Paine kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen näyttää olevan nyt kova, ja asiaa ajaa etenkin kokoomus. Minua siinä huolestuttaa se, mistä HS:n uutisessakin tänään kerrotaan, eli pienten lähikauppojen asema. Sunnuntaikauppa on monille niistä tärkeä tulonlähde. Jos tämä kilpailuetu viedään, niin moni pikkukauppa todennäköisesti lopettaa.
Sääntelyähän tuo tuollainen on, ettei kauppias saa pitää puotiaan auki silloin kuin parhaaksi katsoo. Mutta vaikka yleensä sääntelyn purkamista kannatankin, niin perusteeni siihen ovat käytännöllisiä eivätkä ideologisia. Vapaampi talous nyt vain yleensä toimii paremmin. Mutta perustelluista syistä voin kannattaa sääntelyäkin, ja tässä meillä nyt on sellainen tilanne.
Lähikauppojen säilyminen on tärkeää, koska niihin pääsee jalkaisin. Jos kaupat keskittyvät suuremmiksi yksiköiksi, niin entistä harvemmalla on kauppa riittävän lähellä. Kauppojen on oltava lähellä, jotta houkutus auton käyttämiseen päivittäisessä asioinnissa olisi mahdollisimman pieni. Vaikka kauempana sijaitseva kauppa olisikin joukkoliikennematkan päässä, niin kauempana tulee tehtyä isompia ostoksia, jotka painavat enemmän. Auto alkaa houkuttaa. Ja sitten sillä autolla tuleekin ajeltua jonnekin kehätien varteen, että pääsee tilavalle parkkipaikalle nopeasti moottoritietä pitkin.
Voipa jopa olla, että käytännössä sunnuntaiaukiolot lyhentävät kauppojen aukioloaikoja iltaisin. Ne kaupat, jotka sulkevat vasta kello 23 tai 24 illalla, ovat yleensä varsin pieniä. Suurempia tuskin kannattaa niin myöhään pitää auki jatkossakaan. Mutta jos noilta pikkukaupoilta leikataan sunnuntaietu pois, niin voi olla, että kohta ei kulmilla olekaan enää yhtään myöhään illalla palvelevaa kauppaa. Sellaisia löytyy sitten enää liikenneasemilta jostain, jonne ei varmasti pääsee muuten kuin autolla.
Tilanne voi olla tukala myös monille erikoiskauppiaille. Jos kilpailijat pitävät ovensa auki sunnuntaina, on pienen erikoiskaupankin niin tehtävä. Kokonaismyynti siitä tuskin kauheasti kasvaa, mutta pidempi aukioloaika lisää henkilöstökustannuksia. Voi tulla monelle lappu luukulle.
Se on totta, että nykyinen järjestelmä on varsin sekava. Talven sunnuntaiaukiolot isommille kaupoille voisikin rajoittaa vain joulukuuhun, jolloin ne kytkeytyisivät selkeämmin joulukauppaan. Ja sillä, myydäänkö kaupan etupihalla polttoaineita vai ei, ei pitäisi olla mitään vaikutusta aukioloihin. Jos haluaa pitää bensiinipumpun vieressä kauppaa sunnuntaisinkin, niin sitten sen pitää sopia niihin samoihin neliörajoihin kuin muidenkin.
Myös Henrik kirjoitti kauppojen aukioloajoista jokin aika sitten. Hänen mielestään kauppiaan pitäisi saada itse ilman rajoituksia päättää aukioloajoista.
mr_Zombie 21.11.2008 klo 7:21:
“Perustelluista” syistä sääntelyn kannattaminen on hyvin usein vaarallista. Jos sille tielle lähdetään, niin muutkin alkavat keksiä kaikenlaisia syitä, miksi sääntelyä pitäisi saada lisää, ja näkevät omat vaatimuksensa ihan yhtä oikeutettuina kuin muidenkin vaatimukset – riippumatta siitä, kuinka älyttömiä ne ovat. Edustuksellisessa demokratiassa tällainen johtaa väistämättä siihen, että saamme lisää sääntelyä, ja siinä mukana myös iso annos täysin surkeaa ja moraalitonta sääntelyä.
Vaikka teoriassa olisikin joku pätevä syy kannattaa sääntelyä, niin käytännössä on parempi vaatia täysin vapaita markkinoita ilman mitään poikkeuksia. Jos yhden asian kohdalla tehdään poikkeus, niin väistämättä tulevaisuudessa tullaan tekemään poikkeuksia monen muunkin asian kohdalla.
Niko Lipsanen 21.11.2008 klo 10:37:
En varsinaisesti väitä västään. Sääntelyllä on aina sivuvaikutuksia, joita voi olla vaikea arvioida. Mutta toisaalta ne sivuvaikutukset eivät välttämättä ole aina kielteisiä.
Joka tapauksessa, vaikka pääsääntöisesti kannatankin markkinoiden vähäisempää sääntelyä, niin täyteen sääntelemättömyyteen en usko. Pelkän periaatteen takia en halua vaatia aukioloaikoja vapaiksi, jos argumentit puoltavat muuta. Ei siitä seuraa, että kaikessa muussakin on annettava sääntelylle periksi.