Maitolaituri Savossa / Niko Lipsanen 4.4.2004
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on hakoteillä vaatiessaan operaattoreita tarjoamaan laajakaistayhteyksiä haja-asutusalueillekin. Televeroakin hän väläyttelee.
Maaseudulla asuminen on valinta. Verrattuna kaupunkilaiseen, pääsee maaseudun asukas useammin nauttimaan väljistä pihoista, luonnosta, hiljaisuudesta, aukeista maisemista, järven- ja merenrannoista ja muusta sellaisesta, jotka kaupunkilaiselle ovat luksusta. Toisaalta maaseudulla haittapuolina ovat pidemmät matkat ja heikommat palvelut – kuten nyt vaikka se, että nopeaa laajakaistaa ei välttämättä ole tarjolla ja se hitaampikin on kalliimpi kuin kaupungissa.
Jostain kumman syystä tapana on vaatia, että kaupunkilaisten pitäisi kompensoida maalaisille siellä asumisen haittapuolet. Ja niinhän erilaisten valtionosuuksien tasauksien ja tukiaisten muodossa tehdäänkin. Mutta miksi maaseudulle pitäisi kustantaa kaupunkilaisten palveluita, sillä eihän kaupunkeihinkaan kustanneta maaseudun luontoa?
Vinkkinä siis maalaisille: Jos haluatte laajakaistan, niin perustakaa vaikka osuuskunta ja vetäkää se linja sinne pelloille. Paikoinhan niin on tehtykin. Jos ei onnistu, niin muuttakaa kaupunkiin. Ei kaikkea voi saada. Maaseudulla asumisessa on puolensa, niin hyvät kuin huonotkin. Koittakaa elää niiden kanssa. Niin me täällä kaupungissakin teemme.
Lassi 8.5.2008 klo 16:06:
On niitä juttuja joskus ollut toisinkin päin. Muistelen takavuosina ehdotetun, että pääkaupunkilaisille pitäisi maksaa jotakin ylimääräistä asumistukea asuntojen korkeiden hintojen takia. Ne puheet kyllä silloinkin onneksi sittemmin laantuivat.
Lähdettä en nyt kuitenkaan ikäväkseni pysty kertomaan.
ruso 8.5.2008 klo 18:01:
Niko on täysin oikeassa! Ja juuri siksi Lassinkin huomio on oikea: esim valtion palkkauksessa helsinkiläiset saavat usein kalliin paikan lisän.
Lassi 9.5.2008 klo 14:58:
Jaa..? Ja sitten maaseudun velkaantuvien pikkupaikkakuntien on maksettava opettajille ja lääkäreille ylimääräistä palkkaa, jotta he pysyisivät edes hetken aikaa hommissa.
Sedis 11.5.2008 klo 18:17:
“valtion palkkauksessa helsinkiläiset saavat usein kalliin paikan lisän.”
Eivät saa. Kyseinen lisä on poistettu.
Sedis 11.5.2008 klo 18:20:
Tai tarkemmin. 1 kalleusryhmä -nimitys poistui ja 2 kalleusryhmä poistui. Jäljelle jäi se paremmin palkattu kuvio eli aiemmin huonompia palkkaetuja nauttineet “maaseudun” virkamiehet saivat lisää liksaa.
Tämän jälkeen kaikki samalla nimikkeellä toimivat virkamiehet saavat siis periaatteessa samaa palkkaa asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Myös ikälisät on poistettu – onkohan vielä kaikissa, mutta aivan samapalkkaisuuteen ei ole ryhdytty.
Niko Lipsanen 12.5.2008 klo 7:29:
Joo, ei kai nykyään enää Helsingissä enempää makseta sen takia, että tämä on kalliimpi paikka. Eikä pidäkään. Itsepähän olemme valinneet täällä kalliissa kaupungissa asumisen (tosin kun ottaa huomioon, että tämä on niitä harvoja paikkoja Suomessa, joissa autotta eläminen on todella vaivatonta, niin kustannusero tasaantuu kummasti).
Yksityisellä sektorilla palkkataso taitaa Helsingissä olla vähän kovempi, mutta siihen lienee syynsä. Sen sijaan julkisella puolella täytyy maakuntiin houkutella paremmalla palkalla, että sinne edes joitakuita saa. Tuo nyt on sinänsä ymmärrettävää. Jos ei saa ketään töihin nostamatta palkkaa tai muita etuisuuksia, niin sitten sitä on nostettava. Tai jätettävä palkkaamatta.
Jorma Nuppula 31.7.2009 klo 11:21:
Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.
Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa tai valokaapelia pitkin.
Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa @450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin TeliaSoneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä.
Olen hankkinut viime helmikuussa 2008 @450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa vähintäin 450 nmt verkon aikaiselle tasolle nyt vain peitto on teoreettinen. Kaistan rajoittamin myös tulisi kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella.
