Välillä kuulee väitettävän, että polttoaineen hinnan nostaminen ei ole tehokas keino vaikuttaa liikenteen päästöihin – ainakaan, jos nousu ei ole todella roima. Mutta näyttää tuo kuitenkin vaikuttavan. Yhdysvalloissa joukkoliikenteen suosio kasvaa ja maastureiden ja lava-autojen myynti laskee, vaikkei bensiinin keskihinta siellä edelleenkään ole kuin meikäläisittäin naurettavat 68 eurosenttiä litralta.
Ilmatilaankin tulee lisää väljyyttä, kun lentoyhtiöt vähentävät tarjontaansa. Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Keijo Mehtonen sanoo, että laivavuoroja saatetaan vähentää tai reittejä ajaa hitaammin.
Osmo Soininvaara (vihr) argumentoi viime syksynä sitä vastaan, että polttoaineiden hintojen pitäisi nousta jonkin kipurajan yli, ennen kuin kulutus kääntyy laskuun:
Tällaista kynnyshintaa ei ole olemassa, vaan riippuvuus hinnan ja kysynnän välillä on jokseenkin suoraviivainen. Pieni korotus vaikuttaa vähän ja kaksinkertainen korotus kaksinkertaisesti.
Bensiinin lyhyen ajan hintajousto on melko pieni, koska liikennetarpeeseen liittyvät valinnat ovat hitaasti muuttuvia – esimerkiksi asunnon ja työpaikan sijainti – mutta pitkän aikavälin hintajousto on suuri, minkä näkee vertaamalla toisiinsa kalliin ja halvan bensan maita. Vaikutuksen hitaus ei ole peruste vähätellä asiaa. Vaikka korotus vaikuttaa heti vain vähän, se vaikuttaa pitkäaikaisesti. Hölmöön paikkaan rakentamatta jätetty omakotitalo säästää kymmeniä vuosia.
Niinhän se menee.
Jotkut yrittävät myös moralisoida, mikä on turhaa liikkumista ja mikä tarpeellista. Onko liikemiehen kokousmatka lentäen tarpeellisempi kuin duunarin lomamatka Kanarialle? Tuollaisten pohtiminen on turhaa. Kun lentäminen kallistuu, se vähenee. Turhia matkoja ovat ne, jotka jäävät tekemättä. Sama pätee tietysti myös autoiluun ja muuhunkin liikkumiseen.
Asko 5.6.2008 klo 13:27:
Polttoaineen hinnan nousu vähentää tietenkin polttoaineen kulutusta. Yhdysvalloissa valintoihin tosin vaikuttaa myös yleinen taantuma ja ympäristöpropaganda. Ei pidä aliarvioida sitä, minkälainen vaikutus poliitikkojen oikuttelulla on kansan kulutukseen. Eli jos seuraava presidentti on demokraatti, joka ajaa bensaveroja tai maasturikieltoja, niin silloin maasturin ostaminen on suuri riski.
Oletko ajatellut, että talouden näkökulmasta bensan hinnan nouseminen on hyvä juttu meille kaikille? Sehän tarkoittaa, että Kiinassa ja Intiassa investoidaan ja saadaan ihmisiä pois köyhyydestä, josta johtuen saamme sieltä hyödykkeitä enemmän ja halvemmalla. Elintasomme siis nousee ja samalla kotimaiset firmat saavat sieltä lisää markkinoita omille tuotteilleen.
Lassi 5.6.2008 klo 15:40:
No miten Asko sinun teoriaasi sopii se että lähes kaikki mainitsemasi hyödykkeet on kääritty muoviin. Ja muovi on tehty öljystä ja jonka hinta näinollen nousee öljyn hinnan noustessa?
Asko 8.6.2008 klo 22:23:
Lassille:
Öljypohjaisten pakkausmateriaalien hinnat nousevat ja ajan kuluessa korvautuvat tarvittaessa muilla halvemmilla materiaaleilla.
En kyllä keksi missä tuotteessa olisi voitu nostaa hintaa pakkausmateriaalin hinnan nousun takia. Mikähän on muovipussin tai kelmun tuotantokustannus? Voi varmaan hinta moninkertaistua vielä, jotta kukaan edes huomaa.
Hannu Oskala 15.6.2008 klo 0:55:
Olen itsekin pyöritellyt samoja kysymyksiä. Mielestäni polttoaineen hinnan absoluuttista nousua tärkeämpää on sen suhteellinen nousu – Suomessa kiinteän valmisteveron osuus on pehmentänyt polttoaineen hinnan nousua huomattavasti jenkkisysteemiä enemmän. Meillä rakenteelliset muutokset alkavat tuntua jenkkimittakaavassa vasta kuin bensan litra-hinta kipuilee 4€:n tietämillä. Vasta silloin muutos on suhteessa sama kuin mitä Jenkkilässä on tapahtunut.
Saas nährä, elämme mielenkiintoisia aikoja.