Hämeentie Turussa – väljyyttä kaupunkitilassa? / Niko Lipsanen 21.5.2005
Nina Suomalainen vertailee merkinnässään Parakissa säästät energiaa (oli: Ahtaasti ja vihreästi) suomalaisten ja ruotsalaisten asumisväljyyttä ja kirjoittaa:
Miksi meidän pitää asua ahtaammin? Eikö tässä maassa lääni riitä? Niin tietysti, säästyisi bensaa ja energiaa jos kaikki asuttaisiin rivissä parakeissa eikä tarvitsisi koskaan minnekään kulkea. Mutta kyllä kai ihmisen elämän mukavuudellekin on joku arvo annettava.
Asiat ja käsitteet menevät iloisesti sekaisin. Ei asumisväljyys läänin suurudesta ole kiinni. Esimerkiksi Helsinki on varsin väljästi rakennettu kaupunki. Wikipediasta kerättyjen tietojen mukaan Helsingin asukastiheys on 3032 as./km2 ja Tukholman 4075 as./km2. Tukholmakin on kovin väljä verrattuna moniin muihin Euroopan suurkaupunkeihin (esim. Pariisi 24672 as./km2). Asukastiheyksien suora vertailu ei tosin ole mielekästä, hallinnolliset rajat kun pilkkovat kaupunkialueita varsin sattumanvaraisesti ja esimerkiksi Pariisin luvusta on jätetty Boulognen ja Vincennesin puistot pois. Luvut kertovat kuitenkin sen itsestäänselvyyden, ettei yhdyskuntarakenteen tiiviys tarkoita ahdasta asumista: isoja asuntoja voidaan rakentaa tiiviisti ja pieniä väljästi. Helsinki on varsin väljästi rakennettu kaupunki eli toisin sanoen joutomaata on paljon.
Suomalainen viittaa vihreiden vaatimuksiin kaupunkien tiivistämisestä ja tarkoittaa ilmeisesti heidän liikennepoliittista ohjelmaansa (poistettu toimimaton pdf-linkki). Siinä kuitenkin puhutaan nimenomaan yhdyskuntarakenteesta eikä asumisväljyyteen liity kuin yksi huomio, jossa mainitaan asiaa mihinkään kytkemättä väljyyden kasvavan. On vaikea käsittää, miten Suomalaisen vuodatus asumisen ahtaudesta liittyy aiheeseen.
Tiivis yhdyskuntarakenne ei tarkoita epämiellyttävää ympäristöä. Päinvastoin. Väljässä rakenteessa puistoon joudutaan vetämään autoväylä (ks. kuva yllä) ja pihat täyttyvät parkkipaikoista. Tämä siksi, että väljässä yhdyskuntarakenteessa liikkuminen perustuu yksityisautoilulle ja autoilu täyttää sen tilan, mikä väljyydellä saadaan aikaan.
Tiiviissä kaupunkirakenteessa autoille riittää pienempi tila ja sekin voidaan rakentaa halleihin ja maan alle, koska kustannusten jakajia on enemmän. Ylipäänsä ympäristöä voidaan rakentaa korkealaatuisemmin ja viimeistellymmin, koska infrastruktuurin määrän sijasta voidaan panostaa sen laatuun. Katua, jalkakäytävää, pyörätietä, viemäri-, vesi- ja lämmitysputkia tarvitaan henkeä kohti vähemmän – niinpä ne voidaan rakentaa laadukkaammin. Infrastruktuurin ylläpitoon kuluu vähemmän rahaa, joten verotusta voidaan keventää.
Tiivis kaupunkirakenne ei välttämättä tai edes yleensä ole epäviihtyisää. Moottoritiet ja parkkipaikat ovat harvojen mielestä erityisen viihtyisiä ympäristöjä. Tiivis rakentaminen ei myöskään tarkoita suuria taloja. Pienimuotoisella rakentamisella voidaan päästä varsin suuriin aluetehokkuuksiin, mistä hyviä esimerkkejä ovat monet vanhat ja jotkut uudetkin puutalokaupunginosat. Kuinka moni esimerkiksi pitää varsin tiiviisti rakennettua vanhaa Tammisaarta epäviihtyisänä kuin korkeintaan kielipoliittisista syistä?
