Lokki / Niko Lipsanen 24.4.2006
Kokoomuksen piiritoimiston seinällä Mikkelissä oli taannoin (tai ties vaikka olisi vieläkin) seinätaulu, jossa mukailtiin raamatunlausetta Matt. 6:26. En enää tarkalleen muista, mitä taulussa luki, mutta se saattoi mennä esimerkiksi näin:
Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne ano viisumeita, eivät ne jonota passintarkastukseen eivätkä maksa tullimaksuja. Mikä oikeus taivaan linnuilla on lennellä niin kuin ne haluavat? Byrokraatin mielestä ei olekaan. Byrokratia leikkaa siivet.
Byrokratian kustannukset yhteiskunnalle eivät typisty byrokraatille maksettavaan palkkaan, vaikka sillä tavoin suuren valtiokoneiston kannattajat sen usein haluavat esittää. Byrokratiaan liittyy monta muutakin kustannusta.
Ensinnäkin, byrokratian rattaisiin hukataan se työpanos, jonka kansalaiset joutuvat käyttämään tarkastaessaan veroehdotuksia, hakiessaan viranomaisten päätöksiä, anoessaan tukia tai ylipäänsä selvittäessään, kuinka heidän missäkin tilanteessa pitäisi toimia. Kaikki tuo on pois joko heidän työ- tai vapaa-ajastaan.
Toisekseen, on oletettavaa, ettei byrokraateiksi hakeudu pelkästään muihin töihin epäkelpoja ihmisiä. Todennäköisesti suurin osa heistä olisi voinut työllistyä jonnekin muuallekin aivan tuottaviinkin töihin. Byrokratian palveluksessa sekin työpanos, joka noilla työntekijöillä olisi voinut olla muualla yhteiskunnassa, valuu hukkaan.
Byrokratia ei kuluta ainostaan henkilöresursseja. Helsingin keskustassa kävellessään tulee lähes surulliseksi, kun katsoo kuinka monta hienoa arvorakennusta on uhrattu valtion tai kaupungin hallintokoneiston käyttöön. Kaikki byrokraatit eivät valitettavasti majaile Itä-Pasilan kaltaisissa betonierämaissa. Monen byrokraatin työpaikka sijaitsee Helsingin keskustan vanhoissa kivitaloissa. Mitä kaikkea hienoa niissä voisikaan olla, jos ne olisivat yksityisissä käsissä (tästä kirjoitin jo aiemminkin).
Kokonaan byrokratiasta ei koskaan päästä eroon. Niin kauan kuin meillä on valtio, on meillä valtionhallintoa. Iso osa hallinnosta on kuitenkin turhaa. Erityisesti, koska hallintobyrokratiaan käytettyjen resurssien kertausvaikutukset yhteiskuntaan ovat niin paljon suuremmat kuin se, mitä byrokraattien palkkoihin ja virastojen ylläpitoon menee, olisi koko julkisen hallinnon laajutta kyettävä katsomaan kriittisin silmin.
Byrokratiaa on leikattava, koska muuten byrokratia leikkaa meiltä siivet.
Lasse Rintakumpu 24.6.2007 klo 16:42:
Aihetta sivuten:
Muistan jostain lukeneeni, että HUS:n muutamasta tuhannesta työntekijästä noin puolet pyörittää työkseen paperia.
Korjatkaa jos olen väärässä. Jos en ole, se terveydenhuollon rahapulasta.
ruso 24.6.2007 klo 20:43:
Samaa mieltä. Olisiko vielä joitain esimerkkejä turhasta byrokratiasta?
Samalla voitaneen antaa myös kiitosta julkishallinniolle. Muistan pikkupoikana äidin helmoissa kulkiessani verotoimiston nöyryytyskulttuurin. Nykyään verottajakin ymmärtää palvelun päälle ja saanee samalla veronmaksajilta helpommin ja runsaimmin määrin almunsa.
Tarmo Viitaluoma 28.6.2007 klo 6:46:
“Turha” byrokratia ja “tarpeellinen tai välttämätön” byrokratia onkin mieltä askarruttava kysymys. Byrokratian isänä kai pidetään Max Weberiä. Sitä löytyy varmasti muualtakin kuin HUS:sta. Sitä on siellä EU:ssa, vaikkakin komissio päätti leikata 10%, jokaisen jäsenmaan parlamenteissa, Suomessakin huomattava lisäys avustajakaartiin. Valtion ja kuntien hallinnosta puhumattakaan. Vanhat jäänteet, kuten Pohjoismaiden Neuvosto – silkkaa byrokratiaa.