Helsingin Sanomat kysyi kansalta, mitä mieltä nämä ovat julkkisehdokkaista. Kysymys kuului: “Onko poliittisesti kokemattoman julkkiksen asettaminen ehdolle eduskuntavaaleissa hyvä vai huono asia?” Lähes puolet oli sitä mieltä, että se on huono asia ja hieman pienempi osa vastaajista suhtautui neutraalisti. Vain kahdeksan prosenttia suhtautui asiaan myönteisesti. Nuivimpia olivat SDP:n ja suopeimpia keskustan kannattajat.
Negatiivisten vastausten suuri määrä kummastuttaa. En tiedä, miksi poliittisesti kokemattoman julkkiksen asettaminen ehdolle olisi sen huonompi asia kuin poliittisesti kokemattoman lääkärin, juristin, opettajan tai putkimiehenkään? Vai onko kansa sitä mieltä, että kansanedustajaehdokkaiksi ei saisi asettaa kuin poliittisesti jo kokeneita ehdokkaita? Tie eduskuntaan käy siis kunnanvaltuustojen, lautakuntien ja poliittisen järjestötoiminnan kautta?
Itse asiassa julkkiksen julkkisuus (onko tuo oikea sana?) on myös hyvä asia. Asioiden ajaminen politiikassakin kun vaatii sitä, että osaa käsitellä julkisuutta. Siksi julkkiksen kokemus julkisuudesta on minusta suoranainen meriitti poliitikoksi ryhdyttäessä. Eri asia sitten on, onko mitään sanottavaa ja ajaako ehdokas sellaisia asioita, joita äänestäjät voivat kannattaa. Se ei kuitenkaan millään lailla riipu siitä, onko ehdokas julkkis vai ei.
Minusta on ihan ok, että puolueet asettavat ehdokkaiksi myös julkkiksia. Myös heidän taidoilleen ja kokemuksilleen on tarvetta yhteisten asioiden hoitamisessa. Äänestäjät päättäköön, haluavatko julkkiksen edustajakseen vai eivätkö.
Timo L. 17.10.2006 klo 18:02:
Ongelma vain on siinä, että julkisuuden henkilön kyseessä ollessa äänestäjä ei välttämättä ajattele, miten tämä henkilö osaa hoitaa poliittisia asioita, vaan hän vain miettii, että se on niin hyvä näyttelijä / laulaja / kaunis / komea tms. että kyllähän minä sitä nyt äänestän.
Hyvänä esimerkkinä vihreiden Anni Sinnemäki, joka ei ehkä eduskuntaan asti olisi päässyt ilman Ultra Brata. Vaalien alla Sinnemäki vieraili jossakin TV-showssa ja ihmetteli, että ehdokkaana ollaan, muttei oikein tiedä miksi ja mitä siellä oikein tekisi, mutta ollaan nyt kuitenkin.
Sami Suomalainen 17.10.2006 klo 22:32:
Ehkä tässä kannattaa kuitenkin kurkistaa hieman kysymyksen taakse, eli miten vastaajat ovat kysymyksen ymmärtäneet, ja miksi kysymys on esitetty. Itse ymmärtäisin tällaisen kysymyksen niin, että onko hyvä että puolueet yrittävät kalastella irtoääniä sillä että asettavat ehdolle julkkiksia, joilla ei ole välttämättä mitään sanottavaa tai annettavaa. Tätähän tämä käytännössä on. Toki julkkiksissakin on poikkeuksia, ja joistain on tullut ihan kelvollisia poliitikkojakin. Tästä ei kuitenkaan mielestäni ollut kysymyksessä eikä vastauksissa kyse.
Niko Lipsanen 17.10.2006 klo 23:22:
Timo L:
Ongelma vain on siinä, ettei tämä millään lailla rajoitu niin sanottuihin julkkisehdokkaisiin.
Sami Suomalainen:
Jos halutaan kysyä irtoäänten kalastelusta, niin sitten pitää kysyä sitä. Jos kysyy piiloagendalla, saa vastauksia väärään kysymykseen.
Joka tapauksessa pointtini oli se, että julkkiksen kokemus julkisuudesta jo sinänsä on meriitti kansanedustajaksi pyrittäessä. Meriitin riittävyydestä päättävät äänestäjät ja demokratiaa on se, että äänestäjien annetaan itse päättää millä perusteella he valintansa tekevät.
ruso 18.10.2006 klo 10:12:
Niko aivan oikein ihmettee: “Vai onko kansa sitä mieltä, että kansanedustajaehdokkaiksi ei saisi asettaa kuin poliittisesti jo kokeneita ehdokkaita? Tie eduskuntaan käy siis kunnanvaltuustojen, lautakuntien ja poliittisen järjestötoiminnan kautta?”
…ts aktiivisen puoluetoiminnan tms kautta. Sikäli ristiriitaista, että sama kansa suhtautuu epäillen poliittisiin liikkeisiin, eikä varmasti kannattaisi ns listavaalijärjestelmää.
Näissä kyselyissä unohtuu usein demokraattisten luottamustoimien luonne. Esim kansanedustajan toimi ei ole ammatti, vaikka täysipäiväinen onkin. Luottamustoimiin ei voi olla pätevyyskriteerejä.
Lisää: http://www.domnik.net/blogi/index.php/2006/05/kansa-megafoni-ja-juoksupojat/
Eli siis: ehdokkaan julkisuus on äänestyspäätökseni kannalta yhdentekevää, vaikka julkisuus saattaisikin aluksi herättää huomioni.
Sami Suomalainen 18.10.2006 klo 15:39:
Niin, tämä on kyselyjen ikuisuusongelma. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan kysymyksestä vaan myös vastaajista. Kysymyksen asettelun lisäksi vastauksiin vaikuttavat vaikkapa samana päivänä tai edellisinä päivinä julkisuudessa käydyt keskustelut. Jos vaikkapa samana päivänä olisi iltapäivälehtien lööpeissä juttua siitä, miten huonoja julkkisehdokkaat ovat, niin vastaukset painottuisivat julkkisehdokkaita vastaan. Riippumatta oikeastaan kysymyksen asettelusta. Toisaalta kysymyksen asettelullakin voidaan vaikuttaa tuloksiin, mutta tämä puoli on yleensä aika hyvin hoidettu ammattimaisissa firmoissa.
Vaalia 5.2.2007 klo 15:19:
Jos kiinnostaa katsoa minkälaista uutta julkkisväkeä nyt eduskuntaan pyrkii, niin niistä on oma aiheensa sivulla http://www.visakisa.com.
Sitä aihetta voi sitten lähettää haasteena kavereillekin ja katsoa kumpi tunsi enemmän näistä poliittisista tulokkaista. Aika kivaa