Oleellista kuitenkin on huomata, ettei matalan aluetehokkuuden alueella välttämättä ole juuri sen enempää pinta-alaa esimerkiksi virkistyskäytössä kuin tiiviimmälläkään. Omakotialueella tonttikoko on ehkä jonkin verran suurempi, mutta lähivirkistysalueita voi olla jopa vähemmän, kun ne peittyvät juuri suurten tonttien ja asfaltin alle. Tiiviillä rakentamisella tilaa jää enemmän virkistyskäyttöön eikä kaikkia metsiä tarvitse rakentaa täyteen taloja.
Suomalainen kannattaa myös uusia moottoriteitä sekä tieverkon kunnostamista yleisemminkin (vaikkei näytä edes tietävän, missä hänen esimerkkinä mainitsemansa Konginkangas sijaitsee). Hänen mukaansa “moottoriteitä harvat ajelevat huvikseen”. Yhä useampi kuitenkin muuttaa nopean moottoritien ansiosta pidemmälle, koska ehtii samassa ajassa ajaa työpaikalleen kauempaakin. Ja tämän takia esimerkiksi Helsingin keskustaan tulee enemmän ja enemmän autoja, vaikkei niitä sinne mahdukaan. Lisääntyvä riippuvuus henkilöautoista taas on vakava uhka öljyn hinnan väistämättä kasvaessa. Jos nyt ottaa pitkän asuntolainan hankkiakseen omakotitalon jostain Nurmijärveltä, täytyy olla joko tietämätön tai uhkarohkea. Turha sitten on naukua, kun bensiinin hinta on moninkertaistunut ja autoilun varaan rakennettujen asuntojen arvo romahtanut. Itsehän loukkuaan rakentavat.
Asumisväljyyskin liittyy ympäristökysymyksiin, siinä Suomalainen on oikeassa. Mutta jos haluaa kritisoida jonkin tahon esityksiä, niin kannattaisi puhua niistä asioista, missä esityksessäkin puhutaan. Ja siinä Suomalainen ampui ohi ja kaukaa.
Merkinnässään Suomalainen kertoo panevansa “paljon arvoa ympäristöarvoille”. En varsinaisesti epäile, etteikö näin olisikin. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, mitä nämä ympäristöarvot ovat ja onko niillä jotain relevanssia poliittisessa tavoitteenasettelussa yleensä ja yhdyskuntasuunnittelussa erityisesti. Muutoin nuo lausahdukset uhkaavat jäädä kovin tyhjiksi.
ruso 5.5.2006 klo 8:44:
Niin. Tämähän tuli jo selväksi Suomalaisen merkinnän jälkipuinneissa. Siis, että:
-yhdyskuntarakenteen tiiviys ei merkitse ahdasta asumista (välttämättä)
-asumisen väljyys ei merkitse yhdyskuntarakenteen väljyyttä (välttämättä)
Suomalaisen tekstistä saan kuvan, että hän voisi diggailla esim. mainitsemastasi pienimuotoisesta rakentamisesta:
“Pienimuotoisella rakentamisella voidaan päästä varsin suuriin aluetehokkuuksiin, mistä hyviä esimerkkejä ovat monet vanhat ja jotkut uudetkin puutalokaupunginosat.” (Niko.)
Kokonaan toinen kysymys on, mitä nyt käytännössä olisi tehtävissä. Kaupunki havittelee jo Malmin kentän rakentamista, jotkut Santiksen rakentamista. Sipoon raja on mielenkiintoinen tapaus. Toiset himoitsevat pilvenpiirtäjiä Keski-Pasilaan. Kaikissa tapauksissa argumentoidaan, että painetta on.
Mitä tekisit, jos olisit kaupungin rakennustoimen johdossa?
Lasse Holopainen 5.5.2006 klo 14:12:
Olette nostaneet esiin mielestäni erittäin hyviä pointteja. Vihreiden liikennepoliittinen ohjelma on mielestäni pääosin erittäin hyvä ja ei luokassaan varmasti ainoa.
Erityisesti täydennysrakentaminen on asiana ajankohtainen pääkaupunkiseudulla. Kiinteistölautakunta onkin ottanut asiaan kantaa, hyvä niin.