Myös Prioriteettin rajoittaminen 5gt jälkeen on järjetön, mahdollistaa vain hyvin rajoitetun netin käytön, yksi ohjelmistopäivitys on jo 3gt joten prioriteetin ylitys estää netin käytön pahimmillaan kuukausiksi. Operaattori voi myös kohtuuttomien ehtojen perusteella katkaista yhteyden kokonaan. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,
Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.
Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, kenen ulkovallan lie tulevaisuudessa ?
Niko Lipsanen 31.7.2009 klo 15:29:
Jos niitä yhteyksiä ei sinne saada sellaisella hinnalla, minkä asiakkaat ovat valmiita maksamaan, niin sitten niitä ei kannata siellä ylläpitää, kun maaseudun tyhjentyessä asukkaat kaikkoavat.
Ei joka mökille kannata rakentaa moottoritietä, ei edes tiedon moottoritietä. Jos tarvitsee hyviä yhteyksiä, on asetuttava sinne, missä hyviä yhteyksiä on tarjolla.
Jorma Nuppula 13.8.2009 klo 8:57:
12 ehtoa
Kansanpuhelin – lankapuhelimesta kännykkään
” Lähtökohtana selvityksessä on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät selvityksessä esitetyt 12 ehtoa.”
Arvionsa perusteella ministeriö päättää, mitä muutoksia teleyritysten toimilupiin, lakiin tai muihin normeihin vielä tarvitaan palvelutason varmistamiseksi. Lähtökohta on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matka-puhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät ainakin seuraavat 12 ehtoa:
Kaikissa vaatimuksissa on lipsuttu ja pahinta on ettei kukaan valvo(ei ymmärrä mitä on tapahtumassa) uskotaan sinisilmäisesti TeliaSoneran vakuutteluita: kaikki on kunnossa ja vaatimuksia noudatetaan tinkimättömästi.
1) Sisätilapeitto. Matkapuhelu onnistuu kaikissa vakituisissa normaalirakenteisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa myös rakennuksen sisätiloissa ilman käyttäjän kustannuksella hankittavia lisälaitteita. Jollei sitä voida varmistaa, teleyritys huolehtii kustannuksellaan palveluiden saatavuudesta jollakin muulla tekniikalla.
Tätäkin vaatimusta on helpotettu, kuuluvuutta vaaditaan yhdessä paikassa ulkoantennilla.
2) Verkon sähkönsaanti. Matkapuhelinverkon tukiasemien sähkönsaanti on varmistettu niin, että palvelut toimivat moitteettomasti yleisen sähkönjakeluverkon häiriötilanteissakin vähintään kolme (3) tuntia. Taajamien ulkopuo-lella olevien tukiasemien häiriöttömän toiminnan vähimmäisaika nostetaan vähintään kuuteen (6) tuntiin 1.6.2010 mennessä.
Mahdollista vain jos maaseudun tukiasemat varustetaan automaattisesti käynnistyvillä agrekaateilla.
3) Päätelaitteen sähkönsaanti. Teleyritys huolehtii siitä, että kuluttajalle tarjotaan kohtuullisella hinnalla välineitä, joilla matkaviestinten akut voidaan ladata muualta kuin yleisestä sähkönjakeluverkosta, milloin kuluttajan vakituinen asunto ei ole yleisen sähkönjakeluverkon piirissä.
Tämä ei ole ongelma jos TeliaSonera maksaa !!
4) Hätäpuhelut. Hätäpuhelut ovat mahdollisia matkapuhelinliittymästä vastaavasti kuin lankapuhelimesta.
Seuraavassa suora lainaus matkapuhelimien käyttöohjeesta:
”Tämä laite käytää kaikkien matkapuhelinten tapaan radiosignaaleja, matkapuhelinverkkoa ja yleistä puhelinverkkoa sekä käyttäjän ohjelmoimia toimintoja. Tämän vuoksi yhteyksiä ei voida taata kaikissa oloissa. Sinun ei koskaan tulisi luottaa ainoastaan langattomiin viestimiin välttämättömässä kommunikoinissa kuten hätätilanteessa.”
5) Tekstiviestihätänumero. Yhteistyössä viranomaisten kanssa koko maassa otetaan käyttöön erityisryhmille erikseen osoitettavissa oleva yhtenäinen matkapuhelinverkon 112-tekstiviestihätänumero.
Ei ole kuulunut mitään, että palvelu olisi avattu ?
6) Erityisryhmät. Teleyritykset huolehtivat, että erityisryhmille on tarjolla matkapuhelinverkon (GSM) pääte-laitteita ja palveluita, jotka ovat palvelutasoltaan vähintään yhtä hyviä kuin lankaverkon vastaavat palvelut.
Taitaa olla mahdoton tehtävä ?
7) Lopettamisilmoitus. Lankapuhelinpalvelun lopettamisesta ilmoitetaan kuluttajalle vähintään vuotta aikaisemmin.
Tätä ehtoa Sonera on noudattanut yli odotusten, jatkuvasti pukkaa kirjeitä palveluiden lopettamisesta ja uhkailuja jos et nyt lopeta palveluita jatkossa maksat kaikki kulut itse.
