RKP on puoluesihteerinsä Ulla Achrénin suulla huolissaan siitä, että ruotsin kielen suosio suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa on laskenut sen jälkeen, kun kirjoittamisesta on tullut vapaaehtoista. Hänen mukaansa monelle tuleekin yllätyksenä, että korkeakoulututkinnon suorittaakseen on läpäistävä ruotsin kielen virkamiestutkinto. Tämän vuoksi hän on sitä mieltä, että ruotsista pitäisi tehdään uudelleen pakollinen aine yo-kirjoituksiin (Ilkka 22.11.08).
Ongelma ei kuitenkaan ole ruotsin vapaaehtoisuus kirjoituksissa, vaan sen pakollisuus korkeakouluissa. Virkamiesruotsi on pelkkä turha muodollisuus, joka ei millään lailla takaa sen suorittaneiden kykyä toimia virkamiehenä ruotsin kielellä. Tästä kertoo hyvin paljon muun muassa se, että jopa minä olen sen suorittanut.
Ruotsin kielen virkamiestutkinnon pakollisuus onkin poistettava. Suorittakoot sen ne, jotka haluavat virkamiehiksi ruotsin- tai kaksikielisiin kuntiin tai jotka muutoin katsovat sen tarpeellisiksi. Samalla olisi syytä poistaa myös lukioista pakolliset ruotsin kielen kurssit.
Och samma på svenska, eli vastaavasti myös ruotsinkielisiltä voidaan poistaa pakolliset suomen kieltä koskevat vaatimukset. Opiskelkoon kieltä ne, jotka katsovat tarvitsevansa.
Oheistan vielä linkit pariin aikaisempaan ruotsin kielen asemaa koskeneeseen kirjoitukseeni:
Pakkoruotsin pakko (14.2.07)
Pakkoruotsi on tarpeeton rasite (2.12.04)
anders 23.11.2008 klo 23:29:
Är inte tvåspråkighet en av Finlands styrkor?
Ett universitet där man endast undervisar och talar finska (kanske till och med publicerar bara på finska?) kan ju knappast kallas ett europeiskt toppuniversitet. Samarbetet med de övriga nordiska länderna lider också om kunskaperna i svenska försämras.
Tänk om! Utvidga istället både finska-undervisningen för de svenskspråkiga samt svenska-undervisningen för finskspråkiga studeranden!
Niko Lipsanen 24.11.2008 klo 1:56:
Eiköhän se ole lähinnä korulause juhlapuheita varten.
Kuka on väittänyt, että yliopistoissa pitäisi käyttää vain suomea? Englanti on monilla aloilla pääsääntöinen julkaisukieli. Ruotsin kielen merkitys on marginaalinen, ja se riittää. Vai kärsiikö Ruotsin yliopistojen tieteellinen taso kovastikin siitä, ettei niissä vaadita suomen virkamiestutkintoa?
Kansainvälinen yhteistyö on kovin toispuoleista, jos käytetään vain jonkun osapuolen äidinkieltä. Luontevinta olisikin harrastaa pohjoismaista yhteistyötä englanniksi, jolloin kenelläkään ei ole kotikielietua. Tai sitten kaikki käyttävät äidinkieltään ja tulkit tulkkaavat, jos ruotsalaisille ei englannin puhuminen sovi.
Suomi tarvitsee yhteistyötä moneen muuhunkin suuntaan kuin Pohjoismaihin. Kysyntää olisi venäjälle ainakin siinä missä ruotsillekin. Myös yhteistyö Suomenlahden yli sujuu, vaikkei meillä virkamiesviron tutkintoa yliopistoissa vaaditakaan.
Juho 25.11.2008 klo 15:11:
Hei
Olen toiminut koko ikäni asiakaspalvelualalla. Minusta on täysin järjetöntä opiskella ruotsia, jotta voisi palvella yhden naapurimaan kieltä äidinkielenään puhuvia heidän omalla äidinkielellään ja vieläpä heikolla kielitaidolla. Oikeasti tyydyttävän ruotsinkielentaidon ylläpitämiseen lukion jatai yliopiston jälkeen joutuisi käyttämään suhteettoman paljon aikaa tarpeeseen verrattuna. Varsinkin kun olen huomannut omassa työssäni ja muiden kokemuksesta, että on huomattavasti fiksumpaa puhua englantia, jota molemmat osapuolet osaavat pääsääntöisesti erinomaisesti, jolloin vältytään mm. asiavirheiltä ja virhetulkinnoilta.
Lisäksi Itä-Suomessa olisi paljon tärkeämpää osata venäjää.
Mitä tulee yliopiston virkamiesruotsin suorittamiseen niin kyseessä on lähinnä yhteinen näytelmä: “Leikittäis, että tää osais ruotsia.”
Ainut hyöty ruotsinkielestä on liittynyt ko. maan laadukkaisiin tv-sarjoihin, mutta siihenkin liittyen minulle olisi monta kertaa enemmän hyötyä japanin tai vaikkapa ranskan taidosta, joiden maiden tv- ja elokuvatuotantoa tulee seurattua huomattavasti useammin puhumattakaan laadukkaasta espanjalaisesta tuotannosta.
PS
Olen kotoisin Itä-Suomesta ja pakollinen siellä täysin hyödyttömän ruotsinkielen opiskelu käänsi useimpien neutraalin asenteen suomenruotsalaisia kohtaan vihamieliseksi. Se on surullista ja turhaa.