Onkin hyvä, että vihreät ovat ottaneet asiakseen maltillisemman lähestymistavan, jolla pyritään lisäämään kansalaisten valintamahdollisuuksia liikennemuotojen suhteen. On hyvä kehittää keskuksia ja tiivistä yhdyskuntarakennetta, samalla unohtamatta heitä jotka yksinkertaisesti haluavat asua “lähempänä luontoa”, vaikka heidän työpaikkansa keskustassa olisivatkin.
Autoilun tulevaisuutta tulee ryhtyä rakentamaan jo nyt. Ajoneuvo- ja autoveron muuttamisen keinoin voidaan EU:n komission suositusten mukaisesti ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan. Nykyäänhän on edullista ajaa kaikkein rankimmin saastuttavimmilla vanhoilla autoilla. Myös ympäristöystävällisemmät autot kuten hybridit ja erilaisilla biokaasuilla kulkevat menopelit alkavat jo olla nykypäivää. Hybridien tapauksessa tulee tosin pitää huolta että sähkö tuotetaan ilman kasvihuonepäästöjä, esim ydinvoimalla ja lisääntyvissä määrin uusiutuvilla energianlähteillä.
On hyvä nähdä environmental-minded kokkareita. Nyt vaan kiinteistö- ja joukkoliikennelautakuntiin vaikuttamaan, hus!
Lipsanen 5.5.2006 klo 16:03:
Ruso:
Malmin kaavoittaisin asunnoiksi. Keski-Pasilaan taas tulisi kantakaupunkimaista rakentamista, mutta ei mitään pilvenpiirtäjäkaupunkia. Sellainen ei näille leveyksille sovi jo pelkästään auringon valokulman takia. Yksittäisiä korkeampia rakennuksia voi sijoittaa maamerkeiksi hyvin harkittuihin paikkoihin.
Santahaminassa on puolensa molempiin suuntiin. Kirjoitan varmaan tästä aiheesta vielä erikseen. Sipoo alkaa olla jo aika kaukana keskustasta, mutta kai sinnekin jotain voisi sijoittaa, ainakin jos metroa jatketaan idässä.
Lasse Holopaiselle:
Täydennysrakentaminen on erittäin keskeinen ja tulenarka asia. Mistään ei varmaan löydy sellaista naapurustoa, jossa täydennysrakentamista haluttaisiin. Kaupungin tiivistämisen kannalta se on kuitenkin olennaista. Tähän aiheeseen palaan varmaan vielä myöhemmin.
Autokannan uusimisen ympäristöystävällisyydestä en olisi niinkään varma. Uudet autot aiheuttavat vähemmän päästöjä, se on fakta. Mutta auton valmistaminen tuottaa myös huikean määrän kasvihuonepäästöjä. Siksi ei kokonaisilmastovaikutuksen kannalta ole järkevää lyhentää vanhojen autojen käyttöikää. Ekompaa on pitää sitä vanhaa autoa ja ajaa sillä mahdollisimman vähän.
Lasse Holopainen 7.5.2006 klo 23:53:
Uudet autot tuottavat käytännössä saman verran hiilidioksidia kuin vanhemmatkin, eli pitkälti täysin suhteessa polttamansa bensiinin määrään.
Uudemmat autot ovatkin kyenneet leikkaamaan bensankulutusta ja siten myös hiilidioksidituotantoa aerodynamiikan ja ajoneuvon painon kehittämisen myötä. Muut päästöt esim. hiilimonoksidi, palamaton hiilivety ja typen oksidit ovat uusissa autoissa vain murto-osa vanhempien autojen vastaavista päästöistä, parhaimmillaan sadasosa.
Autojen tuotannossa syntyvät kasvihuonepäästöt eivät ole kovin merkittävät mikäli katsotaan auton koko elinkaarta. Peugeotin julkaisemien tilastojen mukaan, heidän tehtaansa tuottavat n. 0,25 tonnia hiilidioksidia per valmistettu auto. Suomen nykyisellä autojen hiilidioksidipäästökeskiarvolla (180g/km) tuo sama määrä pääsee ilmoille n. 1400 ajokilometrin aikana. (Tilastot löytyvät ).
