Kaupunkipeltoa Helsingin Haltialassa / Niko Lipsanen 5.8.2006

Helsingin Kokoomus tavoittelee toimintastrategiassaan kaupunkirakenteen tiivistämistä muun muassa rakentamalla asuntoja Haltialan maisemapelloille. Itse strategiaan en ole vielä tutustunut, vaan kommentoin asiaa Helsingin Sanomien uutisen perusteella. Lainaukset ovat kyseisestä uutisesta.

“Haltialan peltojen rakentamisen perusteena on se, että Vantaan puolelle on jo rakennettu hyvin tiiviisti Kartanonkoski ja muita alueita”, strategian laatineen työryhmän vetäjä Risto Rautava (kok) sanoo.

En näe suoraa yhteyttä Kartanonkosken, Tammiston ja Haltialan rakentamisen välillä, vaikka ne vierekkäin sijaitsevatkin. Vantaanjoen toisella puolella sijaitseva Haltiala ei suoraan kytkeytyisi Vantaan puolen kaupunkirakenteeseen, vaan esimerkiksi uusia liikennejärjestelyjä ja kunnallistekniikkaa jouduttaisiin rakentamaan runsaasti. Nämä tuskin kovinkaan laajasti kytkeytyisivät Vantaan puolen vastaaviin.

Risto Rautavan mukaan Haltialan kautta rakennettaneen tulevaisuudessa raideyhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle.

Tämä onkin jo hyvä peruste. On hyvä tiivistää rakentamista nimenomaan raideyhteyksien varrella. Potentiaali pitäisi kuitenkin vaihtaa futuuriin (jos suomessa sellainen olisi). Raideyhteyden toteutuminen kun vaikuttaa siihen, minkälaista kaupunkia Haltialaan kannattaa rakentaa. Aseman viereen kannattaa rakentaa tiiviisti kerrostaloja. Ilman rataa Haltiala on auttamattoman syrjässä ja soveltuu paremmin urbaaniin pientalorakentamiseen. Mielestäni Haltialan rakentamispäätöstä ei pidä tehdä ennen kuin tiedetään, tuleeko rata, meneekö se Haltialan kautta ja tuleeko Haltialan kohdalle asema.

Sinänsä minua ei haittaa, jos kaupungista peltomaisema vähenee. Kaupunki saa olla kaupunkia ja maaseutu maaseutua. Lisärakentaminen Helsingin rajojen sisäpuolella on useimmiten parempi vaihtoehto sille, että ihmiset entistä enemmän muuttavat nurmijärville. Pellot ja lentokentät voivat sijaita kauempanakin.

“Kivinokkaan pystytään rakentamaan asuinalue, josta on käytännössä kävelymatka kahdelle metroasemalle”, Rautava perustelee. “Olemme ajatelleet sinne puupientaloja, jonkinlaisia ekotaloja.”

Kivinokan viereen raideyhteys on jo olemassa, joten siellä ei ole aihetta samanlaiseen jossitteluun kuin Haltialassa. Viheralueiden rakentamisen suhteen olisin kuitenkin jonkin verran varovaisempi kuin peltojen. Ei tosin sillä, että Helsingissä metsästäkään olisi pulaa. Koko Kivinokkaa ei pidä rakentaa (enkä tiedä, onko sellaista ajateltukaan). Kärkeen pitää jättää kunnolla viheraluetta – riippumatta siitä, säilytetäänkö nykyinen mökkiyhdyskunta siellä vai ei.

Strategiapaperin mukaan kokoomus ei tule hyväksymään Helsinkiin tietulleja tai ruuhkamaksuja.

“Henkilöauton asema osana liikennejärjestelmää tunnustetaan ja autoilun tarpeet otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa”, paperissa lukee.

Siinä tuli sitten läsähdys. Tähän mennessä on puhuttu raideliikenteen varaan tukeutuvasta kaupunkirakenteen tiivistämisestä, mutta pitihän ne autot sieltä kaivaa esiin. Tietullit ja ruuhkamaksut ovat täysin varteenotettavia vaihtoehtoja. Autoilun tarpeita ei ole otettava huomioon vaan on määrätietoisesti pyrittävä siihen, että ne vähenevät. Ja itse asiassa, siihenhän kokoomuksen linjaukset kaupunkirakenteen tiivistämisestä käytännössä johtavatkin. Mutta olisi jo kokoomuksessakin aika tajuta, että henkilöautosta ei ole tulevaisuuden liikkumisvälineeksi.