Ruoan hinta nousee eikä loppua näy. Syitä on haettu niin biopolttoaineista, lisääntyvästä kulutuksesta Aasiassa kuin luonnonkatastrofeista, ilmastonmuutoksesta ja viljelymaan hupenemisesta. Kaikilla noilla lienee vaikutuksensa, mutta ne koskettavat kaikkia maailman maita. Mikään niistä ei selitä sitä, miksi Suomessa ruoka on niin paljon kalliimpaa kuin useimmissa muissa maissa.

Phil Schwarzmann päivittelee Iltalehden hintavertailua ja sitä, kuinka hänen Amerikan-serkkunsa saa neljä kanaa sillä hinnalla, minkä hän itse maksaa yhdestä. Toki suuremmat volyymit laskevat hintoja, mutta eivät ne kaikkea selitä. Osansa on myös sillä, että Suomen vähittäiskauppa on niin keskittynyttä. Markkinoita hallitsevat S-ryhmä ja Kesko. Lidlistä saa ruokaa vähän halvemmallakin.

Iltalehden suppeassa vertailussa Tukholman hintataso oli vielä Suomeakin korkeampi. Mikä yhdistää ruokakauppoja Suomessa ja Ruotsissa? Tietysti se, että kummassakaan maassa niistä ei saa kaljaa vahvempaa alkoholijuomaa.

Kaupan on otettava jostain katteensa. Viini ja erityisesti väkevät ovat hyviä katetuotteita. Kun niiden kauppa käy, ruoan hintaan ei kohdistu yhtä isoja paineita. Mutta kun valtio omii alkoholikaupan itselleen, kohdistuvat katepaineet ruokaan. Valtion alkoholimonopoli käy suomalaisille kalliiksi.