Polttoaineenkulutuksen vähentäminen on erittäin haasteellista ja siinä tuskin edetään tulevaisuudessa kovin suurin harppauksin, joten mikäli hiilidioksidipäästöjä aidosti halutaan leikata, on autokantaa uudistettava nimenomaan hybridi-, vety-, ja bioautojen suuntaan.
Bensiini- ja dieselautokannan uudistaminen myös sinällään on kannattavaa, jotta myös em. muita päästöjä voidaan vähentää. Edellämainitun Tuulilasi -lehden artikkelin mukaan “Ajoneuvokannan vanhin viidennes aiheuttaa henkilöautojen päästöistä 60–70 %. Auto, joka on 15 vuotta vanha, tuottaa ajokilometriä kohti laskettuna yhtä paljon päästöjä kuin 30 uutta henkilöautoa.”
Suomen autokanta on Euroopan vanhin, keski-iältään hieman yli 10 vuotta. Siksi mielestäni on aiheellista komission ohjeiden mukaisesti pyrkiä siirtymään hiilidioksidipäästöperusteiseen ajoneuvojen hankinta- ja käyttöverotukseen, siten hybridien ja muiden “ekoautojen” määrä lisääntyisi varmasti.
Lasse Holopainen 7.5.2006 klo 23:54:
linkki edelliseen tilastoon ja Tuulilasi -lehden artikkeliin löytyy siis täältä: http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=128587
Lipsanen 8.5.2006 klo 4:32:
Oheistamassasi tilastossa on huomioitu vain Peugeot’n omien tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Kun puhutaan tuotteen elinkaaresta, aloitetaan raaka-aineiden hankinnasta ja jalostuksesta. Suurimmat kasvihuonepäästöt aiheutetaan silloin. Auton kokoaminen autotehtaassa ei enää lisää päästöjä kovin merkittävästi.
Siinä olen samaa mieltä, että uusien autojen hankinnassa verotuksen tulisi suosia ekotehokkaampia malleja. Tärkeämpää on kuitenkin pyrkiä siihen, että autoja ylipäänsä hankittaisiin vähemmän ja ajosuoritteen määrä laskisi.
Lasse Holopainen 8.5.2006 klo 9:15:
Olet oikeassa siinä, että koko elinkaaren päästöistä on hankala saada tietoa, mutta se ei tarkoita sitä, että valmistuksen päästöt olisivat suuret suhteessa loppukäytön päästöjen määrään. Volkswagenilta löytyy tietoa heidän joidenkin malliensa koko elinkaaren aiheuttamista hiilidioksidi- ja muista päästöistä.
Esimerkki Golf A4 tuottaa koko elinkaarensa aikana n. 30 tonnia hiilidioksidiä, tästä raaka-aineiden valmistus tuottaa noin 8-9%. Itse auton kasaaminen ja lopullinen valmistaminen tuottaa päästöistä n. 6-7%. Koko elinkaarella tässä tarkoitetaan kymmentä käyttövuotta ja n. 150 000 ajokilometriä. Lähteenä Volkswagenin oma raportti
(http://www.volkswagen.fi/VV-Auto/VW3.nsf/0/B2E53E385BDF5E42C2256F15002C2740?OpenDocument)
EU:n ELV-direktiivin tavoite on saada tuotettujen autojen materiaaleista 95% kierrätettyä. Toivottavasti vastaavanlaisia toimenpiteitä saadaan aikaiseksi muuallakin. Ainakin Ford taitaa pyrkiä omassa tuotannossaan lisäämään kierrätetyn materiaalin määrää.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tärkeintä on pyrkiä siihen, että autoja ylipäänsä hankittaisiin vähemmän. Mahdollisia keinoja tähän on useita, joista vastustan niitä joilla autoilijoita rangaistaan suhteettomasti. Toki veroa on päästöistä maksettava, mutta kohtuuden mukaan. Myös julkisten käyttöä voidaan tehdä houkuttelevammaksi hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla kuten olet tuonut esille. Mutta periaatteena olkoon siis valinnanvapauden korostaminen ja yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti edullisimpien ratkaisujen insentiivien lisääminen.
Nina Suomalainen 13.5.2006 klo 1:16:
Lipsanen esitti laajan vihreän vision asiantuntemuksensa, ja teilaa innolla mielipiteitäni kaupunkisuunnittelusta ja liikenteestä. Niin, on totta, että me kaikki emme ehkä ole ympäristöasiantuntijoita – mutta omaan kokemukseen perustuvilla ja siksi perustelluilla mielipiteillä meillä kai sentään on oikeus?
