Lipsanen & Ruso

Lätkän MM: Yhteishenki vai joukkohurmos?

Jääkiekko on upea laji. Raavaat miehet antavat kaikkensa saadakseen kumilätkän vastustajan verkkoon. Tarvitaan kovaa kuntoa, rohkeutta, oveluutta ja joukkuehenkeä.

Kovuuskin on tarpeen ja testosteroni jyllää. Kunnon perstaklauksia ei voita mikään, paitsi ehkä luodinnopea lämäri siniviivalta ylänurkkaan.

Kotikenttäetu on todellinen. Yleisö kannustaa omiaan, kun vieras tulee ehkä pitkänkin matkan takaa milloin minkäkin paikkakunnan “hornankattilaan”. Kotikentällä isännällä on ylivoima.

Yhteishenki äityy valitettavasti paikoin pelottavaksi joukkohurmokseksi. Pelaajien sorruttua tunteiden kuumettua sääntöjenvastaiseen nyrkkitappeluun yleisö edelleen kritiikittä kannustaa omaansa ja vaatii vastustajan verta jäälle. Väliin tulleen tuomarin tuomio on joka tapauksessa väärä ja raitapaita kastetaan “mulkuksi”.

Näin jääkiekkoon kiteytyy ihmisyyden valoisat ja pimeät puolet. Ihminen saa suurta iloa irti hyvin yksinkertaisista asioista, kuten kumilätkästä. Yhdessä on nastaa: kaverin ja oluttuopin kanssa jaettu ilo on kolminkertainen ilo. Raakalainen, eläin, vaanii kuitenkin kulman takana.

Jääkiekkoyleisön tehtävänä on kannustaa suosikkijääkiekkoilijoitaan. Kääntäen: heidän toivoisi haukkuvan nyrkkeilijät ulos kaukalosta nurkkaan häpeämään.

Vastaavasti politiikan tehtävänä tulee olla ihmisyyden myönteisten virtojen valjastaminen ja sen häijyjen vaahtopäiden patoaminen.

Keskustelu

Yhteensä 2 kommenttia ja/tai paluuviitettä kirjoitukseen “Lätkän MM: Yhteishenki vai joukkohurmos?”

  1. e.e.maa 14.5.2007 klo 11:01:

    Kommentti tuohon jääkiekkoilija / nyrkkeilijä juttuun.

    Nyrkkitappelut kuuluvat jääkiekkoon, vaikka se säännöissä sinänsä onkin kielletty. Niin se vaan on. Ei olisi mikään ongelma kitkeä tappeluita pois pelistä kokonaan, jos halua olisi.

    Jääkiekkofani tietää, että kiekkolipun lipun hinnalla voi saada nyrkkeilyottelun kaupan päälle. Se tuo lisäarvoa elämykseen. Sinä päivänä, kun tarpeeksi moni katsoja kokee sen vastenmieliseksi, niin se alkaa näkyä lippuluukulla. Eikä kestä kauaa, kun sääntöjä rukataan niin, että tappelut jäävät pois.

    Tämä on kirjoittamaton (tai ainakin syvälle kassakappiin suljettu) sopimus, jonka pelaajat, seurat ja jääkiekkoliitot ovat allekirjoittaneet. Raha ratkaisee – ei joukkohurmos eikä ylikuumenneet tunteet.

  2. ruso 14.5.2007 klo 20:00:

    Kuuluu (kieltämättä totuttua kulttuuria) tai ei (säännöt eivät tunne tappelua sallittuna ottelumuotona), niin mielestäni touhu on tappeluiden osalta vastenmielistä. Nyrkki lärvissä tekee pahaa jälkeä ja kuin ihmeen kaupalla harvemmin sattuu pahemmin. Ilmeisesti pahoinpitelyt ovat asianomistajarikoksia, kun syytteitäkään ei ole kuulunut. Raha voi ratkaista, mutta maksajia on tarpeeksi juuri kuvailemani (pelottavan)joukkohurmoksen vuoksi.