Toki näin on tehty tähänkin asti jopa linjat on jouduttu korjaamaan itse.
Sonera hallitsee vain laskutuksen ja aiheettomat hinnankorotukset, näin asiakkaat pakotetaan luopumaan palveluiden käytöstä. On erikoista, että yrityksellä on varaa kohdella asiakkaitaan näin törkeästi. Mikä olisi se taho joka uskaltaisi puuttua tilanteeseen? Päättäjiltä odottaisin jämäkkää suhtautumista eikä nöyristelyä, Sonera pitää meitä pilkkanaan!!
8) Muut kuin vakituiset asunnot ja toimipaikat. Muualla kuin vakituisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa asiakkaille tarjotaan lopetettavien palveluiden tilalle korvaavia puhelinpalveluita ja vähintään peruspalvelutason laajakaistayhteyksiä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin.
Viestintävirastolle tuntuu kelpaavan mikä huononnus tahansa kunhan TeliaSonera sitä vain esittää.
9) Hyvitykset. Teleyritys hyvittää kuluttajalle kuluttajaviran-omaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin laitteet ja kustannukset, jotka käyvät tarpeettomiksi lankapuhelinpalvelun tai lankapuhelinverkon kautta tarjotun laajakaista-palvelun lakatessa.
Hyvitystä on luvattu aivan parikymppiä kuittia vastaan
10) Hyvitys langattomaan laajakaistaan siirryttäessä. Tarjotessaan lakkautettavan lankaverkon laajakaistayhteyden tilalle langatonta laajakaistapalvelua teleyrityksen on hyvitettävä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin lisälaitteista ja järjestelyistä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.
Saapa nähdä, kustannukset voivat olla yli kymmenentuhatta euroa.
Ei toimivaa saada kuitenkaan
11) Laajakaistan nopeus. Laajakaistan peruspalvelutasoksi määritellään koko maassa 1 Mbit/s.
Ei tule onnistumaan @450 tekniikalla. Oli susi jo syntyessään. Tekniikka on vanhentunutta ja
kaistaa ei ole riittävästi. Vähimmäisnopeudeksi ollaan hyväksymässä vähintään 1 megabitti sekunnissa, mitattuna lähetysverkon päästä.”
Lopputulos: todellinen nopeus käyttäjällä saa käytännössä olla mitä tahansa 0 ja 1 megabitin väliltä.
12) Julkisen tuen verkot. Julkisella taloudellisella tuella rakennetut laajakaistayhteydet ylläpidetään teleyritysten tekemien sopimusten mukaisesti.
Ihmettelen millaisia henkilöitä meillä on paikallistasolla ollut asioista päättämässä, ei ole ymmärretty edes alkeellisimpia sopimusteknisiä asioita (esim. palvelun kesto olisi pitänyt vaatia vähintään 50 vuoden sopimus)
Inkivääri 11.1.2010 klo 11:40:
Eikö tästä ikinä päästä – jos et tykkää melusta muuta maalle, jos haluat laajakaistan muuta kaupunkiin!
Maalla-asuminen on toki oma valinta, mutta ei useinkaan yksin tahtomisesta kiinni oleva oma valinta. Jotta saadaan pötyä pöytään muillekin kuin itselle tarvitaan isompia viljelyaloja kuin kaupunki voi tarjota. Ja jotta siellä viljelmillä voi elää ja asioitaan hoitaa tarvitaan palveluja. Maanviljely siirtyy useimmiten ammattina seuraavalle polvelle ja sitäkin moni vielä haluaa tehdä ja sitä kautta maalla edelleen asutaan.
Moottoritietä pienemmällä tiellä pystyy hoitamaan kauppa-asiat, mutta laajakaistaa pienemmällä kaistalla ei voi hoitaa nettiasioita, jos aikoo sinne viljelmillekin ennättää. Myös maanviljelijöillä on lapsia ja lapsille laajakaista on ihan välttämätön, myös maalla.
(Ratkaisu ei ole, että ei meillä ruuantuotantoa tarvitakaan, sillä sama ongelma se on muuallakin maailmassa. Tai olisi tietty ratkaisu meille, mutta en pidä ratkaisuna ongelman siirtoa rajojen ulkopuolelle.)
Olisiko se kenenkään etu, että me täältä maalta tulisimme joukolla kaupunkeihin asumaan? Moni asia, josta tulee kunnalle tuloja keskittyy kaupunkiin. Siirretään eduskunta pienelle paikkakunnalle ja katsotaan muutaman vuoden päästä kuinka köyhä se paikkakunta on sen jälkeen. Virastot ja laitokset tuovat sijaintipaikkakunnalleen vaurautta monella tapaa. Valtionlaitokset ovat yhteisiä kaikille, ei vain sijaintipaikkakunnalleen, viljelykset tuottavat ruokaa kaikille, ei vain kasvattajilleen.
Eikös jo sovittaisi, että kaikkia meitä tarvitaan ja Suomen pysyminen asuttuna on kaikkien meidän yhteinen etu:)