Asumisen ahtaudesta puhuessani viittaan siihen paljonko ihmisellä on tilaa käytettävissään kotonaan per henkilö. Suomessa tämä luku on Euroopan loppupäässä. Toki voidaan ajatella, että koska lämmityskustannukset ovat meillä suuret, on järkevämpää asua pienemmässä tilassa kuin Etelä-Euroopassa. Jos Lipsasen mainitsema Tammisaaren vanha osa on sitä oikeanlaista tiiviyttä – hienoa, siinä tapauksessa olen kyllä myös tiiviyden puolesta puhuja. Mutta itse, enkä usko että monet muutkaan suomalaiset haluavat että meille sanellaan miten meidän on asuttava.
Lipsasen – ja vihreän puolueen? – mielestä ilmeisesti asutuskeskuksista kauas muuttaminen on kritisoitavaa. Kaikkien pitäisi siis mieluummin asua kaupungeissa, niinkö? Siinä tapauksessa vihreät voisivat aloittaa tämän vallankumouksen omasta puheenjohtajastaan, joka pendeloi Helsinkiin – oliko se Kuopiosta? Hieman pitempi työmatka kuin Lipsasen paheksumalta ’jostain Nurmijärveltä’.
Tiedän toki missä Konginkangas on. Mutta sijainti ei kai ollut oleellista – vaan se, että nelostie on vaarallinen varsinkin sateella, syksyllä, talvella ja pimeällä. Ja näitä olosuhteita Suomessa riittää. Vai halutaanko kokonaan kieltää Jyväskylään ja siitä eteenpäin kulkeminen muulla kuin junalla? Alkaa kuulostamaan totalitaariselta järjestelmältä. Toinen mahdollisuus juuri esim. tuolla tiellä, moottoritien sijaan voisivat olla ne keskikaistan esteet, tai tien leventäminen, kuten on tehty kuutostiellä Porvoosta Kouvolaan ja eteenpäinkin. Eli itse en toki ole moottoriteiden innokas rakentaja, sillä ilmaisia ne eivät ole, vaan liikkumisen helpottamisen ja turvallisuuden kannattaja.
Pääkaupungin kaupunkisuunnitteluun liittyen kannatan myös keskustatunnelivaihtoehdon selvittämistä. Itselläni on auto, mutta kuljen keskustaan töihin useimmiten julkisilla, vaikka bussilla ja ratikalla matkaan menee päivittäin tupla-aika autoon verrattuna. Meno-paluu ruuhka-aikana yhteensä lähes kaksi tuntia, omalla autolla menemisen vievän enintään tunnin sijaan. Matkalla voi tietenkin lukea ym. joka tekee ajanhukasta jotenkin siedettävää. (Ja huom. – en asu Nurmijärvellä, vaan Helsingin rajojen sisäpuolella!) Bussin tullessa kaupunkiin, jonotamme keskustaan bussikaistalla ja liikennevaloissa kymmenen, viisitoista minuuttia. Tämä ei johdu siitä, että bussikaistalla olisi henkilöautoja –vaan siitä että busseja tule keskustaan niin paljon samaan aikaan ja valot seisottavat.
Oikealla keskustatunnelivaihtoehdolla voitaisiin busseja saada maan alle, ja samoin poikittaisliikenne. Nyt uskon, että Lipsanen et kumppanit voivat tässä sanoa, että ei, ei, väärin vastattu, sen sijaan pitää yksityisautoilu keskustaan täysin kieltää jotta saadaan tilaa. Mutta kuka periferiasta, niin kuin omasta kotoani joka on Helsinkiä mutta ei ydinkeskustaa, enää viitsii tulla keskustaan kauppoihin tai asioille, jos kaikkia ostokset pitää kantaa busseissa, ja ostoskeskuksiin pääsee helpommin? Haluavatko vihreät todella, että keskusta jää vain yksinasuville, urbaaneille city-ihmisille ja monet liikkeet – puhumattakaan monista yrityksistä ja työpaikoista – siirtyvät keskustan ulkopuolelle, paikkoihin, joihin pääsee helpommin ja jossa tilakin on halvempaa?
