan puututa. Nyberg käyttää kuitenkin mallia selventääkseen esimerkkinä omenoita ja appelsiineja ja muistuttaa, että “tehokas verojärjestelmä aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia ihmisten käyttäytymisessä” (s. 26). Eikö tämä mene välillisen verotuksen puolelle? Ymmärrän kyllä, että ei välttämättä ole mielekästä ohjata verotuksella sitä, kannattaako tuloja hankkia palkkana, yritysvoittoina vai pääomatuloina, mutta omenat ja appelsiinit ovat eri asia. Jos appelsiinit aiheuttavat omenoita suurempia haittavaikutuksia esimerkiksi ympäristölle, on minusta perusteltua verottaa niitä ankarammin. Tämäkin täytyy tosin toteuttaa mahdollisimman yksinkertaisesti: jos appelsiinin suuremmat ympäristövaikutukset johtuvat suuremmasta energiankäytöstä, lienee mielekkäämpää kerätä verot jo energiantuotannon yhteydessä. Mutta ohjailua sekin on.
Nybergin esimerkki siis enemmän sekoittaa kuin selvittää. Olen taipuvainen, vaikken täysin varma, kannattamaan tasaveroa välineenä tuloverotuksen yksinkertaistamisessa. Sekava järjestelmä palvelee vain väärinkäyttäjiä. Välillisessä verotuksessa haluan kuitenkin säilyttää mahdollisuuden ohjailuun. Toki verotus ei tässäkään ole itseisarvo – jos on muita tapoja ottaa ympäristö- ja sosiaaliset kustannukset huomioon, olen avoin niillekin. Verotus on joka tapauksessa normiohjausta parempi ratkaisu (tästä olen kirjoittanut aiemmin).
Juho Wallenius 25.4.2006 klo 17:39:
Saat nyrkistä, tasavero
[Terho Puustinen / Talouselämä 21.4.2006]
Vasemmisto saa oivallisen vaaliaseen tasaverosta. Pääministerin paikka on pienestä kiinni. Tasavero on helppo leimata eduskuntavaalien alla oikeistolaiseksi hapatukseksi, joka torjutaan päättäväisin ottein.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma ei ole ehtinyt perehtyä asiaan. Siitä huolimatta hän lyttää tasaveron komeasti tänään ilmestyneessä Uutispäivä Demarissa.
“Kommunismista äskettäin vapautuneiden maiden veromalli ei ole Suomen tie”, Heinäluoma sanoo.
Tämän typerämpää vasta-argumenttia tasaverolle on vaikea keksiä.
Tasavero tarkoittaisi vallankumousta.
Miksi Itä-Euroopan tie ei voisi olla Suomen tie? Siksikö, että Itä-Eurooppa on Itä-Eurooppa? Onko jossakin päätetty, ettei Suomelle kelpaa mikään, minkä entiset kommunistit ottavat käyttöön ennen meitä? Tai ovatko entiset kommunistit vero- ja muissakin asioissa tietämättömiä pölvästejä, joiden tekemisistä suomalaisten ei kannata edes kiinnostua?
Tasaverokeskustelua kiihdyttää Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n eilen julkaisema raportti, jonka on kirjoittanut EVA:n ekonomisti Martti Nyberg.
Heinäluoma tunnustaa Demarissa, että hän on tutustunut Nybergin paperiin “pintapuolisesti”. Hyvä jos niinkin.
Voi vain toivoa, että valtiovarainministeri paneutuu raporttiin syvemmin – vaikkapa vain älyllisestä mielenkiinnosta – koska Nybergin raportti on tähän saakka esitetyistä tasaveropuheenvuoroista painavin.
Mallin tavoitteena on nykyisen verokertymän säilyttäminen. Kyseessä on progressiivinen tasavero, joka lähtee siitä, ettei kenenkään verotus ainakaan nimellisesti kiristyisi.
Mallissa kaikkien tulot ovat verovapaita 7 000 euroon saakka. Rajan ylittävistä tuloista peritään aina 29 prosentin vero. Monenkirjavista verovähennyksistä luovutaan. Pääomaverosta luovutaan. Yritysveron korvaa uusi liiketoimintavero, jonka veropohja on nykyistä yritysverotusta laajempi.
Nybergin malli olisi yksinkertainen ja kannustava.
Kannustin tuloverojen välttelyyn poistuisi. Voisi kuvitella, että tasavero toisi runsaasti harmaata työtä päivänvaloon, kun ankara lisätulojen verotus jäisi historiaan.
Vaikeampaa on sen sijaan kuvitella sitä, että suomalaisten työnteko sinänsä lisääntyisi merkittävästi. Tällaisenkin kauniin ajatuksen Nyberg on raporttiinsa kirjannut.
Rikkaat rikastuisivat
Tasaveron kipein kohta on se, että se muuttaisi radikaalisti suomalaisten tulonjakoa.
Suurituloisille Nybergin malli tietäisi jättipottia. Tuhansien hyvätuloisten kuukausiansiot kasvaisivat useilla sadoilla euroilla.
Laskun maksajia löytyisi ainakin keskiluokasta, joka joutuisi luopumaan rakkaista verovähennyksistään. Niistä merkittävin on oikeus asuntolainojen korkovähennykseen. Säälimätön Nyberg luopuisi jopa lounasseteleistä.
Tasaveroon liittyy etuja, joita ei voi sivuuttaa. Idean toteuttaminen olisi kuitenkin vaikeaa siksi, että suomalaiset ovat tottuneet nykyiseen verojärjestelmäänsä ja sopeuttaneet käyttäytymisensä sen mukaisesti.
Huonokin voi olla hyvää parempi, kun huono on tuttu ja turvallinen.
Suomalaiset eivät ole vielä valmiita ajattelutavan rajuun muutokseen. Sitä se tasavero tarkoittaisi, vallankumousta vakaassa Pohjolassa.
Toni Heinonen 25.4.2006 klo 21:01:
Nyberg viittasikin oman käsitykseni mukaan siihen itsestäänselvyyteen, että ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen ulkoisvaikutusten poissaollessa johtaa aina huonompiin tilanteisiin.
Lipsanen 28.4.2006 klo 8:48:
Siitä varmaankin on kyse. Hedelmäesimerkki vain oli kovin hämmentävä, kun juuri edellä oli sanottu, ettei raportissa käsitellä välillisiä veroja.