Cityvihreys alkaa kuulostaa melko elitistiseltä. Kaikki mikä ei sovi omaan pirtaan olisi kiellettävä. Kyllä, etsin mielelläni ratkaisuja joissa säästetään luontoa, ja sellaisia on tarjolla erilaisia, jotkut helppoja ja jotkut vaikeita. Mutta valitettavasti Pentti Linkolan ympäristövisio tai ympäristötotalitarismi ei myöskään ole vaihtoehto ainakaan itselleni – eli eletään kyllä luonnon ehdoilla mutta ihmisen oikeuksista ja valinnanvapaudesta viis.
Lipsanen 14.5.2006 klo 9:18:
Totta kai sananvapaus antaa oikeuden kirjoittaa omaan kokemukseen perustuen. Kirjoituksesi oli kuitenkin muotoiltu kritiikiksi vihreiden liikennepoliittista ohjelmaa kohtaan ja minua kummastutti se, että kritisoit sitä asioista, joita paperissa ei edes käsitellä.
Tiivis ja matala rakentaminen on yksi tapa ehkäistä yhdyskuntarakenteen hajoamista. Kantakaupunkimainen rakentaminen on toinen. Ei ole yhtä oikeaa tiiviin rakentamisen mallia. Kantakaupungissa neliöt ovat kalliita, joten sinne sijoittuu ihmisiä, jotka arvostavat hyvää sijaintia enemmän kuin asuinpinta-alaa. Varmaan ihan legitiimi valinta myös Suomalaisen mielestä? Kai sitä saa asua 16 neliön asunnossa hyvällä paikalla tuntematta oloaan ahdistuneeksi (kuten minä)?
En minä vihreitä puolusta, mutta hyvät esitykset otetaan hyvinä esityksinä vaikka ne tulisivat muistakin puolueista. Cronberg nyt on kansanedustaja, ja kun Suomen vaalijärjestelmä on tällainen, että kansanedustajia valitaan myös maakunnista, niin siinä on tuollainen kaksoisasetelma: työpaikka on Helsingissä, mutta jonkinlainen kosketus myös edustamaansa vaalipiiriin on pidettävä. En pitäisi tuota kovin kaksinaismoralistisena. En tiedä, millä paikkakunnalla Cronberg asuu, mutta Pohjois-Karjalasta hänet on valittu (Kuopio on Pohjois-Savossa). Tosin tuskin hän sieltä suoranaisesti pendelöi, mikä tarkoittaisi työmatkan matkustamista päivittäin molempiin suuntiin.
Miten olisi, jos siirrettäisiin raskasta liikennettä raiteille? Kohta mahdollisuudet siihen paranevatkin, kun rautateiden tavaraliikenne avataan kilpailulle. Samalla tietysti pitäisi raskaan maantieliikenteen verotuksessa paremmin huomioida se, että nimenomaan rekat ovat niitä, jotka pahiten tieverkkoa kuluttavat. Kai se sitten kuuluu myös raskaan liikenteen maksettavaksi?
Mielenkiintoista. Sinulla on siis aivan oma varjosuunnitelmasi keskustatunnelille. Kuulisin mielelläni siitä lisää (en mielelläni teilaa asioita, joista en tiedä). Nykyisissä suunnitelmissahan ei busseja ole tarkoitus laittaa maan alle juurikaan sen enempää kuin on Kampissa jo laitettu.
Vihreiden mielipiteitä sinun pitää kysyä heiltä itseltään. Minun mielestäni keskustassa tulisi asua niiden, jotka arvostavat hyvää sijaintia suurta asuinpinta-alaa enemmän ihan riippumatta perhesuhteistaan. Keskustan palvelut ja urbaani katutila on toki avointa kaikille asuinpaikkaan katsomatta.
Mitä cityvihreät sinulta kieltävät?
Jatkat kovin ympäripyöreästi edelleen. Voisitko jossain vaiheessa avata ympäristönäkemyksiäsi vaikka omassa blogissasi? Voisit kertoa niistä ratkaisuista valintasi mukaan joko omaan kokemukseen perustuen tai laajemmin poliittisina toimenpide-ehdotuksina.